* Wikipediatieto: https://sv.wikipedia.org/wiki/Pormask , Comedon
https://sv.wikipedia.org/wiki/Pormask Pormaskar (även kallade komedoner) består av en utvidgad talgkörtelsmynning fylld med talg, bakterier och avstött hud. En öppen komedon ser ut som en liten svart prick i det yttre hudlagret (den svarta färgen är oxiderad melanin) medan en stängd komedon blir till en vit upphöjning. Det vita är tunn hud som tryckts upp av inflammationen som blivit på grund av att talgkörteln först blev tilltäppt. Komedoner är ett lindrigt symtom till akne som kan utvecklas till en större inflammation där papler och pustler utvecklas (finnar).[1]
Pormask är ett symptom på akne av typen acne comedonica där porerna i huden blir tilltäppta av restprodukter från en vanlig hudbakterie (Propionibacterium acnes). Pormaskar bildas som ett resultat av att ett överskott av talg (sebum) bildar goda levnadsförhållanden för bakterier som täpper till talgkörtlars öppning (porer).[1] Själva överskottet av talg kommer ofta som ett resultat av hormonförändringar, särskilt under puberteten.
Talg innehåller ett mörkt pigment, melanin, som oxiderar och blir svart när den utsätts för luft - det är därför så kallade öppna pormaskar har ett mörkt utseende. Talg har en skyddande roll i huden, hjälper till att hålla den smidig samt bibehålla hudens pH-värde.[1][2] Om man klämmer på en pormask så kommer talg ut och kan likna en liten mask. Därför kallas det just pormask. Om man felaktigt klämmer på en pormask kan det bildas en inflammation och pormasken kan då bli en finne.* ( Det vi känner igen som svarta pormaskar är döda hudceller och talg ansamlas och bildar en slags 'plugg', som i kontakt med luft oxiderar och antar en svartaktig färg på samma sätt som skuren frukt byter färg när den lämnas ute i luften).
* DUODECIM (suomenkielinen selitys)
Follikuliitin oireet
Karvatuppitulehdusta esiintyy eniten rasvaisilla ihoalueilla, kuten päänahassa, parran alueella, hartioissa, selässä ja rinnan keskiosassa, sekä pakaroissa ja genitaalialueella, joskus myös raajoissa.
Tyypillisessä tapauksessa ensin ilmestyy pari kipeää, usein kutiavaakin, muutaman millimetrin läpimittaista märkäpäätä, joissa on karva keskellä (ks. kuvat ja ). Muutamassa päivässä alueelle voi kehittyä uusia märkänäppylöitä. Yksittäiset pinnalliset follikuliittinäppylät paranevat yleensä parissa viikossa. Lievä karvatuppitulehdus karvaisilla ihoalueilla on yleinen ilmiö, joka ei välttämättä edellytä hoitoa.
Karvatuppitulehdus vartalolla. Karvatuppitulehduksen, follikuliitin, aiheuttaa tavallisesti stafylokokki (Staphylococcus aureus). Muutama märkäpää parantuu yleensä paikallishoidolla, mutta laajemmissa infektioissa tarvitaan antibioottikuuri suun kautta.
Pinnallinen karvatuppitulehdus. Pinnallisessa karvatuppitulehduksessa infektio on karvatupen suuosassa, infundibulumissa. Se saattaa levitä nopeastikin, mutta parantuu helpommin kuin syvemmät infektiot.
Parran alueella ja päänahassa karvatupet ovat niin syviä, että märkäpesäkkeet voivat kestää kuukausia tai ne voivat muuttua kroonisiksi (ks. kuva ). Parran alueella voi olla kroonista syvää follikuliittia (sycosis barbae). Hiuspohjan follikuliittiin voi kehittyä pieniläiskäinen kaljuuntuminen (folliculitis decalvans). Etenkin tummaihoisilla nuorilla miehillä esiintyy niskan alueella arpikasvua muodostavaa karvatuppitulehdusta (acne keloidalis nuchae).
Partafollikuliitti. Karvatuppitulehdus eli follikuliitti parran alueella. Aiheuttaja on yleensä stafylokokkibakteeri.
Follikuliitti voi kehittyä paiseeksi. Paiseiden riski on suurin pakaroissa, reisissä ja vartalolla.
Follikuliitin toteaminen
Follikuliitissa näkyy karva märkäpään keskellä. Kroonisissa, huonosti hoitoihin reagoivissa tapauksissa otetaan bakteeriviljely, josta selviää infektion aiheuttanut bakteeri ja sen antibioottiherkkyys. Joskus on aiheellista poissulkea silsasieni sieniviljelynäytteellä, etenkin parran ja hiuspohjan follikuliitissa. Joskus on myös tarpeen ottaa koepala ihosta.
Follikuliitin itsehoito
Follikuliitin ensisijainen hoito on pesu saippualla tai happamalla ihonpuhdistusaineella kahdesti päivässä. Pesun jälkeen iho kuivataan puhtaalla pyyhkeellä ja alueelle levitetään antiseptistä ainetta (kuten klooriheksidiiniä, bentsoyyliperoksidia tai 2-prosenttista lääkerikkiä) sisältävää voidetta.
Tarvittaessa voidaan käyttää kortisoni-antiseptisekoitevoidetta (esimerkiksi Sibicort®) noin viikon hoitokuureina.
Milloin lääkäriin?
Follikuliitti hoidetaan ensisijaisesti edellä mainituilla paikallishoidoilla, joihin liitetään tarvittaessa antibioottivoide. Laaja-alainen tai syvä follikuliitti vaatii sisäisen antibioottikuurin. Myös päänahan ja parran alueen follikuliitti vaatii yleensä sisäisen antibioottihoidon tai joskus isotretinoiinikuurin.
Jos follikuliitti uusiutuu usein, voi sierainten stafylokokkikantaa vähentää antibioottivoiteella. Joskus tarvitaan myös pitkäkestoista estohoitoa sisäisellä antibiootilla, etenkin jos märkänäppylät kehittyvät herkästi paiseiksi.
Follikuliitin ehkäisy
Follikuliittia voi parhaiten ehkäistä ihon säännöllisellä pesulla ja hyvällä hygienialla. Bentsoyyliperoksidia sisältävä pesuaine tai glyserolia sisältävä desinfektiokäsihuuhdekin voi auttaa ennaltaehkäisyyn.
Kirjallisuutta
- Salava A. Paise ja karvatupen tulehdus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim.Päivitetty 1.9.2021.
- Satter EK. Folliculitis. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 8.10.2020.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar