Magsjuka
– diarré och kräkningar
MAHATAUTI-
RIPULIA JA OKSENNUKSIA
Magsjuka
kommer ofta snabbt med kräkningar och illamående. Trots att du kan
ha svåra besvär brukar magsjuka vara helt ofarligt. För de allra
flesta räcker det med att vila och att dricka mycket. Vissa kan
behöva söka vård, till exempel barn under ett år, äldre och
personer som har en allvarlig sjukdom eller kraftigt nedsatt
immunförsvar.
(SUOMEKSI)
Mahatauti alkaa usein äkkioksennuksilla ja
pahoinvoinnilla . Vaikka Sinulla voi olla kovia vaivoja,
mahatauti tapaa olla aivan vaaraton. Useimmille riittää
pelkkä lepo ja runsas nesteen juonti. Jotkut kuitenkin tarvitsevat
sairaalahoitoa, esim. alle yksivuotiaat lapset, iäkkäämät ja
henkilöt, joilla on jokin vakava tauti tai vahvasti alentunut
immuunivaste
(2.2)
Tecken på vätskebrist NESTEEN PUUTTEEN
MERKKEJÄ
(2.3)
Viktigt TÄRKEÄÄ
(3.2)
Vilken mat kan jag äta? MITÄ RUOKAA VOI SYÖDÄ?
(3.3)
Lindra sveda KIVUN LIEVITTÄMINEN
(3.4)
Stoppa diarré PYSÄYTÄ RIPULOIMINEN
(7.1.)
Antibiotika brukar inte vara nödvändigt ANTIBIOOTIT
EIVÅT TAPAA OLLA VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ
(8.2)
Ring Läkemedelsupplysningen om du är osäker SOITA
LÄÄKEAINENEUVONTAAN, JOS OLET EPÄVARMA
(11.1)
Calicivirus – vinterkräksjukan (11.1)
KALIKIVIRUS - TALVEN MAHATAUTI
Rotavirus
– vanligast hos små barn ROTAVIRUS - TAVALLISIN
PIKKULAPSILLA
(12.1)
Campylobakter – vanlig magsjukebakterie
KAMPYLOBAKTEERI-TAVALLINEN MAHATAUTIBAKTEERi
(12.2)
Salmonellabakterien – smittar oftast utomlands
SALMONELLABAKTEERI TARTUTTAA USEIMMITEN ULKOMAILLA
(12.3)
ETEC-bakterier – vanlig orsak till turistdiarré ETEC-
BAKTEERIT OVAT TAVALLINEN TURISTIRIPULIN SYY
(12.4)
EHEC-bakterier – sprids via livsmedel och förorenat vatten
EHEC -BAKTEERIT LEVIÄVÄT ELINTARVIKKEIDEN JA SAASTUNEEN VEDEN
KAUTTA
(12.5)
Matförgiftning – bakterier har bildat ett gift i maten
RUOKAMYRKYTYS -BAKTEERIT MUODOSTANEET MYRKKYJÄ RUOKAAN
(13.1)
Antibiotika ANTIBIOOTIT
(13.2.)
Tarmparasiter – ovanliga i Sverige SUOLISTOLOISET,
RUOTSISSA EPÄTAVALLISTA
Undersökningar
och utredningar
(13.3.)
Andra sjukdomar. MUITA TAUTEJA
(14)
Undersökningar och utredningar. TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ
(15)
Kroppen undersöks KEHOTTKIMUS
Källa, LÄHDE
(1)
Symtom OIREET
Typiskt
för magsjuka är att besvären kommer snabbt och oftast går över
inom några dagar. De vanligaste symtomen på magsjuka är:
-
illamående
-
kräkningar
-
diarré
-
ont i magen.
Ibland
kan du även få feber och muskelvärk.
(
SUOMEKSI) OIREET. Mahataudille on tyypillistä, että vaivat
tulevat äkisti ja menevät ohikin parissa päivässä. Tavalliset
oireet mahataudissa ovat seuraavat:
-
Pahoinvointi (Nausea)
-
Oksennukset (Vomitus)
-
Ripuli (Diarrhoea)
-
Mahakipu (Abdominalgia)
-
(2)
När ska jag söka vård? MILLOIN ETSIYTYÄ HOITOON?
Kontakta
en vårdcentral eller ring och få sjukvårdsrådgivning på telefon
1177, om du
-
förlorar vätska och riskerar vätskebrist i kroppen
-
är mycket trött och svag
-
har blodiga diarréer
-
har hög feber och fryser
-
har svåra magsmärtor eller återkommande kräkningar
-
är magsjuk och äter medicin mot hjärtsvikt, diabetes eller
annan allvarlig sjukdom
-
har blivit magsjuk under eller direkt efter en utlandsresa,
framför allt om du inte haft tillgång till rent vatten
-
har haft diarré i mer än en vecka
-
kräks mer än ett dygn utan att det avtar.
-
(SUOMEKSI)
MILLOIN ETSIYTYÄ HOITOON?
Yleensä
mahatauti menee ohi itsestään parin päivän kuluttua, mutat rajut
ripulit oksennukset ovat vaarallisia alle yksivuotiailla lapsilla,
iäkkäillä tai niillä henkilöillä, joilla on jokin toinen
sairaus taustalla. ( Lapsien mahataudista lähteessä on
ruotsinkileinen linkki:
Läs
här om barn som har magsjuka, och när ni behöver söka vård.)
Ota
yhteys omaan terveyskeskukseesi tai soita sairaanhoidon neuvontaan
(Puh. 1177) saadaksesi ohjeita mikäli sinä
-
olet menettänyt nesteitä ja kehosi on joutumassa nesteen
puuteeseen (Esim. Katso vaa´asta painon alenema kiloina!)
(dehydratio)
-
tunnet itsesi hyvin väsähtäneeksi ja voimattomaksi.
-
havaitset ulosteissa verisyyttä. (melaena)
-
olet korkeassa kuumeessa ja viluinen.(febris, pyrexia)
-
koet vaikeita mahakipuja (abdominalgia) ja saat toistuvia
oksennuksia
-
olet mahataudissa ja käytät tavallisesti lääkkeitä sydämen
vajaatoimintaan ( insufficientia cordis), diabetekseen tai johonkin
muuhun vakavaan tautiin.
-
olet sairastunut mahatautiin ulkomaan matkalla tai heti matkan
jälkeen, varsinkin jos sinulla ei ole ollut saatavilla puhdasta
juomavettä.
-
olet potenut ripulia (diarrhoea) yli viikon.
-
olet oksennellut (vomitus) yli yhden vuorokauden ajan eikä
tilanne näytä vieläkään rauhoittuvan.
(2.1.
) Tecken på vätskebrist NESTEEN PUUTTEEN MERKKEJÄ
Tecken
på vätskebrist är att du är torr i munnen, törstig, kissar lite
och har mörk urin samt om du är blek och hålögd.
(SUOMEKSI)
NESTEEN PUUTTEEN MERKKEJÄ
Merkkejä
nesteenpuutteesta (dehydraatio) on suun kuivuus, janon tunne,
virtsamäärien väheneminen ja virtsan tummentuminen, kasvojen
kalpeus ja kuopalla olevat silmät.
(2.2.
Viktigt TÄRKEÄÄ
En
del virus är mycket smittsamma. Ring därför alltid vårdcentralen
innan du åker dit. Då kan mottagningen förbereda ditt besök och
se till att du inte smittar andra.
(SUOMEKSI)
TÄRKEÄÄ
Osa
viruksista on erittäin tarttuvaisia. Soita sen takia edeltä
terveyskeskukseen, ennen kuin menet sinne. Silloin vastaanotossa
voidaan valmistautua tuloosi ja katsoa, että muut eivät saa
tartuntaa Sinusta.
(3)
Vad kan jag göra själv? MITÄ VOI ITSE TEHDÄ VOINTINSA HYVÄKSI?
(
3.1) Det viktigaste vid magsjuka är att motverka förluster av
vätska och salt så att du inte får vätskebrist. En frisk vuxen
person behöver dricka ungefär två liter per dygn, men om du blir
magsjuk behöver du öka på mängden för att ersätta den vätska
som förloras. Om det är varmt eller om du har feber, kan du behöva
dricka ännu mer.
Här
är några tips för att kroppen lättare ska kunna behålla vätskan:
-
Ta små klunkar i tät följd, ungefär en matsked, eller en klunk
varannan minut.
-
Undvik söta drycker, eftersom alltför mycket socker kan ge diarré.
Du
kan också ta hjälp av vätskeersättning som finns på apotek eller
blanda
själv.
(SUOMEKSI)
MITÄ VOI ITSE TEHDÄ VOINTINSA HYVÄKSI?
Tärkein
asia mahataudissa on vastavaikuttaa nesteen ja suolojen menetyksiin,
niin etei saa nesteen puutetta. Terveen aikuisen tarvitsee juoda
tavallisesti päivän kuluessa noin kaksi litraa, mutta kun olet
mahataudissa Sinun tulee nostaa päivittäistä nestemäärää,
jotta saat korvattua sen menetyksen, johon olet joutunut mahataudin
takia. Jos ilman lämpötila on korkea tai jos Sinä olet kuumeinen,
Sinun tulee juoda vielä enemmän. Oksenteleville ja ripuloiville
pikkulapsille tämä on mitä tärkeintä. . Lue ohjeet lasten
mahataudista ( ruotsalainen teksti:
läs
våra råd om barn och magsjuka.)
Tässä
on muutamia ohjeita, joiden avulla on helpompi saada kehon
pidättämään nesteittä
-
Juo vain pieniä kulauksia kerrallaan, noin ruokalusikallisen
kokoisia, tai ota kulaus vain joka toinen minuutti.
-
Vältä makeita juomia, koska niiden liian korkea sokeripitoisuus
aiheuttaa ripulia.
Voit
saada apua myös niistä nesteenkorvausvalmisteita, joita apteekissa
on tarjolla tai voit myös itse sekoittaa itsellesi sellaisen
nesteen.
blanda
själv.
(3.2.)
Vilken mat kan jag äta? MITÄ RUOKAA VOI SYÖDÄ?
Så
snart du känner dig bättre och kan börja äta igen går det bra
att pröva vanlig mat direkt. Ibland kan det kännas bra att börja
med lättare kost, till exempel nypon- eller blåbärssoppa, och att
undvika kaffe och söta drycker. Om det går bra kan du börja äta
normalt igen.
(SUOMEKSI)
MITÄ RUOKAA VOI SYÖDÄ Niin pian kuin tunnet vointisi
kohentuneen ja voit alkaa jälleen syödä, on hyvä koettaa aivan
tavallista ruokaa suoraan. Joskus tuntuu paremmalta alkaa keveämmällä
ravinnolla ja jos menee hyvin, voi alkaa syödä tavalliseen
tapaan.
(3.3)
Lindra sveda KIVUN LIEVITTÄMINEN
Att
få diarré kan svida och göra ont i stjärten. Du kan
-
tvätta eller duscha i stället för att torka med papper
-
smörja med en fet kräm eller salva, till exempel Idomin
-
prova någon av de smärtstillande läkemedel och salvor som
finns på apotek.
-
(SUOMEKSI)
KIVUN LIEVITTÄMINEN
Ripulista
voi tulla kirvelyä ja kipua peräaukon tienooseen. Sinä voit
-
tehdä alapesun vedellä tai suihkuttaa vedellä sen sijaan että
vain kuivaat paperilla.
-
voidella rasvaista voidetta tai salvaa esim, Idomin- nimistä.
-
Kokeilla jotain apteekissa tarjolla olevaa kipua lievittävää
lääkettä ja salvaa
(3.4.)
Stoppa diarré PYSÄYTÄ RIPULOIMINEN
Det
finns receptfria läkemedel som du kan använda om du behöver stoppa
diarré, till exempel inför en flygresa. Exempel på sådana
läkemedel är Imodium, Dimor och Loperamid. Medicinskt kol har ingen
effekt.
(SUOMEKSI)
PYSÄYTÄ RIPULOIMINEN
On
olemassa reseptivapaita lääkkeitä, joita voi käyttää, kun
täytyy saada ripuloiminen taukoamaan esim ennen lentomatkaa.
Tällaisia lääkkeitä on esim Imodium, Dimor ja Loperamid.
Lääkehiilestä sensijaan ei ole apua.
Muta
Sinun ei pidä käyttää tällaista lääkettä korkeassa kuumeessa,
ripulin ollessa veristä ja limaista tai jos olet raskaana.
(4)
Hur smittar magsjuka? MITEN MAHATAUTI
TARTTUU?
I
Sverige beror magsjuka oftast på en virusinfektion, till exempel
calicivirus som ger vinterkräksjuka.
Viruset smittar lätt och kan innebära att människor som varit i
nära kontakt med varandra blir sjuka, till exempel i en familj eller
i en förskolegrupp.
Men
magsjuka kan också orsakas av bakterier. De kan växa till i mat
eller dryck som hanterats på ett felaktigt sätt, till exempel
tillagats vid för låg temperatur, eller spridas genom dåligt
rengjorda skärbrädor och köksredskap. Den vanligaste bakterien som
orsakar magsjuka är campylobakter.
(SUOMEKSI)
MITEN MAHATAUTI TARTTUU?
Ruotsissa
mahatauti johtuu useimmiten viruksesta, esim kalikiviruksesta, josta
tulee talviajan oksennustauti. Se virus tarttuu helposti, mikä
merkitsee että lähikontaktissa olleet sairastuvat kuten perhe tai
esikouluryhmä. Mutta myös bakteerit voivat aiheuttaa mahatautia.
Niitä
voi kasvaa ruoassa tai juomassa, jota on käsitelty väärällä
tavalla, esim valmistettu liian matalassa lämpötilassa, tai niitä
voi levitä huonosti pestyjen leikkuulautojen ja keittiövälineitten
kautta. Tavallisin mahatautia aiheuttava bakteeri on kambylobakteeri.
DUODECIMIN suomalain
en teksti
mahataudeista ja hoidosta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skl00020
Du
smittas lättare om kroppens infektionsförsvar är nedsatt SAIRASTUT
HELPOMMIN, JOS KEHON IMMUUNIPUOLUSTUS ON ALENTUNUT
I
munnen finns proteiner som skyddar mot infektioner. Även saltsyran i
magsäcken, gallsalter och bukspott skyddar mot infektioner. I tarmen
finns dessutom ett lokalt infektionsförsvar och en bakterieflora som
vi har normalt och som skyddar mot tarminfektioner.
Om
dessa olika försvar har störts, till exempel om de skyddande
tarmbakterierna minskat efter en antibiotikabehandling, ökar risken
för infektioner som gör att du blir magsjuk.
(SUOMEKSI)
SAIRASTUT
HELPOMMIN, JOS KEHON IMMUUNIPUOLUSTUS ON ALENTUNUT
Suussa
on proteiineja, jotka suojaavat infektioilta. Myös mahalaukun
suolahappo, sappisuolat ja haimaeriteet suojaavat infektioilta.
Suolessa on sitäpaitsi paokallinen infektiopuolustus ja
bakteerifloora normaalisti suojaamassa suolistoinfektioilta.
(5)
Undvik och förebygg smitta VÄLTÄ JA ESTÄ ENNALTA
TARTUNTAA
(5.1.)
Så här minskar du risken för att smittan sprids:
För
dig som arbetar med matberedning eller hanterar oförpackade
livsmedel samt för dig som vårdar barn under ett år eller
patienter med kraftigt nedsatt immunförsvar gäller särskilda
regler. Prata med din arbetsgivare.
(SUOMEKSI)
NÄIN VÄHENNÄT TARTUNNAN LEVIÄMISEN RISKEJÄ
-
Pysyttele kotona koulusta tai työstä vähintään yhden
vuorokauden ajan siitä kun viimeksi oksensit tai ripuloit.
Esikoululaisten suhteen on aikamäärä kaksi vuorokautta.
-
Pese kädet nestemäisellä saippualla ennen jokaista ateriaa ja
joka WC:ssä käynnin jälkeen. Ei riitä käyttää käsipriitä,
koska se ei vaikuta siihen virukseen, joka levittää talven
oksennustautia.
-
Käytä omaa käsipyyhettä tai kertakäyttöisiä pyyhkeitä.
-
Vältä ruoanvalmistusta niin kauan kuin podet oksennuksia ja
ripulia, myös silloinkin, jos sormissasi on märkiviä haavoja.
Sellaisissa haavoissa on stafylokokkejha, jotka voivat aiheuttaa
ruokamyrkytyksen.
(5.2.)
Så här förebygger du smitta:
-
Använd olika knivar och skärbrädor för kött och grönsaker.
-
Diska knivar och skärbrädor noggrant mellan varje användning.
-
Kyl varm mat snabbt och förvara den sedan kallt.
-
Hetta upp ordentligt när maten ska värmas igen.
-
Ha god handhygien.
-
(SUOMEKSI)
NÄIN VOIT ENNALTA EHKÄISTÄ TARTUNTAA
-
Käytä keittiössäsi eri veitsiä ja leikkuulautoja lihalle ja
vihanneksille.
-
Tiskaa veitset ja leikkuulaudat tarkoin joka käytön välillä.
-
Jäähdytä ruoka nopeasti ja säilytä se siten kylmänä.
-
Kuumenna kunnolla , kun ruoka pitää taas lämmittää.
-
Pidä hyvä käsihygienia.
(6)
Så här tvättar du händerna PESE KÄDET NÄIN
Försök
göra det till en vana att tvätta händerna det första du gör när
du kommer hem. Varken virus eller bakterier gillar tvål och
vatten. Tvätta också händerna
-
efter toalettbesök
-
innan du börjar laga mat och efter att du hanterat rått kött
-
efter att du varit í kontakt med djur och djurets närmiljö,
till exempel på en bondgård eller i en djurpark.
(SUOMEKSI)
PESE KÄDET NÄIN
-
joka WC-käynnin jälkeen
-
ennen kuin alat valmistaa ruokaa ja käsiteltyäsi raakaa lihaa.
-
kun olet ollut lähikontaktissa eläimiin tai eläinten miljööseen,
esim., maatilalla tai eläintarhassa.
(7)
Behandling av magsjuka MAHATAUDIN HOIDOSTA
De
allra flesta klarar av en magsjuka själv, hemma. Men om du till
exempel har allvarlig vätskebrist kan du behöva bli inlagd på
sjukhus för att få vätska och salter direkt in i blodet via dropp.
MAHATAUDIN
HOIDOSTA Kaikkein useimmat toipuvat mahataudista kotioloissa. Mutta
jos joudut esim vakavaan nestevajeeseen, voit tarvita sairaalahoidon
saadaksesi nesteitä ja suoloja suonensisäisellä infuusiolla
suoraan vereen tippatelineestä
(7.1.)
Antibiotika brukar inte vara nödvändigt
ANTIBIOOTIT EIVÅT TAPAA OLLA VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ
En
magsjuka som orsakas av bakterier behöver sällan behandlas med
antibiotika. För vissa bakterier, till exempel de vanligaste
formerna av salmonella, kan antibiotika tvärtom göra att det tar
längre tid innan bakterien försvinner från tarmen.
Om
antibiotika används i onödan kan bakterierna dessutom bli
resistenta, det vill säga motståndskraftiga, mot läkemedlet. Du
kan läsa mer om när man ska använda antibiotika på webbplatsen
Antibiotika eller inte.
(SUOMEKSI)
ANTIBIOOTIT EIVÅT TAPAA OLLA VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ
Bakteerien
aiheuttamaa mahatautia joudutaan harvoin hoitamaan antibiootilla.
Joidenkin bakteerien kuten salmonellan tavallisimpien muotojen
suhteen antibiootti voi aiheuttaa päinvastoin bakteerien hitaampaa
eliminoitumsita suolistosta. Jos antibioottia turhaan käyttää,
voivat bakteerit sitäpaitsi tulla vastustuskykyisiksi,
resistenteiksi, lääkettä kohtaan. Antibioottien
käyttöindikaatioista on luettavissa enemmänkin linkissä
Antibiotika eller inte.
(8)
Vissa läkemedel ska undvikas vid magsjuka TIETTYJÄ LÄÄKKEITÄ
PITÄÄ VÄLTTÄÄ MAHATAUDISSA
8.1.
Rådgör med din läkare om du tar läkemedel på grund av kroniska
sjukdomar och får magsjuka. Du kanske behöver göra uppehåll med
medicinen. Njurarna kan ta skada om du använder något av följande:
Om
du har diabetes är det dessutom viktigt att mäta blodsockerhalten
regelbundet.
Tänk
också på att du inte längre skyddas mot en graviditet om du äter
p-piller och kräks.
(SUOMEKSI)
TIETTYJÄ LÄÄKKEITÄ PITÄÄ VÄLTTÄÄ MAHATAUDISSA
Neuvottele
lääkärisi kanssa, jos käytät krooniseen tautiin lääkettä ja
olet sairastunut mahatautiin Ehkä Sinun tulee pitää tauko
lääkkeissä. Munuaiset voivat vaurioitua, jos käytät jotain
näistä lääkkeistä
(8.2)
Ring Läkemedelsupplysningen om du är osäker
SOITA LÄÄKEAINENEUVONTAAN, JOS OLET EPÄVARMA
Har
du frågor om hur just din medicin påverkas av magsjuka? Ring
Läkemedelsupplysningen på telefonnummer 0771- 46 70 10. De har
telefontid på vardagar mellan klockan 8 och 20.
(SUOMEKSI)
SOITA LÄÄKEAINENEUVONTAAN JOS OLET EPÄVARMA
Onko
Sinulla kysymyksiä juuri Sinun lääkkeittesi vaikutuksesta
mahataudissa? Lääkeaineneuvonnan puhelinnumero on 0771-467010
Ruotsissa. Siellä on puhelinaika arkisin klo 8- 20.
(9)
Magsjuka under graviditeten RASKAUDENAIKAINEN MAHATAUTI
Under
en graviditet kan du bli mer mottaglig för infektioner, men fostret
kan inte få smittan. Däremot kan uttorkning vara farligt, så se
till att du får i dig tillräckligt med vätska.
Om
du får magsjuka med diarréer precis när du fött kan det vara
tryggt att veta att nyfödda barn sällan smittas. Du kan däremot
behöva ligga avskilt på BB för att inte sprida smittan vidare på
avdelningen.
(SUOMEKSI)
RASKAUDENAIKAINEN MAHATAUTI
Raskauden
aikaan voit olla alttiimpi saamaan infektioita, mutta sikiö ei saa
tartuntaa. Sen sijaan kuivuminen voi olla vaarallista, joten pidä
huolta siitä, että saat tarpeeksi nestettä. Jos saat mahataudin ja
ripulia aivan synnytyksen jälkeen, voi olla turvallista saada
tietää,,että vastasyntyneet saavat harvoin tartuntaa.
Mahdollisesti Sinun tulee olla synnytysosastolla erillään muista,
ettei tartunta leviä edelleen osastolla.
(10)
Vad händer i kroppen?
MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU?
När
du är frisk tar din tarm varje dygn emot ungefär två till tre
liter vätska från mat och dryck. Dessutom bildas sex till sju liter
vätska i mag-tarmkanalen från spottkörtlar, magsäck,
bukspottkörtel, galla och tunntarm.
Större
delen av vätskan sugs upp av tarmväggen längre ner i tunntarmen
och går därefter ut i blodet. En till två liter går över i
tjocktarmen och tas upp där. Ut med avföringen kommer bara en till
två deciliter per dygn.
När
ett virus eller bakterier orsakar magsjuka skadas cellerna i tarmens
slemhinna. Tarmen förlorar då sin förmåga att ta upp vätska och
kroppen gör sig av med vätskeöverskottet genom kräkningar och
diarréer.
(SUOMEKSI)
MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU? Kun olet terve, suolistosi ottaa vastaan noin
kaksi - kolme litraa nestettä ruoasta ja juomasta päivittäin. Sen
lisäksi muodostuu kuusi- seitsemän litraa nestettä
maha-suolikanavassa sylkirauhasista, mahalaukusta, haimasta, sapesta
ja ohutsuolesta. Suurin osa nesteestä imeytyy takaisin suolen
seinämän kautta alempana ohutsuolessa ja saapuu sieltä lopulta
verenkiertoon. 1-2 litraa pääsee paksusuoleen asti ja imeytyy
sieltä. Ulostukseen tulee vain 1-2 desilitraa vuorokaudessa. Kun
virus tai bakteerit ovat aiheuttamassa mahatautia, suoliston
limakalvon solut vaurioituvat. Silloin suoli menettää kykynsä
imeyttää nestettä ja keho menettää nesteylimäärää
oksentelussa ja ripuloinnissa.. .
(11)
Virus som orsakar magsjuka MAHATAUTIA AIHEUTTAVA VIRUS
(11.1)
Calicivirus – vinterkräksjukan KALIKIVIRUS
- TALVEN MAHATAUTI
Calicivirus
är en av de vanligaste orsakerna till den magsjuka som kallas
vinterkräksjukan.
Calicivirus är mycket smittsamma. Det räcker med 10 till 100
viruspartiklar för att bli smittad. I en enda droppe från kräkning
eller avföring kan det finnas miljoner virus. Calicivirus är också
den vanligaste orsaken i Sverige till att bli smittad via livsmedel.
Inkubationstiden,
det vill säga den tid det tar från det att du smittats till att du
blir sjuk, är 12-48 timmar. Symtomen är häftiga kräkningar,
diarré, ont i magen, måttlig feber, huvudvärk och muskelvärk. Du
kan känna dig riktigt sjuk och dålig.
Symtomen
kan pågå i ett till tre dygn.
(SUOMEKSI)
KALIKIVIRUS - TALVEN MAHATAUTI
Kalikivirus
on yksi tavallisimmista mahataudin syistä, talven mahatautivirus.
Kalikivirus on hyvin tarttuva. Riittää vain 10 – 100
viruspartikkelia tartuntaan. Yhdessä ainoassa oksennuspisarassa tai
ulostepisarassa voi olla miljoonia viruksia. Kalikivirus on Ruotsissa
myös tavallisin syy elintarvikkeen kautta tapahtuneisiin
tartuntoihin.
Inkubaatioaika,
eli se aika mikä kuluu tartuntahetkestä sairastumiseen on 12- 48
tuntia. Oireina on rajut oksentelut, ripuli, mahakipu, kohtalainen
kuume, päänsärky ja lihaskipu. Saatat tuntea itsesi tosi sairaaksi
ja huonokuntoiseksi.
(11,2)
Rotavirus – vanligast hos små barn ROTAVIRUS
- TAVALLISIN PIKKULAPSILLA
Rotavirus
är en annan vanlig orsak till magsjuka i Sverige. Det är framför
allt yngre barn som får rotavirus. Viruset är den vanligaste
orsaken till magsjuka hos barn mellan sex månader och två år.
Vissa typer av rotavirus gör även vuxna sjuka. Viruset smittar
lätt. Från det att du blir smittad till att du blir sjuk tar det en
till tre dagar. Ofta börjar besvären med kräkningar och fortsätter
efter ett par dagar med vattentunn diarré och måttlig feber. Du kan
även känna dig förkyld. Efter fyra till sex dagar brukar besvären
gå över.
Barn
under 36 veckor kan vaccineras mot rotavirus.
(SUOMEKSI)
ROTAVIRUS - TAVALLISIN PIKKULAPSILLA
Ruotsissa
toinen tavallinen syy mahatautiin on rotavirus. Rotavirukseen
sairastuu ennen kaikkein pienimmät lapset. Se on yleisin virus
lapsilla, joiden ikä on puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Jotkut
tietyt rotavirustyypit voivat aiheuttaa sairautta myös aikuisissa.
Virus tarttuu helposti. Tartunnasta sairastumiseen kestää pari
kolme päivää. Usein vaivat alkavat oksennuksilla ja jatkuvat parin
päivän kuluttua vedenohuilla ripuleilla ja kohtalaisella kuumeella.
Voit tuntea itsesi myös vilustuneeksi. Neljän- kuuden päivän
kuluttua vaivoilla on tapana olla ohi.
Alle
36 viikon ikäisiä lapsia voidaan rokottaa rotavirusta vastaan.
(12)
Bakterier som orsakar magsjuka MAHATAUTIA AIHEUTTAVIA
BAKTEEREITA
När
du blir magsjuk av bakterier beror det ofta på bristande hygien. Det
är vanligare att man smittas utomlands än i Sverige. Läkarna är
skyldiga att rapportera de flesta fallen av sådana sjukdomar till en
smittskyddsläkare som kan spåra smittan och förhindra att fler
blir sjuka.
(SUOMEKSI)
MAHATAUTIA AIHEUTTAVIA BAKTEEREITA
Jos
saat mahataudin bakteereista, tämä johtuu usein puutteellisesta
hygieniasta. On tavallisempaa sairastua ulkomailla kuin Ruotsissa.
Lääkäreillä on velvollisuus tartuntatautilain mukaan raportoida
sellaiset tapaukset tartuntatautien lääkärille, joka voi jäljittää
tartunnan ja estää useampien sairastumisen.
(12.1)
Campylobakter – vanlig magsjukebakterie
KAMPYLOBAKTEERI-TAVALLINEN MAHATAUTIBAKTEERI
De
bakterier som orsakar magsjuka hos flest personer i Sverige är
campylobakter. För det mesta överförs smittan via mat där
bakterierna fått fäste. Dåligt tillagat kycklingkött är den
vanligaste smittkällan. Sallad kan förorenas genom att du använder
samma skärbräda för rått kött och sallad. Även vatten kan föra
smittan vidare. Smitta direkt från person till person är ovanligt.
Tiden
från att du smittats till att du blir sjuk är två till fem dagar.
Sjukdomen kan variera mycket från person till person. Vanliga symtom
är hög feber, allmän sjukdomskänsla, diarré och magont.
Diarréerna kan ibland vara blodiga.
Du
kan också bära på bakterien utan att ha några besvär. Hälften
av alla som blir smittade blir bakteriefria inom två veckor, men
ofta har du bakterien i avföringen i två till fem veckor. För det
mesta läker sjukdomen snabbt.
(SUOMEKSI)
KAMPYLOBAKTEERI-TAVALLINEN MAHATAUTIBAKTEERI Ruotsissa tavallisin
mahatautia aiheuttava bakteeri on kampylobakteeri. Enimmäkseen
tartunta kulkeutuu elintarvikkeesta, joihin kampylobakteeri on
päässyt sijoittumaan. Tavallisin tartuntalähde on huonosti
valmistettu kananpojan liha. Salaatti voi kontaminoitua, jos käyttää
samaa leikkuulautaa sekä liharuoalle että salaatille. Myös vedestä
voi tartunta siirtyä eteenpäin. On hyvin epätavallista että tämä
tartunta siirtyisi ihmisestä toiseen. Aika tartunnan saamisesta
sairastumiseen on 2- 5 päivää. Tauti voi vaihdella paljonkin eri
henkilöillä. Tavallisia oireita ovat kuume, yleinen sairaudentunne,
ripuli ja mahakipu. Ripulit voivat olla toisinaan verisiä. Tätä
bakteeria voi myös kantaa potematta mitään oireita. Puolet niistä,
jotka saavat tartunnan tulevat kahdessa viikossa bakteerittomiksi,
mutta joskus voi bakteeria olla ulosteissa 2- 5 viikkoa. Enimmäkseen
tauti paranee nopeasti.
(12.2)
Salmonellabakterien – smittar oftast utomlands
SALMONELLABAKTEERI TARTUTTAA USEIMMITEN ULKOMAILLA
En
annan ganska vanlig bakterie som orsakar magsjuka är salmonella.
Den finns i många olika varianter och ofta har man blivit smittad på
en utlandsresa. De flesta får lindriga besvär som snabbt går över
men det är också vanligt med hög feber och diarréer som varar i
någon vecka.
Salmonellabakterier
kan finnas í avföring och smitta via vatten eller mat. Det är
ovanligt att smitta förs över från person till person. Större
utbrott av salmonella har inträffat genom mat som har serverats på
restauranger, färjor och flyg.
För
den vanligaste formen av salmonella tar det oftast en till tre dagar
från det att du blivit smittad till att du blir sjuk.
(SUOMEKSI)
SALMONELLABAKTEERI TARTUTTAA USEIMMITEN ULKOMAILLA
Salmonella
on eräs toinen aika tavallinen bakteeri, josta tulee mahatautia.
Sitä on monta varianttia ja usein sairastuminen on tapahtunut
ulkomaanmatkalla. Useimmilla on lievät oireet ja tauti menee
nopeasti ohi, mutta tavallista on myös korkea kuume ja
muutaman viikon kestävä ripulointi.
Salmonellabakteereita
voi olla ulosteessa ja ne voivat tartuttaa veden tai ruoan kautta. On
epätavallista, että tartunta siirtyisi henkilöstä toiseen.
Suurehkoja salmonellapurkauksia on tapahtunut ravintoloissa,
lautoilla ja lennoilla tarjotun ruoan välittämänä.
Tavallisimmassa salmonellamuodossa kestää 1-3 päivää tartunnasta
sairastumiseen.
(12.3)
ETEC-bakterier – vanlig orsak till turistdiarré ETEC- BAKTEERIT
OVAT TAVALLINEN TURISTIRIPULIN SYY
Så
kallad turistdiarré
kan ha flera orsaker, men vanligast är ETEC-bakterien. ETEC
tillhör familjen coli-bakterier. Smittan sprids från människa till
människa via förorenad mat eller dryck.
Tiden
från att du smittats till att du blir sjuk är mellan ett till tre
dygn. Typiska besvär är vattentunna diarréer, knipsmärtor i
magen, illamående och ibland kräkningar och lätt feber.
Sjukdomen brukar gå över inom tre till fyra dagar.
(SUOMEKSI)
ETEC-BAKTEERIT OVAT TAVALLINEN TURISTIRIPULIN SYY
Niin
sanotulla turistiripulilla on monia syitä, mutta tavallisimpia on
ETEC- bakteeri. ETEC kuuluu kolibakteerien perheeseen. Tartunta
leviää ihmisestä toiseen kontaminoituneen ruoan ja juoman kautta.
ETEC=
Enterotoxigenic
Escherichia coli, ( suolistomyrkkyjä kehittävä kolibakteeri)
Aika tartunnasta sairastumiseen on 1-3 vuorokautta. Tyypillisiä
oireita ovat vedenohuet ripulit, nipistelävt vatsakivut,
pahoinvointi ja joskus oksennukset ja lievä kuume. Tauti tapaa mennä
ohi 3-4 päivässä.
(12.4)
EHEC-bakterier – sprids via livsmedel och förorenat
vatten EHEC -BAKTEERIT LEVIÄVÄT ELINTARVIKKEIDEN JA
SAASTUNEEN VEDEN KAUTTA
Det
finns flera andra coli-bakterier som kan leda till att du blir sjuk,
till exempel EHEC. EHEC finns hos nötkreatur, och smittan sprids via
livsmedel eller förorenat vatten. Den kan även smitta från person
till person.
Det
tar vanligen två till fyra dagar från det att du smittats till att
du blir sjuk. Typiska symtom vid EHEC är diarréer, ofta blodiga,
ont i magen och ingen eller låg feber. Vanligen går symtomen över
på en vecka. I mer ovanliga fall kan du få påverkan på njurar och
blodkroppar, i enstaka fall med mycket allvarligt sjukdomsförlopp.
(SUOMEKSI)
EHEC
-BAKTEERIT LEVIÄVÄT ELINTARVIKKEIDEN JA SAASTUNEEN VEDEN KAUTTA
On
useita muita kolibakteereita, jotka voivat johtaa sairastumiseen,
esim EHEC.
EHEC
esiintyy nautakarjassa (zoonoosi) ja tartunta leviää
elintarvikkeista ja saastuneesta vedestä.
EHEC
= Escherichia coli enterohaemorrhagica ( suolistoverenvuotoa
aiheuttava kolibakteeri)
Tyypillisiä
oireita EHEC- mahataudissa ovat ripulit ( usein veriset), mahakipu ja
kuumeettomuus tai vain matala kuume. Tavallisesti oireet menevät ohi
viikossa . Epätavallisemmissa taapauksissa voivat munuaiset ja
verisolut vaikuttua, joskus sairauden kulku voi olla hyvin vakavakin.
(12.5)
Matförgiftning – bakterier har bildat ett gift i maten
RUOKAMYRKYTYS -BAKTEERIT MUODOSTANEET MYRKKYJÄ RUOKAAN
Vissa
bakterier kan bilda ett gift i maten som gör att du blir
matförgiftad. Symtomen kan komma redan två till tolv timmar
efter en måltid och du blir kraftigt illamående, får knipsmärtor
i magen och våldsamma kräkningar. Ofta har du diarré, men feber är
ovanligt.
Det
är typiskt för sjukdomen att flera personer som ätit samma mat
blir sjuka ungefär samtidigt. Bakterierna smittar däremot inte från
person till person. De flesta som får en matförgiftning blir bra
igen inom ett till två dygn.
Exempel
på bakterier som orsakar matförgiftning är gula
stafylokocker. Dessa är vanliga vid sårinfektioner. Därför är
det viktigt att du inte tillagar mat om du har infekterade sår på
händerna.
(SUOMEKSI)
RUOKAMYRKYTYS -BAKTEERIT MUODOSTANEET MYRKKYJÄ RUOKAAN
Tietyt
bakteerit voivat muodostaa myrkkyjä ruokaan ja ne aiheuttavat
Sinulle ruokamyrkytyksen. Oireet voivat tulla 2- 12 tunnin kuluttua
aterian jälkeen ja voit tulla vahvasti pahoinvoivaksi, saat
nipisteleviä kipuja vatsaan ja rajuja oksennuksia. Usein on myös
ripulia, mutta kuume on epätavallista.
Taudille
on tyypillistä , että usea on syönyt samaa ruokaa ja sairastuu
suunnilleen samaan aikaan. Sensijaan bakteerit eivät tartu
henkilöstä toiseen. Useimmat ruokamyrkytykseenn sairastuneista
toipuvat hyvin 1-2 vuorokaudessa.
Esimerkki
ruokamyrkytystä aiheuttavista bakteereista ovat keltaiset
stafylokokit, Staphylococcus aureus. Ne ovat tavallisia
haavainfektioissa. Sen takia on tärkeää, että et valmista ruokaa,
josa käsissäsi on infektoituneita haavoja.
(13)
Annat som kan orsaka diarré och kräkningar MUITA SYITÄ
RIPULIIN JA OKSENNUKSIIN
(13.1)
Antibiotika ANTIBIOOTIT
Det
är vanligt med lindriga tarmbesvär, lös avföring och att du mår
illa när du behandlas med antibiotika.
Besvären brukar gå över när du slutar med medicinen.
Symtomen
beror ofta på en rubbning av bakteriefloran i tarmen. Det ger ofta
besvär i slutet av en kur, eller precis efter. I vissa fall kan en
bakterie som heter Clostridium difficile börja växa i antal och ge
besvär med feber, kräkningar och diarréer.
(SUOMEKSI)
ANTIBIOOTIT
Lievät
suolistovaivat, löysät ulostukset ja pahoinvointi on tavallista,
kun on antibioottihoito. Vaivat tapaavat mennä ohi, kun lopettaa
lääkkeen.
Oireet
johtuvat usein suoliston bakteriflooran häiriöstä. Siitä seuraa
usein vaivoja antibioottikuurin lopulla tai juuri kuurin päätyttyä
. Joissain tapauksissa on bakteeri Clostridium difficile päässyt
lisääntymään lukumääräisesti ja antaa vaivoja kuten kuumetta,
oksennuksia ja ripulia.
(13.2)
Tarmparasiter – ovanliga i Sverige SUOLISTOLOISET,
RUOTSISSA EPÄTAVALLISTA
Flera
olika tarmparasiter kan orsaka magsjuka. Vanligast är Giardia. Den
förekommer framför allt i varmare delar av världen och är
ovanlig i Sverige. Ofta har du fått parasiten genom förorenat
vatten eller smittad mat.
Många
som smittas har inga besvär, men en del får vattniga och
illaluktande diarréer, uppspänd mage och gaser. Kräkningar och
buksmärtor förekommer också, men sällan feber.
Ibland
kan sjukdomen vara långdragen och du går ner i vikt och får
näringsbrist i kroppen. Det kan ta en till två veckor från det att
du blivit smittad till besvären visar sig.
(SUOMEKSI)
SUOLISTOLOISET, RUOTSISSA EPÄTAVALLISTA
Giardiaa
esiintyy ennen kaikkea maailman lämpimissä osissa ja se on
epätavallinen Ruotsissa. Tämän parasiitin olet yleensä saanut
epäpuhtaasta vedestä tai kontaminoituneesta ruoasta. Moni tartunnan
saaneista ei saa mitään vaivoja, mutta osalle tulee vetistä ja
pahanhajuista ripulia, pömppöä vatsaa ja suolistokaasuja (
meteorismus). Oksennuksia ja mahakipuja esiintyy myös, mutta
kuumetta harvoin. Toisinaan voi tauti olla pitkäaikaista ja painosi
laskee ja kehoon tulee ravintoaineiden puutetta. Voi kestää 1-2
viikkoa tartunnasta , kun vaivoja alkaa ilmetä.
(13.2)
Tarmparasiter – ovanliga i Sverige SUOLISTOLOISET,
RUOTSISSA EPÄTAVALLISTA
Flera
olika tarmparasiter kan orsaka magsjuka. Vanligast är Giardia. Den
förekommer framför allt i varmare delar av världen och är
ovanlig i Sverige. Ofta har du fått parasiten genom förorenat
vatten eller smittad mat.
Många
som smittas har inga besvär, men en del får vattniga och
illaluktande diarréer, uppspänd mage och gaser. Kräkningar och
buksmärtor förekommer också, men sällan feber.
Ibland
kan sjukdomen vara långdragen och du går ner i vikt och får
näringsbrist i kroppen. Det kan ta en till två veckor från det att
du blivit smittad till besvären visar sig.
(SUOMEKSI)
SUOLISTOLOISET, RUOTSISSA EPÄTAVALLISTA
Giardiaa
esiintyy ennen kaikkea maailman lämpimissä osissa ja se on
epätavallinen Ruotsissa. Tämän parasiitin olet yleensä saanut
epäpuhtaasta vedestä tai kontaminoituneesta ruoasta. Moni tartunnan
saaneista ei saa mitään vaivoja, mutta osalle tulee vetistä ja
pahanhajuista ripulia, pömppöä vatsaa ja suolistokaasuja (
meteorismus). Oksennuksia ja mahakipuja esiintyy myös, mutta
kuumetta harvoin. Toisinaan voi tauti olla pitkäaikaista ja painosi
laskee ja kehoon tulee ravintoaineiden puutetta. Voi kestää 1-2
viikkoa tartunnasta , kun vaivoja alkaa ilmetä.
(13.3. )
Olika sjukdomar MUITA TAUTEJA
Diarréer
och kräkningar kan också orsakas av olika sjukdomar i buken:
-
IBS,
som även kallas för känslig tarm
-
födoämnesallergi mot proteinet gluten, så
kallat glutenintolerans eller
celiaki.
-
-
-
Många
läkemedel kan också ge biverkningar i form av magbesvär, diarré
och kräkningar. Om besvären inte går över snabbt eller om
sjukdomsorsaken är oklar är det viktigt att bli undersökt så att
du får veta om du har fått någon annan sjukdom.
(SUOMEKSI) MUITA
TAUTEJA
Ripulia ja
oksennuksia voi aiheutua myös erilaisista vatsan sairauksista.
(14) Undersökningar och utredningar TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ
Om
du sökt vård för din magsjuka är din berättelse viktig för att
få fram orsaken till besvären. Läkaren eller sjuksköterskan
brukar till exempel fråga:
-
Har andra i din omgivning har haft samma besvär?
-
Vad åt du innan besvären började och finns det fler sjuka som
ätit samma mat?
-
Har du varit utomlands nyligen?
-
Använder du något läkemedel, eller har du nyligen gjort det?
-
Arbetar du med mat eller tar hand om människor inom vård och
omsorg?
Det
är viktigt att ta reda på vilka typer av besvär du har. Hög
feber, blodiga och slemmiga diarréer och att du känner dig rejält
sjuk kan tyda på att sjukdomen är allvarlig. Diarréernas utseende,
storlek och antal ger också ledtrådar om vad som kan ha orsakat
magsjukan.
(SUOMEKSI)
TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ
Kun etsit hoitoa
mahatautiisi, Sinun kertomuksesi on tärkeä vaivojen syyn
selvillesaamiseksi.lääkärillä tai sairaanhoitajalla on tapana
kysyä mm:
-
Onko muilla
lähistölläsi samaa vaivaa?
-
Mitä söit
ennen kuin vaivat alkoivat ja onko useampia sairastuneita niissä,
jotka söivät samaa ruokaa?
-
Oletko ollut
lähiaikoina ulkomailla?
-
Käytätkö
parhaillaan tai oletko lähiaikoina käyttänyt jotain
lääkeainetta?
-
Oletko
elintarviketyöntekijä tai oletko vastuussa henkilöiden
sairaanhoidosta perushoidosta?
On
tärkeä selvittää minkä tyyppisiä vaivasi ovat. Korkea kuume,
veriset tai limaiset ripulit, itsensä kokeminen todella sairaaksi
voivat viitata siihen, että tauti on vakava. Ripulien ulkonäkö,
koko ja lukumäärä voi antaa johtolankoja siitä, mikä taudin on
aiheuttanut.
(15) Kroppen undersöks KEHON TUTKIMUS
Läkarens kroppsundersökning
är viktig för att bedöma hur allvarlig sjukdomen är och
utesluta andra möjliga orsaker till besvären.
Läkaren undersöker magen genom att känna och klämma försiktigt
på den. Ditt blodtryck mäts, liksom din temperatur och puls. Om du
har vätskebrist blir ofta blodtrycket lägre och pulsen slår
snabbare. Läkaren undersöker också huden och slemhinnorna i
munnen. Vid vätskebrist blir huden mindre elastisk och slemhinnorna
i munnen blir torrare.
Ibland behövs prover
När du har berättat om dina besvär och blivit undersökt avgör
läkaren om du ska lämna några prover. Några av de prover du kan
behöva lämna är
-
blodvärde, Hb
-
snabbsänka (CRP)
-
salter i kroppen
-
urinprov.
Om det finns fler i omgivningen som har magsjuka som orsakats av
virus så behövs för det mesta inga fler prover. Behandlingarna
brukar inte skilja sig åt beroende på olika virus.
Om symtomen gör att läkaren misstänker att bakterier eller
tarmparasiter orsakat magsjukan, brukar du få lämna avföringsprov.
Om du har svåra besvär går det även att ta bakterieodlingar från
blodet.
(SUOMEKSI) KEHON TUTKIMUS
Lääkärin tekemä status, kehotutkimus
on tärkeä, jotta voi arvioida, miten vakava tauti on ja
sulkea pois muita mahdollisia vaivojen syitä. Lääkäri tutkii
vatsan palpaatiolla ( käsin ja keveästi painellen
tunnustelemalla ). Verenpaine mitataan, samoin kehon lämpö ja
pulssi. Jos on nesteen vajautta, verenpaine on usein matalahko ja
pulssi takoo nopeammin. Lääkäri tutkii myös ihon ja suuontelon
limakalvon. Nestevajeessa iho tmenettää kimmoa ja suuontelon
limakalvot kuivuvat.
Joskus tarvitaan laboratoriokokeita.
Kun olet selvittänyt kaikki vaivasi ja Sinut on tutkittu, lääkäri
päättää, jos tarvitaan joitain kokeita, Muutamia kokeita, johon
Sinun ehkä tarvitsee antaa näytteet ovat:
Veriarvo, Hb (hemoglobiini)
Pikalasko (CRP)
Kehon suolat, elektrolyytit
Virtsanäyte
LÄHDE:
Redaktör: Åsa Schöldéen, 1177 Vårdguiden
Granskare: Bo Svenungsson, docent, infektionsläkare,
Smittskydd Stockholm, Stockholms läns landstingAllt innehåll är
granskat och godkänt av 1177 Vårdguidens redaktion.
Synpunkter på innehållet?
Kommentti: Artikkeli on hyvä ja kattaa akuutit mahataudit
keskittymättä liikaa varinaisiin kroonisiin mahavaivoihin.
Kilipirauhasen ylitoiminta tai lääkkeen liikaannostus ripulin ja
kuumeen syistä näyttää puuttuvan. TSH, T4 voisi olla myös
kokeissa, koska kilpirauhastauti on lisääntymään päin.
27.3. 2017