https://www.folkhalsomyndigheten.se/smittskydd-beredskap/smittsamma-sjukdomar/
Suomalaisia taulukoita
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitokselta (THL) tietopakettia:
https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit
torsdag 10 november 2016
torsdag 21 juli 2016
MRSA
http://www.pshp.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Miksi_potilailta_saatetaan_ottaa_MRSAnay(18487)
TAYS tiedote
Tays / sisätaudit, infektioyksikkö
Potilasohje 10.42.06
Sairaaloissa ja muissa hoitoyksiköissä MRSA -bakteeri aiheuttaa ongelmia, koska sen aiheuttamien tulehdustautien hoitoon on tarjolla vähemmän antibioottivaihtoehtoja kuin antibiootille herkkien bakteerien hoitoon. Tämän vuoksi bakteerin leviäminen muihin potilaisiin pyritään estämään. MRSA aiheuttaa ongelmia pääsääntöisesti sairaille, vastustuskyvyttömille ihmisille. Jos henkilö sairastuu tulehdustautiin, tieto MRSA -näytteen tuloksesta auttaa lääkäriä valitsemaan oikean antibioottihoidon.
On tärkeä tietää, kuinka laajasti MRSA:ta osastolla esiintyy, ja pyrkiä estämään sen leviäminen. Myös yksittäisen potilaan kannalta MRSA:n tutkiminen on hyödyllistä, jos altistuminen MRSA:lle on mahdollista. Täten MRSA:n tunnistaminen ja leviämisen ehkäisy on tärkeää sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon yksiköissä.
TAYS tiedote
Tays / sisätaudit, infektioyksikkö
Potilasohje 10.42.06
Miksi potilailta saatetaan ottaa MRSA-näytteitä?
Tulosta ohje tästäMikä on MRSA?
Staphylococcus aureus on ympäristön tavallinen bakteeri, jota moni terve ihminen kantaa ohimenevästi ihollaan. MRSA on tämän bakteerin alatyyppi, joka eroaa muista stafylokokeista siinä suhteessa, että sillä on vastustuskyky yleisimmin stafylokokki-infektioissa käytettäviä antibiootteja kohtaan. Infektion aiheuttamiskyvyltään se ei yleensä eroa tavallisista stafylokokeista. MRSA -kantajuus ei ole sairaus sinänsä, vaan poikkeavuus elimistön tavallisesta bakteerikasvustosta.Sairaaloissa ja muissa hoitoyksiköissä MRSA -bakteeri aiheuttaa ongelmia, koska sen aiheuttamien tulehdustautien hoitoon on tarjolla vähemmän antibioottivaihtoehtoja kuin antibiootille herkkien bakteerien hoitoon. Tämän vuoksi bakteerin leviäminen muihin potilaisiin pyritään estämään. MRSA aiheuttaa ongelmia pääsääntöisesti sairaille, vastustuskyvyttömille ihmisille. Jos henkilö sairastuu tulehdustautiin, tieto MRSA -näytteen tuloksesta auttaa lääkäriä valitsemaan oikean antibioottihoidon.
On tärkeä tietää, kuinka laajasti MRSA:ta osastolla esiintyy, ja pyrkiä estämään sen leviäminen. Myös yksittäisen potilaan kannalta MRSA:n tutkiminen on hyödyllistä, jos altistuminen MRSA:lle on mahdollista. Täten MRSA:n tunnistaminen ja leviämisen ehkäisy on tärkeää sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon yksiköissä.
Miksi näytteitä otetaan?
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on meneillään MRSA -epidemia. Näytteitä joudutaan ottamaan kantajuuden selvittämiseksi myös joiltakin sellaisilta potilailta, joilla varsinaista infektiosairautta ei ole. Näytteet otetaan sellaisista kehon kohdista, joissa stafylokokit tavallisimmin esiintyvät. Paras käsitys stafylokokin esiintymisestä saadaan ottamalla näytteet nenästä, nielusta ja infektiokohdista.
Päivitetty 20.6.2016
onsdag 1 juni 2016
Anthranilaatista tryptofaania M Tbc:n syntaasientsyymillä ...
Plastidi
pseudomonas: fenylalaniinin, tyrosiinin ja tryptofaanin synteesitiet glukoosista anthranilaatista)
pseudomonas: fenylalaniinin, tyrosiinin ja tryptofaanin synteesitiet glukoosista anthranilaatista)
- M tbc syntetisoi välttämättömän tryptofaaninsa anthranilaattitietä.
Acta Crystallogr D Biol Crystallogr. 2015 Nov;71(Pt 11):2297-308. doi: 10.1107/S1399004715017216. Epub 2015 Oct 31.
Structure and inhibition of subunit I of the anthranilate synthase complex of Mycobacterium tuberculosis and expression of the active complex.
Bashiri G1, Johnston JM1, Evans GL1, Bulloch EM1, Goldstone DC1, Jirgis EN1, Kleinboelting S1, Castell A1, Ramsay RJ1, Manos-Turvey A2, Payne RJ2, Lott JS1, Baker EN1.
Abstract The
tryptophan-biosynthesis pathway is essential for Mycobacterium
tuberculosis (Mtb) to cause disease, but not all of the enzymes that
catalyse this pathway in this organism have been identified. The
structure and function of the enzyme complex that catalyses the first
committed step in the pathway, the anthranilate synthase
(AS) complex, have been analysed. It is shown that the open reading
frames Rv1609 (trpE) and Rv0013 (trpG) encode the chorismate-utilizing
(AS-I) and glutamine amidotransferase (AS-II) subunits of the AS
complex, respectively. Biochemical assays show that when these subunits
are co-expressed a bifunctional AS complex is obtained. Crystallization
trials on Mtb-AS unexpectedly gave crystals containing only AS-I,
presumably owing to its selective crystallization from solutions
containing a mixture of the AS complex and free AS-I. The
three-dimensional structure reveals that Mtb-AS-I dimerizes via an
interface that has not previously been seen in AS complexes. As is the
case in other bacteria, it is demonstrated that Mtb-AS shows cooperative
allosteric inhibition by tryptophan, which can be rationalized based on
interactions at this interface. Comparative inhibition studies on
Mtb-AS-I and related enzymes highlight the potential for single
inhibitory compounds to target multiple chorismate-utilizing enzymes for
TB drug discovery. KEYWORDS: Mycobacterium tuberculosis; anthranilate synthase complex; inhibitor design; tryptophan biosynthesis.
Taustatieto: Anthranilaatti on molekyyli, joka on ihmisen ravinnon tryptofaanin aineenvaihdunnassa B6- puuteessa kumuloituva sivutie ja siitä tulee substraattia antranilaattia esim Tbc bakteerille, joka voi malla synteesillään palautaa antranilaatin takaisin omaksi välttämättömäksi tryptofaanikseen. sen takia mielestäni TBC- potilaille ja tbc.tä estävänä tekijänä on mm B6-vitamiinin normaali saanti aina, eikä vain INH:n yhteydessä, sillä mahdollisesti INH vain mututaa jo olevan vajeen todelliseksi puutteeksi.
Eräs tutkimus kroonisesta migreenistä 8CM) antoi löytönä mm. antranilaatin kumuloitumista.
lieköhän tuota anthranilaattiekrtymä B6- vaje- tilannetta tutkittu maailmassa ihmisen tubiin sairastumisen kannalta. Onhan TBC yleinen tauti maailmassa varsinkin ravinto-olojen heikentyessä.
Uusia TBC- lääkeideoita:
Taustatieto: Anthranilaatti on molekyyli, joka on ihmisen ravinnon tryptofaanin aineenvaihdunnassa B6- puuteessa kumuloituva sivutie ja siitä tulee substraattia antranilaattia esim Tbc bakteerille, joka voi malla synteesillään palautaa antranilaatin takaisin omaksi välttämättömäksi tryptofaanikseen. sen takia mielestäni TBC- potilaille ja tbc.tä estävänä tekijänä on mm B6-vitamiinin normaali saanti aina, eikä vain INH:n yhteydessä, sillä mahdollisesti INH vain mututaa jo olevan vajeen todelliseksi puutteeksi.
Eräs tutkimus kroonisesta migreenistä 8CM) antoi löytönä mm. antranilaatin kumuloitumista.
lieköhän tuota anthranilaattiekrtymä B6- vaje- tilannetta tutkittu maailmassa ihmisen tubiin sairastumisen kannalta. Onhan TBC yleinen tauti maailmassa varsinkin ravinto-olojen heikentyessä.
Uusia TBC- lääkeideoita:
- Int J Antimicrob Agents. 2016 May 10. pii: S0924-8579(16)30073-5. doi: 10.1016/j.ijantimicag.2016.04.007. [Epub ahead of print] Development of efflux pump inhibitors in antituberculosis therapy.
Resistance and tolerance to antituberculosis (anti-TB) drugs, especially the first-line drugs, has become a serious problem in anti-TB therapy. Efflux of antimicrobial agents
via bacterial efflux pumps is one of the main reasons for drug
resistance. Efflux pump inhibitors (EPIs) bind to efflux pumps to
inhibit drug efflux and thus enhance the drug effect and reduce drug
resistance. Studies on EPIs targeting the efflux pumps of Mycobacterium
tuberculosis (Mtb) help to understand Mtb resistance and to identify the
potential drug target and are of significance in guiding the
development of new anti-TB drugs and optimal combinations. Currently,
there are many potential EPIs under study, but none of them has been
used clinically for anti-TB therapy.
In this article, we will provide an overview on the current development
of EPIs targeting the efflux pumps of Mtb and discuss their potential
clinical applications.Copyright © 2016 Elsevier B.V. and International Society of Chemotherapy. All rights reserved. KEYWORDS:
CCCP; Efflux pump inhibitor; Mycobacterium tuberculosis; Reserpine; Tuberculosis; Verapamil
lördag 28 maj 2016
Väitöskirja antibioottiresistenssistä 2016.
Göteborgin yliopistossa tehty väitöskirja aiheesta : Antibioottiresistenssi miljöössä: metagenomisten tutkimusten antamaa lisätietoa. Väitöskirjan tekijän Johan Bengtsson-Palmen väitöstilaisuus oli 26.5. 2016.
LÄHDE:
http://hdl.handle.net/2077/41843
Bengtsson-Palme, Johan: Antibiotic resistance in the environment: a contribution from metagenomic studies
Suomennosta tiivistelmästä 28.5. 2016
Antibioottiresistenssi aiheuttaa vuosittain satoja tuhansia kuolemia ja sen haaroittuvainen lisääntyminen on saanut WHO:n tunnistamaan suuren luokan globaalisen uhkan. Viime vuosikymmenenä on kertynyt suuri määrä näyttöä ympäristön olennaisesta osuudesta resistenssin progredioitumiseen. Ulkoinen miljöö toimii ihmispatogeenien resistenssigeenien lähteenä ja samoin myös tärkeänä leviämisreittinä suoden resistenttien bakteerien kulkeutua edelleen eri ympäristöihin ja ihmisväestöihin.
Tässä väitöskirjassa käytetään laajan asteikon DNA-sekvenssointitekniikkaa, jotta saadaan parempaa käsitystä niistä riskeistä, joita liittyy ympäristön antibioottiresistenssiin. Avaintehtävänä tässä prosessissa on metagenomiikkaa käyttäen määrittää kvantitatiivisesti antibioottiresitenttien geenien lukumäärä eri miljöissä. Kuitenkin yhtä tärkeänä tehtävänä on saada asetettua saatu tieto laajempiin asiayhteyksiin, joita ovat esimerkiksi taksonomiset tiedot, havaitut antibioottipitoisuudet ja tunnistettujen resistenssigeenien genomiset yhteydet.
Tässä teesissä esitetään software työväline (Metaxa 2) metagenomisten tietojen paremmaksi taxonomiseksi analysoimiseksi ja se näyttää antavan tarkempaa taksonomista luokittelua kuin muut työvälineet (I osatyö)
Se antaa myös teoreettisen ennusteen 111 antibiootin ei-tehokkaista pitoisuuksista (II osatyö) sekä tetrasykliinille kokeellisesti määritetyn minimaalisen selektiivisen pitoisuuden (III osatyö). Edelleen määritetään kvantitatiivisesti kahdesta miljööstä resistenssigeenit: jätevedenkäsittelylaitoksesta ( IV osatyö) ja järvestä, johon virtaa lääkeainetuotannon jätettä (V osatyö).
Ei ollut selvää näyttöä antibioottiresistenssigeenien selektiosta ( valiutumisesta) jäteveden käsittelylaitoksen jätevedestä, mutta muilla tekijöillä (esim hapen saatavuudella) näytti olevan paljon suurempia vaikutuksia näihin mikrobiyhteiskuntiin ja ne vaikutukset saattavat maskeerata antibioottien ja muiden samanaikaisten selektiivisten agenssien pieniä valiutumisvaikutuksia Päinvastoin oli tilanne järvessä, joka altistui lääkeaineteolliseen saasteeseen. Siinä oli resistenssigeenejä ja liikkuvaa geneettistä materiaalia monenmoista ja runsasta.
Lopuksi VI:ssa osatyössä osoitettiin, että matkustaminen vaikuttaa osaltaan useiden eri luokkien antibioottien resistenssigeenien leviämistä korkean resistenssin maiden ja Ruotsin kesken.
Osatöissä IV- VI määriteltiin geneettisiä asiayhteyksiä metagenomisella kokoonpanolla ja osoitettiin, miten resistenssigeenit linkkiytyvät toisiinsa eri miljöissä. Näillä keinoilla tämä väitöskirja antaa osaltaan tietoa antibioottiresistenssigeenien kehittymisen ja välittymisen riskiasetelmista ja tätä tietoa voidaan käyttää oppaana riskin määrityksessä ja käsittelykaavoissa viivästettäessä tai vähennettäessä kliinisen resistenssin kehkeytymistä.
Abstract
LÄHDE:
http://hdl.handle.net/2077/41843
Bengtsson-Palme, Johan: Antibiotic resistance in the environment: a contribution from metagenomic studies
Suomennosta tiivistelmästä 28.5. 2016
Antibioottiresistenssi aiheuttaa vuosittain satoja tuhansia kuolemia ja sen haaroittuvainen lisääntyminen on saanut WHO:n tunnistamaan suuren luokan globaalisen uhkan. Viime vuosikymmenenä on kertynyt suuri määrä näyttöä ympäristön olennaisesta osuudesta resistenssin progredioitumiseen. Ulkoinen miljöö toimii ihmispatogeenien resistenssigeenien lähteenä ja samoin myös tärkeänä leviämisreittinä suoden resistenttien bakteerien kulkeutua edelleen eri ympäristöihin ja ihmisväestöihin.
Tässä väitöskirjassa käytetään laajan asteikon DNA-sekvenssointitekniikkaa, jotta saadaan parempaa käsitystä niistä riskeistä, joita liittyy ympäristön antibioottiresistenssiin. Avaintehtävänä tässä prosessissa on metagenomiikkaa käyttäen määrittää kvantitatiivisesti antibioottiresitenttien geenien lukumäärä eri miljöissä. Kuitenkin yhtä tärkeänä tehtävänä on saada asetettua saatu tieto laajempiin asiayhteyksiin, joita ovat esimerkiksi taksonomiset tiedot, havaitut antibioottipitoisuudet ja tunnistettujen resistenssigeenien genomiset yhteydet.
Tässä teesissä esitetään software työväline (Metaxa 2) metagenomisten tietojen paremmaksi taxonomiseksi analysoimiseksi ja se näyttää antavan tarkempaa taksonomista luokittelua kuin muut työvälineet (I osatyö)
Se antaa myös teoreettisen ennusteen 111 antibiootin ei-tehokkaista pitoisuuksista (II osatyö) sekä tetrasykliinille kokeellisesti määritetyn minimaalisen selektiivisen pitoisuuden (III osatyö). Edelleen määritetään kvantitatiivisesti kahdesta miljööstä resistenssigeenit: jätevedenkäsittelylaitoksesta ( IV osatyö) ja järvestä, johon virtaa lääkeainetuotannon jätettä (V osatyö).
Ei ollut selvää näyttöä antibioottiresistenssigeenien selektiosta ( valiutumisesta) jäteveden käsittelylaitoksen jätevedestä, mutta muilla tekijöillä (esim hapen saatavuudella) näytti olevan paljon suurempia vaikutuksia näihin mikrobiyhteiskuntiin ja ne vaikutukset saattavat maskeerata antibioottien ja muiden samanaikaisten selektiivisten agenssien pieniä valiutumisvaikutuksia Päinvastoin oli tilanne järvessä, joka altistui lääkeaineteolliseen saasteeseen. Siinä oli resistenssigeenejä ja liikkuvaa geneettistä materiaalia monenmoista ja runsasta.
Lopuksi VI:ssa osatyössä osoitettiin, että matkustaminen vaikuttaa osaltaan useiden eri luokkien antibioottien resistenssigeenien leviämistä korkean resistenssin maiden ja Ruotsin kesken.
Osatöissä IV- VI määriteltiin geneettisiä asiayhteyksiä metagenomisella kokoonpanolla ja osoitettiin, miten resistenssigeenit linkkiytyvät toisiinsa eri miljöissä. Näillä keinoilla tämä väitöskirja antaa osaltaan tietoa antibioottiresistenssigeenien kehittymisen ja välittymisen riskiasetelmista ja tätä tietoa voidaan käyttää oppaana riskin määrityksessä ja käsittelykaavoissa viivästettäessä tai vähennettäessä kliinisen resistenssin kehkeytymistä.
Abstract
- Antibiotic resistance accounts for hundreds of thousands of deaths annually, and its projected increase has made the WHO recognize it as a major global health threat. In the last decade, evidence has mounted suggesting that the environment plays an important role in the progression of resistance. The external environment acts as a source of resistance genes for human pathogens, but is also an important dissemination route allowing the spread of resistant bacteria between different environments and human populations.
- In this thesis, large-scale DNA sequencing techniques are used to gain a better understanding of the risks associated with environmental antibiotic resistance. A key task in this process is the quantification of the number of antibiotic resistance genes in different environments using metagenomics. However, equally important is to put this information into a larger perspective, by including, for example, taxonomic data, concentrations of antibiotics present, and the genomic contexts of identified resistance genes.
- This thesis presents a software tool – Metaxa2 – for improved taxonomic analysis of shotgun metagenomic data, which is shown to give more accurate taxonomic classifications of short read data than other tools (Paper I). It also provides theoretically predicted no-effect concentrations for 111 antibiotics (Paper II), and experimentally determined minimal selective concentrations for tetracycline (Paper III). Furthermore, resistance genes are quantified in two environments suggested to pose selective conditions for resistance: sewage treatment plants (Paper IV) and a lake exposed to waste from pharmaceutical production (Paper V). There was no clear evidence for selection of antibiotic resistance genes in sewage treatment plants, however other factors such as oxygen availability seem to have much stronger effects on these microbial communities, which may mask small selective effects of antibiotics and other co-selective agents. In contrast, in the lake subjected to industrial pharmaceutical pollution, resistance genes and mobile genetic elements were both diverse and abundant.
- Finally, Paper VI shows that travel contributes to the spread of resistance genes against several different classes of antibiotics between countries with higher resistance rates and Sweden. In Paper IV–VI, the genetic contexts of resistance genes were assessed through metagenomic assembly, showing how different resistance genes are linked to each other in different environments. Through these means, the thesis contributes knowledge about risk settings for development and transmission of antibiotic resistance genes, which can be used to guide risk assessment and management schemes to delay or reduce clinical resistance development.
torsdag 12 maj 2016
Puutiaisaivokuumeen (TBE) riskialueet Suomessa THL:n mukaan 2016
Puutiaisaivokuumeen ilmaantuvuus oli korkein Paraisten kunnan
alueella sekä sairastuneiden kotikunnan että tartuntapaikkakunnan
perusteella.
Tartuntojen määrä oli korkea myös Simossa sekä Pyhäjoella. Simossa ja Kemissä tartunnat keskittyvät pienelle rannikkoalueelle, jossa sijaitsevat Rytikari, Ajos, Karsikko ja Maksniemi. Pyhäjoella tartuntojen ilmaantuvuus on viiden vuoden ajalta laskettuna korkea, mutta vuosina 2014-2015 tapauksia todettiin vain yksi.
Viime vuosien aikana puutiaisaivokuumetta on ollut erittäin paljon Kotkan saaristossa (100 000 asukasta kohden yli 350), mutta myös Lappeenrannan Sammonlahdessa sekä Kuopion Maaningalla (yli 20 /100 000, kahden vuoden keskiarvo).
Tilastoista ilmenee, että Kotkan saaristossa, Kuopion Maaningalla ja Lappeenrannan Sammonlahdella valtaosa tartunnoista on vuosilta 2014-2015. Kullakin alueella puutiaiskuumetta on tuplasti enemmän kuin 2011-2013.
THL:n kartoitus kattaa vuodet 2011-2015.
Tartuntojen määrä oli korkea myös Simossa sekä Pyhäjoella. Simossa ja Kemissä tartunnat keskittyvät pienelle rannikkoalueelle, jossa sijaitsevat Rytikari, Ajos, Karsikko ja Maksniemi. Pyhäjoella tartuntojen ilmaantuvuus on viiden vuoden ajalta laskettuna korkea, mutta vuosina 2014-2015 tapauksia todettiin vain yksi.
Viime vuosien aikana puutiaisaivokuumetta on ollut erittäin paljon Kotkan saaristossa (100 000 asukasta kohden yli 350), mutta myös Lappeenrannan Sammonlahdessa sekä Kuopion Maaningalla (yli 20 /100 000, kahden vuoden keskiarvo).
Tilastoista ilmenee, että Kotkan saaristossa, Kuopion Maaningalla ja Lappeenrannan Sammonlahdella valtaosa tartunnoista on vuosilta 2014-2015. Kullakin alueella puutiaiskuumetta on tuplasti enemmän kuin 2011-2013.
THL:n kartoitus kattaa vuodet 2011-2015.
fredag 19 februari 2016
Kausi-influenssa 2016 Suomssa.THL- raportti 18.2. 2016
Ajantasainen influenssakatsaus (sitaatti. otettu 19.2. Lähde THL.fi 18.2. )
Tälle
sivulle on koottu tiivistelmä influenssatilannetta koskevista
ajankohtaisimmista tiedoista. Influenssakatsausta päivitetään
tarvittaessa.
Tilanne Suomessa
- Influenssakausi on edelleen käynnissä ja influenssalöydöksiä on runsaasti. Niitä on todettu kaikissa sairaanhoitopiireissä ja kaiken ikäisillä. Hengitystievirusinfektioiden seurannassa influenssapositiivisten näytteiden osuus on koholla. Seurantanäytteissä on todettu molempia influenssa A -viruksia A(H1N1)pdm09 ja A(H3N2) sekä B-virusta. Lähes kaikki ovat olleet toistaiseksi influenssa A(H1N1)pdm09 -viruksia, jotka ovat aiemmin aiheuttaneet vakavia infektioita myös nuorilla ja muuten terveillä aikuisilla toisin kuin A(H3N2) -virus.
- Influenssalöydöksistä 50, 48 A(H1N1)pdm09- ja kaksi A(H3N2) -virusta, on tehohoitopotilaalta. Tehopotilaista, joilla oli A(H1N1)pdm09 -infektio, 36/48 on ollut alle 65-vuotiaita ja niistä kolmanneksella (12/36) ei ollut mitään pitkäaikaissairautta. Lähes kaikki tehohoitopotilaista oli rokottamattomia.
- Liikkeellä on myös RS-, adeno-, rino- ja koronaviruksia.
Tartuntatautirekisteri: tapaukset vuosittain ja viikoittain (pdf 10kt)
THL, influenssan seuranta: viikoittaiset viruslöydökset - Terveyskeskusten influenssakäyntimäärien perusteella influenssa-aktiivisuus on lisääntynyt lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä, suurimmassa osassa se on runsasta.
- Influenssan käyntisyyseuranta
- Influenssarokotuksia
annetaan vielä. Fluenz Tetra -nenäsumuterokotetta ei ole enää
saatavilla kansallisessa ohjelmassa, koska sen viimeinen käyttöpäivä on
mennyt.
Terveyskeskuksissa annetuiksi kirjatut influenssarokotukset
Influenssarokotukset - Talven influenssarokotteiden teho on hyvä
Kansainvälinen tilanne
-
Euroopassa epidemiakausi on käynnissä. Suurimmassa osassa maita
influenssa-aktiviteetti on lisääntymässä ja on tällä hetkellä
voimakkainta itä- ja pohjoisosissa. Vallitseva virus on toistaiseksi
ollut influenssa A(H1N1)pdm09, jonka on raportoitu useissa maissa
aiheuttaneen sairaala- ja tehohoitoon johtaneita vakavia infektioita.
Suurin osa tutkituista viruksista on ollut samanlaisia kuin tämän kauden
rokotevirukset.
Euroopan influenssatilanne (Flu News Europe)
European monitoring of excess mortality for public health action - Yhdysvalloissa epidemiakausi on käynnistynyt, mutta influenssa-aktiviteetti on vain paikoin runsasta.
Yhdysvaltojen influenssatilanne (CDC, Yhdysvaltojen tautikeskus) -
Influenssa-aktiivisuus on edelleen runsasta muutamissa Keski- ja
Länsi-Aasian maissa (Israel, Jordania, Oman, Pakistan) sekä
lisääntymässä Aasian itäosissa (Japani, Korea, Kiina), mutta
trooppisissa maissa Afrikassa ja Amerikoissa vähäistä. Eteläisellä
pallonpuoliskolla influenssakausi on päättynyt.
Maailman influenssatilanne (WHO, Maailman terveysjärjestö)
Seurantaraportit
Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2014 - 20/2015onsdag 13 januari 2016
Melioidoosi
http://www.aljazeera.com/news/2016/01/melioidosis-disease-160112123034887.html
Research into the little-known but deadly bacterial disease melioidosis has revealed that millions of people are at threat.
Also known as Whitmore's disease, the illness is caught from skin contact, inhaling or by drinking contaminated water infected with the bacterium, Burkholderia pseudomallei.
The particularly pathogenic bacterium is commonly found in soil and water in South and Southeast Asia and northern Australia.
Research into the little-known but deadly bacterial disease melioidosis has revealed that millions of people are at threat.
Also known as Whitmore's disease, the illness is caught from skin contact, inhaling or by drinking contaminated water infected with the bacterium, Burkholderia pseudomallei.
The particularly pathogenic bacterium is commonly found in soil and water in South and Southeast Asia and northern Australia.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)