KAMBYLOBAKTEERI on tavallinen kautta koko maailman sekä eläimissä että ihmisissä. Kambylobakteeri on siten zoonoosi, eli se voi siirtyä eläinten ja ihmisten kesken. Noin 7000 tapausta raportoidaan vuosittain Ruotsin aluella, kesäkuukausina varsinkin. Näistä noin 35% on omassa maassa infektoituneita ja muut ovat ulkomaanmatkalaisia ja saaneet tartuntansa esim Etelä-Euroopassa tai Kaakkois-Aasiassa.
Campylobacter är en vanlig bakterie över hela världen, och den finns hos både djur och människor. Campylobacterinfektion är sålunda en zoonos, d.v.s. en sjukdom som kan överföras mellan djur och människor. Omkring 7 000 fall rapporteras per år i Sverige, med en kraftig ökning under juni, juli och augusti. Av dessa är ca 35 procent smittade inom landet, övriga är utlandsresenärer som smittats t.ex. under semester i Europa och Sydostasien.
- Aiheuttava mikro-organismi, tartuntatiet ja tartunnan leviäminen
Tätä kambylobakteeria on useita erilaisia, joista varsinkin C. jejuni ja C. coli aiheuttavat ihmisen maha-suolioireita. Cambylobakteeria esiintyy eri linnuilla, possuilla, nautakarjalla, lampailla, vuohilla, koirilla, kissoilla ja jyrsijöillä.
Det finns flera olika campylobacterarter, varav några, framför allt Campylobacter jejuni och C. coli, orsakar mag- och tarmsymtom hos människa. Campylobacter förekommer, förutom hos människa, också hos många olika djurarter som t.ex. diverse fåglar, gris, nötkreatur, får, get, hund, katt och gnagare.
Tätä bakteeria erittyy ulosteisiin ihmisellä ja eläimellä. Niinpä tauti leviää pääasiassa epäpuhtaiden elintarvikkeiden kautta. Yksi syy moniin sporadisiin tapauksiin voi olla kärpästen levittämä saaste. Bakteeri kasvaa huonosti eri elintarvikkeissa, mutta kriittinen infektoiva annos eli vähin määrä tartuntamateriaalia, mikä aiheuttaa tautia, on pieni.
Bakterien utsöndras med avföringen hos människor och djur, och sjukdomen sprids huvudsakligen via förorenade livsmedel. En orsak till många sporadiska fall kan vara förorening via flugor. Bakterien tillväxer dåligt i de flesta födoämnen, men den kritiska infektionsdosen, d.v.s. den minsta mängd smittämne som krävs för att sjukdomen ska slå an, är låg.
Taudin kantajuusaika on tavallisesti kolmisen viikkoa. Vähempi kantajuusaika on Ruotsissa epätavallista, mutta voi esiintyä kehitysmaissa lapsilla. Sekundääritapauksia voi joskus nähdä erityisesti ripuloivilla vauvoilla.
Tiden för bärarskap är normalt omkring tre veckor. Längre bärarskap är ovanligt i Sverige men kan förekomma t.ex. hos barn i utvecklingsländerna. Sekundärfall kan någon gång ses, speciellt kring spädbarn med diarré.
Taudin itämisaika on tavallisesti 1-3 vuorokautta, mutta voi vaihdella 1- 10 päivän rajoissa.
Inkubationstiden är vanligen 1–3 dygn men kan variera 1–10 dygn.
- Oireet, komplikaatiot, hoito ja diagnostiikka.
Useimmiten havaitaan akuutti sairastuminen ripuliin, joskus verensekaiseen ripuliin, mahakipuihin, pahoinvointiin, oksennuksiin ja kuumeeseen. Komplikaatioina voi tulla reaktiivista artriittia, nivelkipuja ja joskus harvoin Guillain-Barre´ oireyhtymää, joka on halvaustauti.
Oftast ses ett akut insjuknande med diarréer (ibland blodtillblandade), magsmärtor, illamående, kräkningar och feber. Komplikationer kan vara ledbesvär (reaktiv artrit) och i sällsynta fall Guillain-Barré (en förlamningssjukdom).
Tavallisesti ei tarvitse antibioottia, mutta joskus tarvitaan nesteen korvausta. Diagnoosi asetetaan ulostenäytteestä viljellystä bakteerista.
Normalt behövs ingen antibiotikabehandling, men ibland måste vätskeersättning ges. Diagnos ställs genom att bakterien påvisas via odling i ett avföringsprov.
- Yleisiä tautia ehkäiseviä toimenpiteitä
Yleinen hyvä hygienia estää tautia ennakolta. Jos epäillään, että elintarvikkeessa voi olla kambylobakteeria ( esim kananpojassa, muussa linturiistassa, lampaanlihassa tai ihrassa), koko liha tulee kuumentaa siten, että lämpötila nousee vähintäin 65 + C asteeseen. Tulee välttää puro- ja jokiveden juomista, koska niissä voi olla tartuntaa. Tulee välttää pastörisoimattoman maidon käyttämistä ja moni taudinpurkaus onkin ollut johdettavissa sellaisen maidon käyttöön. Tulee myös suojata ruokaa kärpäsiltä. Mitään rokotetta tautia vastaan ei ole.
Allmän god hygien förebygger smitta. Livsmedel som kan tänkas innehålla Campylobacter (t.ex. kyckling, annan fågel, får- och fläskkött) ska tillagas så att hela köttet uppnår minst +65°C. Vatten ur bäckar och älvar bör man undvika att dricka, eftersom dessa kan vara smittförande. Opastöriserad mjölk bör också undvikas, många utbrott kan härledas till just opastöriserad mjölk. Man bör skydda maten mot flugor. Något vaccin mot sjukdomen finns ej. - Mitä tehdä, kun tulee sairastapaus tai taudinpurkaus?
Kambylobakteeri-infektio on tartuntatautilain mukaan yleisvaarallinen ja sattuneet tapaukset on ilmoitettava alueen tartuntatautilääkärille ja tartuntatautien virastoon. Jos epäillään taudinpurkauksen lähteneen vedestä tai elintarvikkeista, on ilmoitettava ympäristöasiain virastoon tai kunnan vastaavaan virkaportaaseen.
Campylobacterinfektion är enligt smittskyddslagen en allmänfarlig sjukdom och inträffade fall anmäls till smittskyddsläkaren i landstinget och till Smittskyddsinstitutet (SMI). Misstänkta utbrott från vatten och livsmedel skall meddelas miljökontoret eller motsvarande i kommunen.
Kambylobakteeri-infektion alkulähde on myös jäljitettävä. Sairasta ei tarvitse eristää, mutta on syytä noudattaa hyvää henkilökohtaista hygieniaa.
Cambylobakterinfektion är en smittspårningspliktig sjukdom. Isolering av den sjuke behövs inte, men en god personlig hygien är angelägen.
Elintarvikkeista johtunut kambylobakteeri-infektio ei ole varsin tavallinen. Ruotsissa ilmoitetaan vain satunnaisia tapauksia. Näistä on lähinnä pantava merkille huonosti valmistetuista kananpojista tai pastörisoimattoman maidon käytöstä lähtenyt tauti.
Livsmedelsburna campylobacterutbrott är inte särskilt vanliga. I Sverige rapporteras mest sporadiska fall. Av livsmedelsburna utbrott har främst uppmärksammats smitta från dåligt tillagad kyckling och konsumtion av opastöriserad mjölk.
- Eräät sotilaat eivät nälissään kypsentäneet kananpoikaa tarpeeksi ja saivat kambylobakteeri-infektion.
Några militärer på övning skulle tillaga kyckling. De var hungriga och väntade inte tills kycklingen blivit ordentligt genomvarm och insjuknade med campylobacterinfektion. - Koululaiset tekivät opintoretken eräälle maatilalle ja maistoivat pastörisoimatonta maitoa saaden infektion. Eräs maanviljelijä vei tilansa maitoa juhliin ja vieraat sairastuivat.
Flera campylobacterutbrott med opastöriserad mjölk som smittkälla har förekommit: Tretton skolbarn var på studiebesök hos en bonde. De blev bjudna på mjölk och samtliga tio barn som drack av den obehandlade mjölken insjuknade. En bonde hade med sig mjölk från egen gård till ett kalas. Fyrtio gäster åt gröt och mjölk och ca 20 av dem insjuknade med campylobacterinfektion. Mitä tulee vesivälitteisiin taudinpurkauksiin niin näissä on kambylobakteeri tavallisin mikro-organismi Ruotsissa. Vuoden 1980 jälkeen on raportoitu 20 taudin purkausta.
Vad gäller vattenburna utbrott i Sverige är Campylobacter den vanligast diagnostiserade mikroorganismen. Sedan 1980 har det i Sverige rapporterats mer än 20 vattenburna utbrott.
- Neljässä laajimmassa vesivälitteisessä purkauksessa sairastui vähintäin 2000 ihmistä joka epidemiassa.
Vid de fyra största vattenburna campylobacterutbrotten insjuknade minst 2 000 vid varje utbrott. - Jos jättää huomiotta kambylobakteerin, oli vesi näissä tapauksissa muuten aivan hyvää laatua.
Bortsett från campylobacterfyndet var vattnen i samtliga dessa fall av god mikrobiologisk kvalitet (enstaka coliforma bakterier isolerades vid två av utbrotten, men det fanns ingen indikation på fekal förorening).- Näissä vesivälitteisissä kambylobakteeripurkauksissa ei näytä olevan mitään suoraa yhteyttä tavallisiin indikaattoribakteereihin ja veden laatuun, mikä vaikeuttaa mahdollisuuksia jäljittää taudin syitä.
Vid vattenburna campylobacterutbrott tycks det inte finnas något direkt samband mellan sedvanliga indikatorbakterier och vattenkvalitet, vilket försvårar möjligheterna att hitta orsaken till utbrotten.
