Yersinia ja reaktiivinen artriitti

Reaktiivisten artriittien takaa löytyy joukko bakteereita
LÄHDE: http://www.poliklinikka.fi/?id=7125746&page=5331684
15.03.2007


Reaktiiviset artriitit ovat niveltulehduksia, joiden syy löytyy usein muualla elimistössä sairastetusta bakteeritulehduksesta. Syylliseksi paljastuu tavallisimmin bakteeri, joka on ennen niveltulehduksen puhkeamista aiheuttanut virtsaputken tulehduksen tai ripulin.

Nykyisin bakteeriperäisen ripulin sairastaa joka vuosi noin 7000 suomalaista. Potilaista 3000 - 4000 saa sen kampylobakteerista, 2000 Salmonellabakteerista, 600 Yersinia-bakteerista ja 100 Shigella-bakteereista.

Sukupuoliteitse tarttuvan klamydiabakteerin aiheuttama tauti on yleisin reaktiivista artriittia aiheuttavista infektioista.

Osa reaktiivisista artriiteista parantuu itsestään, mutta joillekin potilaille kehittyy vakava niveltulehdustauti, joka voi edellyttää jopa sairaalahoitoa.

Suomalainen Paavo Ahvosen tutkijaryhmä löytää Yersinia-artriitin vuonna 1972. Sitä aiheuttaa enterobakteereihin kuuluva Yersinia-bakteeri, joka on yleinen luonnonympäristössä. Osalta niveltulehdukseen sairastuneista potilaista löytyy bakteeria tai sen rakenneosia nivelnesteessä tai nivelkalvoilla.

Hyvä keittiöhygienia ja vihannesten huuhtelu runsaalla vedellä vähentävät bakteeria.

YERSINIA kannat

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/genomes/lproks.cgi
YERSINIA
Genus Yersinia
Genus Yersinia käsittää 14 lajia, joista Y. pestis, Y. pseudotuberculosis ja Y. enterocolitica ovat ihmispatogeenejä. Genomiset sekvenssit on tehty seitsemästä Y.pestislajista, neljästä Y-pseudotuberculosis-lajista ja Y-enterocolitica-kannasta serotyypistä O:8 strain.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/genomes/lproks.cgi

Neljästätoista Y-pestis-kannasta on meneillään sekvenssianalyysit: Lisäksi useista muista kannoista: Y. aldovae, Y. bercovieri, Y. frederikseni, Y. intermedia, Y. mollareti, Y. ruckeri ja Y. rohdei.

Tools legend: T –
TaxMap; P –
ProtTable; C –
COG Table; D –
3-D neighbors; L –
BLAST; S –
CDD search; G –
GenePlot; X –
TaxPlot; M - gMap; F –
FTP; R –
Publications. * size is estimated, otherwise genome size is calculated based on existing sequences

190 Yersinia enterocolitica subsp. enterocolitica 8081 B Gammaproteobacteria 4.67 47.2 1 1 AM286415.1 NC_008800.1 01/12/07 11/12/09 Welcome Trust Sanger Institute T P D L S G X M F R

16067 Yersinia pestis Angola B Gammaproteobacteria 4.68 47.6 1 2 CP000901.1 NC_010159.1 12/12/07 05/01/09 TIGR T P D L S G X M F

16645 Yersinia pestis Antiqua B Gammaproteobacteria 4.88 47.7 1 3 CP000308.1 NC_008150.1 06/09/06 11/12/09 DOE Joint Genome Institute T P D L S G X M F R

34 Yersinia pestis CO92 B Gammaproteobacteria * 4.88 47.6 1 3 AL590842.1 NC_003143.1 10/05/01 05/06/09 Welcome Trust Sanger Institute T P C D L S G X M F R

288 Yersinia pestis KIM 10 B Gammaproteobacteria 4.7 47.7 1 1 AE009952.1 NC_004088.1 07/27/02 11/10/09 University of Wisconsin-Madison, USA [more] T P C D L S G X M F R

16646 Yersinia pestis Nepal516 B Gammaproteobacteria * 4.61 47.6 1 2 CP000305.1 NC_008149.1 06/09/06 05/06/09 DOE Joint Genome Institute T P D L S G X M F R

16700 Yersinia pestis Pestoides F B Gammaproteobacteria 4.71 47.7 1 2 CP000668.1 NC_009381.1 04/13/07 04/29/09 DOE Joint Genome Institute T P D L S G X M F

10638 Yersinia pestis biovar Microtus str. 91001 B Gammaproteobacteria 4.81 47.7 1 4 AE017042.1 NC_005810.1 06/04/04 05/01/09 Academy of Military Medical Sciences, The Institute of Microbiology and Epidemiology, China T P C D L S G X M F R

16070 Yersinia pseudotuberculosis IP 31758 B Gammaproteobacteria * 4.91 47.2 1 2 CP000720.1 NC_009708.1 07/23/07 11/12/09 TIGR T P D L S G X M F R

12950 Yersinia pseudotuberculosis IP 32953 B Gammaproteobacteria * 4.8 47.6 1 2 BX936398.1 NC_006155.1 09/11/04 05/01/09 Lawrence Livermore National Laboratory [more] T P C D L S G X M F R

28745 Yersinia pseudotuberculosis PB1/+ B Gammaproteobacteria 4.77 47.5 1 1 CP001048.1 NC_010634.1 04/25/08 05/07/09 DOE Joint Genome Institute [more] T P D L S G X M F

28743 Yersinia pseudotuberculosis YPIII B Gammaproteobacteria 4.7 47.5 1 CP000950.1 NC_010465.1 03/11/08 05/07/09 DOE Joint Genome Institute [more] T P D L S G X M F

TAUTI RUTTO ja YERSINIOOSI

Y.pestis aiheuttaa ruttoa ( bubonic plague) ja Y. pseudotuberculosis sekä Y. enterocolitica
aiheuttavat useimmin elintarvikkeistä aiheutuvaa yersinioosia (yersiniosis), mikä on tavallisesti diarrheatauti ja joskus siitä seuraa postinfektiöösi reaktiivinen artriitti.

Yersinioiten erottamisesta toisistaan

LÄHDE: Tan Y, Wu M et al. Cellular fatty acids as chemical markers for differentiation of Yersinia pestis and Yersinia pseudotuberculosis. Lett Appl Microbiol. 2010 Jan;50(1):104-11. Laboratory of Analytical Microbiology, State Key Laboratory of Pathogen and Biosecurity, Beijing Institute of Microbiology and Epidemiology, Beijing, China.

Tämän artikkelin työntarkoitus: Yhteensä 141 eri Yersinia-pestis isolaattia eri tautifokuksista Kiinassa tutkittiin niiden solurasvahappokompositioitten selvittämiseksi. Myös 20 kpl eri Yersinia pseudotuberculosis-kantaa tutkittiin myös kaasukromatografiamenetelmin.

Metodit ja tulokset.
Kokonaisten solujen rasvahappojen metyyliestereitä ( FAMEs) saatiin tutkittua saponifikaatiolla, metylaatiolla ja uutolla ja sitten analysoitiin käyttämällä MIS standardia (standardized Microbial Identification System):
Y. pestis ja Y. pseudotuberculosis-kannat olivat aika samanlaisia mitä tulee pääasiallisimpaan CFA profiiliin, johon kuuluvat seuraavat rasvahapot: C16:0, C17:0 cyclo, 3-OH-C14:0, C16:1 omega 7c ja C18:1 omega 7c näitä oli yli 80% kaiksita rasvahapoista.

Yhteenveto:
Yersinia pestis pystyttiin helposti erottamaan Y.psewudotuberkulosiksesta, kun tarkattiin eräitten CFA rasvahappoparien suhteita,
esim.
14:0/18:0 versus 18:1 omega 7c/18:0,
3-OH-14:0/18:0 versus 18:1 omega 7c/18:0,
16:1 omega 7c/18:0 versus 18:1 omega 7c/18:0,
12:0/18:0 versus 18:1 omega 7c/18:0
ja 12:0 ALDE/18:0 versus 16:1 omega 7c/18:0 fatty acids.

Mikä merkitys tällä tutkimuksella on?
Nykyisessä tutkimuksessa käytettiin normalisoituja Sherlock MIS ja Sherlock satndard kirjastoja analysoitaessa rasvahappokompositioita Y. pestiksen ja Y. pseudotuberkulosiksen eri kannoista. Näitä kahta toisiaan lähellä olevaa kantaa erottamaan havaittiin toimivan tiettyjen CFA komponenttien suhteet kemiallisten merkkien tapaan. Niitä kantoja on vaikea erottaa yksinkertaisesti vain vertailemalla CFA-profiileja, mikä perustuu muihin tutkimuksiin.
http://www.rkm.com.au/BACTERIA/Yersinia-pestis.html

Yersinia pestis -historian Musta surma

Ei pidä unohtaa , että Yersinioitten joukossa on ollut myös pahamainen mustan surman aiheuttaja aikoinaan.
Tästä on paljon tekstiä netissä. Eräät antibiootit tehoavat tähän bakteeriin, mutta niitähän ei ollut aikoinaan satoja vuosia sitten saatavilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Yersinia_pestis

YERSINIA

Yersinia infection December 27, 2009
YERSINIA
Informaatiota yersiniataudista(Suomennosta SMI lähteestä)

(1) Yersiniainfektio on zoonoosi eli tauti, joka voi siirtyä eläimen ja ihmisen kesken. Sitä on koko maailmassa. Ruotsissa raportoidaan runsaat 600 tapausta joka vuosi. Tieto taudin leviämistavoista on edelleen puutteellista.

Sjukdomsinformation om yersiniainfektion Yersiniainfektion är en zoonos, d.v.s. en sjukdom som kan överföras mellan djur och människa. Den finns över hela världen. Drygt 600 fall rapporteras varje år i Sverige. Kunskaperna om spridningen av sjukdomen är begränsade.

(2) Aiheuttava mikro-organismi, tartuntatiet ja tartunnan leviäminen.
Bakteeri nimeltä Yersinia enterocolitica tai Y. pseudotuberculosis on taudin aiheuttajana. Tällaiset bakteerit ovat tavallisia miljööbakteereita koko maailmassa. Yersinia voi kasvaa niinkin matalissa lämpötiloissa kuin +4 C astetta ja sentakia se voi kasvaa elintarvikkeissa , esim vakuumipakatussa sianlihassa jääkaappiolosuhteissa. Tartuttavaa bakteeria erittyy ulosteisiin. Tartuntatiet eivät ole aivan tarkasti selvillä, mutta todennäkösiesti tartunta tapahtuu infektoituneitten elintarvikkeitten tai epäpuhtaan veden välityksellä. Tartuntaa esiintyy esim. sioissa, koirissa ja linnuissa. Kriittinen infektoiva annos eli pienin määrä bakteeria, mikä voi aiheuttaa infektion, on edelleen tuntematon. Taudin kantajuutta voi esiintyä jopa monta kuukautta. Taudin itämisaika on normaalisti 3-7 vuorokautta, mutta se voi olla jopa 10 vuorokautta.

Orsakande mikroorganism, smittvägar och smittspridning. Sjukdomen orsakas av bakterierna Yersinia enterocolitica eller Y. pseudotuberculosis. Dessa bakterier är vanliga i miljön över hela världen. Yersinia kan tillväxa vid så låg temperatur som +4°C och kan därför tillväxa i livsmedel som kylförvaras, t.ex. i vacuumföpackat griskött. Smittan utsöndras med avföringen. Smittvägarna är inte helt klarlagda, men smittan sprids sannolikt via infekterade livsmedel eller förorenat vatten. Smittan förekommer hos t.ex. svin, hundar och fåglar. Den kritiska infektionsdosen, d.v.s. den minsta mängd som krävs för att framkalla infektion, är inte känd. Bärarskap kan förekomma i upp till flera månader. Inkubationstiden är normalt 3–7 dygn men kan vara upp till 10 dygn.

(3) Oireet, komplikaatiot, hoito ja diagnostiikka.
Tavallisesti tauti on akuutisti alkava: On ripulia, oksennuksia ja mahakipuja. joskus ovat mahaoireet hallitsevia, jolloin tilaa on vaikea erottaa umpisuolenlisäkkeen tulehduksesta. Tauti, jonka aiheuttaa Y. enterocolitica aiheuttaa tavallisesti ripulioiretta (joskus oksennuksia), kun taas Y. pseudotuberculosis tuottaa useimmiten mahakipuja. Muissa oireissa mainitaan kuumetta, päänsärkyä, ihottumaa (kyhmyruusua) ja niveltulehdusta. Antibioottia annetaan vain vaikealaatuisessa taudinkuvassa. Diagnoosi asetetaan, kun bakteeri on osoitettu (viljelyllä) ulosteesta tai havaitsemalla Yersinia-vasta-aineita verinäytteestä.

Symtom, komplikationer, behandling och diagnostik Vanligen är sjukdomen akut insättande med diarréer, kräkningar och buksmärtor. Inte sällan dominerar buksymtomen och tillståndet kan då vara svårt att skilja från blindtarmsinflammation. Sjukdom med Y. enterocolitica ger vanligen diarrésymtom (ibland kräkningar), medan Y. pseudotuberculosis oftare ger buksmärtor. Bland andra symtom kan nämnas feber, huvudvärk, hudutslag (knölros) och ledinflammation. Antibiotika ges endast vid mer svårartad sjukdomsbild. Diagnos ställs genom att bakterier påvisas i avföringen (odling) eller att man finner antikroppar mot Yersinia i blodprov.

(4) Yleisiä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä.
Yleisestikin hyvä hygienia ja elintarvikkeiden asianmukainen valmistus ruoaksi, erityisesti mitä tulee sianlihaan, ehkäisee tartuntaa ennakolta. Mitään rokotetta ei ole.

Allmänt förebyggande åtgärder Allmänt god hygien och ordentlig tillagning av livsmedel, speciellt svinkött, förebygger smitta. Något vaccin finns ej.

(5) Toimenpiteet Yersiniatapausten tai yersiniapurkausten yhteydessä
Yersiniainfektio on tartuntatautien lainsäädännön mukaan ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva tauti ja esiintyneet tapaukset ilmoitetaan Ruotsissa vastaavan hallintopiirin (landsting) tartuntatautilääkärille ja Tartuntatautien virastolle(SMI) . Yersiniainfektion alkulähde tulee myös etsiä. Jos epäillään elintarvike- tai vesivälitteisyyttä on kunnan ympäristövirastoon tai vastaavaan toimistoon otettava yhteyttä. Laajemmat purkaumat ovat äärimmäisen harvinaisia. Jos kuitenkin on esiintynyt tautitapausten kertymää, on tehtävä selonteko tartuntalähteen jäljittämiseksi.

Åtgärder vid inträffade fall och/eller utbrottYersiniainfektion är enligt smittskyddslagen en anmälningspliktig sjukdom, och inträffade fall anmäls till smittskyddsläkaren i landstinget och till Smittskyddsinstitutet (SMI). Yersiniainfektion är en smittspårningspliktig sjukdom. Vid misstänkt livsmedels- eller vattenburensmitta skall miljökontoret eller motsvarande i kommunen kontaktas. Större utbrott är ytterst ovanliga. En utredning bör dock ske vid anhopning av fall för att spåra smittkällan. Avstängning av livsmedelsarbetare kan i särskilda fall ske enligt livsmedelslagen.

(5) SMI:n kommentteja
Tauti esiintyy yleensäkin sporadisesti ja sattuu usein lapsille. Niissä harvoissa tapauksissa, mitä Ruotsissa on esiintynyt, on tuskin voitu jäljittää mitään tartunnanlähdettä. Arvellaan sian olevan tärkeä taudin reservoaari ja sillä on todennäköisesti merkitystä tartunnan levittämisessä. Tätä vahvistaa sekin tieto, että muslimimaissa on Yersinia-infektion esiintyminen vähäistä. Vuonna 1994 ilmeni Ruotsissa 13 yersiniapurkausta. Epidemiologinen selvitys osoitti, että kaikissa tapauksissa oli syöty yhden ja saman elintarviketehtaan valmistamaa sylttyä.

Kommentarer Sjukdomen uppträder i regel sporadiskt, och ofta drabbas barn. Vid de få utbrott som förekommit i Sverige har någon smittkälla sällan kunnat påvisas. Svin antas vara en viktig reservoar och har sannolikt betydelse för smittspridningen. Detta styrks av den låga förekomsten av yersiniainfektioner i muslimska länder. Under 1994 inträffade ett yersiniautbrott med 13 fall. Den epidemiologiska utredningen visade att samtliga ätit sylta av samma fabrikat.

LISÄNÄ KUVIA Yersinia bakteerista internetissä

http://www.nature.com/nri/journal/v4/n12/images/nri1499-f3.jpg

YERSINIA RESEARCH LABORATORY HELSINKI
Suomessa on Yersiniatutkimuskeskus olemassa ja ilmeistä on , että joskus saadaan rokote Yersiniaa vastaan.

http://www.hi.helsinki.fi/yersinia/Research1.htm