Suomalainen artikkeli ei vielä kertonut mitä tauteja tään tapainen aggressiivinen verenimijä saattaa aiheuttaa. Sen kaapsiteetti imeä verta on paljon suurempi kuin ennestään maassa olevilla punkeilla.
Otan suomalaisiesta artikkelista sitaatin, koska tämä on ihan uusi asia minulle.
Ruotsista on löytynyt uusi punkkilaji, kertoo Ruotsin radion Ekot-ohjelma. Löydön teki Ruotsin valtion eläinlääketieteellinen laitos SVA. Asiasta kertovat useat ruotsalaislehdet, muun muassa Aftonbladet.
SVA epäilee, että uusi punkkilaji on tullut maahan
muuttolintujen välityksellä. Ensimmäiset yksilöt löydettiin tänä kesänä.
Hyalomma-punkit ovat suurempia ja nopeampia kuin tavalliset punkit.
–
Ne ovat hyvin nopeita ja ne ovat metsästäjiä. Ne eivät odota, että uhri
kulkee ohitse, vaan ne aktiivisesti etsivät uhria, mihin hyökätä. Verta
imiessään ne voivat kasvaa halkaisijaltaan jopa kolme senttimetriä (3 cm!) ,
kertoo SVA:n tutkija Giulio Grandi Ekot-ohjelmassa.
SVA pyysi kansalaisia
lähettämään punkkeja tutkimuksia varten ja niitä lähettiin yli 2000
kappaletta. Tutkituista punkeista kolme oli Hyalomma-punkkeja.(0,15 prosenttia ).
Hyalomma-punkit ovat kotoisin Aasiasta, Afrikasta ja eteläisestä ja itäisestä Euroopasta.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29177952
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29177952
Exp Appl Acarol. 2017 Dec;73(3-4):501-519. doi: 10.1007/s10493-017-0192-0. Epub 2017 Nov 24. Distribution and phylogeny of Hyalomma ticks (Acari: Ixodidae) in Turkey. Hekimoglu O1, Ozer AN2.Author information Abstract
Suomennosta:
HYALOMMA-spunkkisuku käsittää joitain lääketieteellisesti ja eläinlääketieteellisesti kaikkein tärkeimpiä punkkilajeja maailmanlaajuisesti ottaen. Turkissa ( 65 kohdasta) ja Kyproksessa( 5 kohdasta) tehtiin kenttätutkimuksia, jotta saataisin kartoitettua nykyinen Hyalomma-suvun levittäytymisalue. Nykyisiin Geenipankissa saatavilla oelviin sekvensseihin vertailtiin seuraavia lajeja käyttämällä mitokondriaalista 12S ja 16S ribosomaalista DNA:ta: Turkin Hyalommalajeja, Kyproksen H. excavatum, Espanjan ja Italian H. marginatum. Morfologiset ja molekulaariset analyysit osoittivat että Turkissa ilmenevät neljä lajia ovat : H. marginatum, H. excavatum, H. aegyotium ja H. asiaticum. Turkin keski ja pohjois-osissa dominoi Hyalomma marginatum- laji. Eteläosissa taas ilmenee eniten H. excavatum-lajia. Hyalomma asiaticum on rajoittunut vain kaakkois-Anatoliaan. Kuitenkin näille lajeille oli havaitavissa jotakin sympatriaa samantapaista esiintymää samoilla alueilla ( siis ei allopatrian tapaan) . Fylogeneetinen puu osoitti viisi
kladia ( siis punkkien "klaaneja" , esimuotoja polveutuneine lajeineen). Saadut tiedot tukivat aiempia johtopäätöksiä, mutta asettivat eri kladeihin H. asiaticum , H. scupense, H. dromedarii ja H. aegyptium suvut. H. anatolicum ryhmän ja H. marginatum kompleksin lajit ovat sisarryhmiä. Sitetn tehtiin myös parien distanssianalyysit ja ryhmien väliset erot olivat 2.8% ja 3% 12SrDNA:n ja 16S rDNA:n suhteen vastaavasti. Lisäanalyysejä käyttämällä erilaisia merkitsijöitä tarvitaan sen takia näiden ryhmien lajien tarkan statuksen arvioimiseksi.
HYALOMMA-spunkkisuku käsittää joitain lääketieteellisesti ja eläinlääketieteellisesti kaikkein tärkeimpiä punkkilajeja maailmanlaajuisesti ottaen. Turkissa ( 65 kohdasta) ja Kyproksessa( 5 kohdasta) tehtiin kenttätutkimuksia, jotta saataisin kartoitettua nykyinen Hyalomma-suvun levittäytymisalue. Nykyisiin Geenipankissa saatavilla oelviin sekvensseihin vertailtiin seuraavia lajeja käyttämällä mitokondriaalista 12S ja 16S ribosomaalista DNA:ta: Turkin Hyalommalajeja, Kyproksen H. excavatum, Espanjan ja Italian H. marginatum. Morfologiset ja molekulaariset analyysit osoittivat että Turkissa ilmenevät neljä lajia ovat : H. marginatum, H. excavatum, H. aegyotium ja H. asiaticum. Turkin keski ja pohjois-osissa dominoi Hyalomma marginatum- laji. Eteläosissa taas ilmenee eniten H. excavatum-lajia. Hyalomma asiaticum on rajoittunut vain kaakkois-Anatoliaan. Kuitenkin näille lajeille oli havaitavissa jotakin sympatriaa samantapaista esiintymää samoilla alueilla ( siis ei allopatrian tapaan) . Fylogeneetinen puu osoitti viisi
kladia ( siis punkkien "klaaneja" , esimuotoja polveutuneine lajeineen). Saadut tiedot tukivat aiempia johtopäätöksiä, mutta asettivat eri kladeihin H. asiaticum , H. scupense, H. dromedarii ja H. aegyptium suvut. H. anatolicum ryhmän ja H. marginatum kompleksin lajit ovat sisarryhmiä. Sitetn tehtiin myös parien distanssianalyysit ja ryhmien väliset erot olivat 2.8% ja 3% 12SrDNA:n ja 16S rDNA:n suhteen vastaavasti. Lisäanalyysejä käyttämällä erilaisia merkitsijöitä tarvitaan sen takia näiden ryhmien lajien tarkan statuksen arvioimiseksi.
- The genus Hyalomma includes some of the most medically and veterinarily important tick species in the world. To clarify and identify the current distribution of the species of Hyalomma, field studies were conducted in 65 localities in Turkey and five localities in Cyprus. Additionally, using mitochondrial 12S and 16S ribosomal DNA, specimens of Hyalomma from Turkey, H. excavatum from Cyprus, H. marginatum from Spain and Italy were evaluated together with the available sequences obtained from Genbank. Morphological and molecular analyses demonstrated the presence of four species in Turkey: H. marginatum, H. excavatum, H. aegyptium and H. asiaticum. Hyalomma marginatum is the dominant species in the Central and Northern parts of Turkey, whereas H. excavatum distributes mostly in the Southern parts. Hyalomma asiaticum is restricted to the Southeastern Anatolia. However, some sympatric regions were observed for these species. Phylogenetic trees obtained with Maximum Likelihood method demonstrated five clades. Data supported previous conclusions, but placed H. asiaticum, H. scupense, H. dromedarii and H. aegyptium in different clades with high bootstrap values. Specimens of H. anatolicum group and H. marginatum complex are sister groups. Pairwise distance analyses of these groups showed 2.8 and 3% differences for 12S rDNA and 16S rDNA, respectively. Therefore, additional analyses with the samples from different locations using different markers need to evaluate the exact status of the species of these groups.
KEYWORDS:
12S rDNA; 16S rDNA; Distribution; Hyalomma; Hyalomma marginatum; Phylogeny; Turkey- PMID:
- 29177952
- DOI:
- 10.1007/s10493-017-0192-0
- [Indexed for MEDLINE]
