torsdag 26 februari 2015

Tyttöjen genitaalien silvonta (FGM) estää Afrikan vapautumista HIV- taakasta

Katsoin onko Suomessa tuota ongelmaa ja Iltalehti kertoi muutamista tapauksista maahanmuutatjien joukosta. Female genital mutilation
http://www.iltalehti.fi/nainen/2014011017915271_na.shtml

Afrikassa on toista sataa miljoonaa yllä kuvatusti mutiloitua tyttöä Asia on niin juurtunut sikäläiseen ajatteluun nomaalista elämästä, että näyttää olevan mahdotonta muutaa tuollaista pakanallista tabua, joka on ruhjonut naisen identiteetin varhaisvaiheessa ja kääntänyt omakuvan selaliseski että sitä on mahdoton oikaista nykyaikaan. Minsuta tehtävä näyttää mahdottomalta.
Ehkä sitten kun AIDS ja HIV lopulta on saatu kontrolliin on hävinnyt myös tyttölapsia mutiloivat henkilöt maaiilmasta ja tulee vielä jokin terve uusi sukupolvi joskus. Mutta ei varmaan ilman aivotietä, opetusta, lukutaitoa, kirjoitustaitoa ja tietämystä muun maailman naisten tavallisesta elämästä ja ihmisoikeuksista, oikeudesta saada lapsia terveesti eikä ainaisissa komplikaatioissa.
Suomessa tuollainen tyttölasten mutiloini on lailla kiellettyä.
WHO koetaa myös projektissaan saada informaatiota asiasta yleistiedoksi.

onsdag 25 februari 2015

Tuhkarokkovirukselle on kehittynyt neuropatogeenisempi variantti

2015 Feb 10;6(1). pii: e02528-14. doi: 10.1128/mBio.02528-14. Measles fusion machinery is dysregulated in neuropathogenic variants.

Jurgens EM¹, Mathieu C, Palermo LM², Hardie D³, Horvat B, Moscona A⁴, Porotto M⁵.

Abstract

Paramyxoviruses, including the human pathogen measles virus (MV), enter host cells by fusing their viral envelope with the target cell membrane. This fusion process is driven by the concerted actions of the two viral envelope glycoproteins, the receptor binding protein (hemagglutinin [H]) and the fusion (F) protein. H attaches to specific proteinaceous receptors on host cells; once the receptor engages, H activates F to directly mediate lipid bilayer fusion during entry. In a recent MV outbreak in South Africa, several HIV-positive people died of MV central nervous system (CNS) infection. We analyzed the virus sequences from these patients and found that specific intrahost evolution of the F protein had occurred and resulted in viruses that are "CNS adapted." A mutation in F of the CNS-adapted virus (a leucine-to-tryptophan change present at position 454) allows it to promote fusion with less dependence on engagement of H by the two known wild-type (wt) MV cellular receptors. This F protein is activated independently of H or the receptor and has reduced thermal stability and increased fusion activity compared to those of the corresponding wt F. These functional effects are the result of the single L454W mutation in F. We hypothesize that in the absence of effective cellular immunity, such as HIV infection, MV variants bearing altered fusion machinery that enabled efficient spread in the CNS underwent positive selection.

IMPORTANCE:

Measles virus has become a concern in the United States and Europe due to recent outbreaks and continues to be a significant global problem. While live immunization is available, there are no effective therapies or prophylactics to combat measles infection in unprotected people. Additionally, vaccination does not adequately protect immunocompromised people, who are vulnerable to the more severe CNS manifestations of disease. We found that strains isolated from patients with measles virus infection of the CNS have fusion properties different from those of strains previously isolated from patients without CNS involvement. Specifically, the viral entry machinery is more active and the virus can spread, even in the absence of H. Our findings are consistent with an intrahost evolution of the fusion machinery that leads to neuropathogenic MV variants.

25.2. 2015

fredag 16 januari 2015

Ruotsalainen septisen shokin hoitokaava

[INLEDNING] [SYMTOM OCH KLINISKA FYND] [OMHÄNDERTAGANDE] [BEHANDLING] [DIFFERENTIALDIAGNOSER]

INLEDNING

Svår sepsis och septisk chock är livshotande tillstånd som kräver omedelbart omhändertagande.

Sepsis medför en infektionsutlöst systempåverkan och vid svår sepsis utvecklas hypotension, hypoperfusion och organdysfunktion. Septisk chock, dvs hypotension trots adekvat vätsketillförsel, och multipel organsvikt utgör idag en ledande dödsorsak på intensivvårdsavdelningar.

Viktigaste bakteriella agens:

Pneumokocker (A40.3)
Meningokocker (A39.2), Se behandlingsöversikt "Meningokockinfektioner"
Stafylokocker (A41.2)
Betahemolytiska streptokocker (A40.0) grupp A
Hos äldre patienter är infektioner med Gramnegativa tarmbakterier vanliga: ex E.coli, Klebsiella, pseudomonas (A41.5)

SYMTOM och KLINISKA FYND

Allmänpåverkad patient med feber (ibland hypotermi)
Hjärtfrekvens >90/min
Andningsfrekvens >20/min, ofta över 30 vid livshotande sepsis
Äldre patienter är ofta psykiskt oroliga
Låg urinproduktion
Blodtrycket sjunker efter hand
Pox sänkt, ofta under 90% vid livshotande sepsis
Vanligt med gastrointestinala besvär (ca 70%), buksmärta, kräkning eller diarré.

Tänk på livshotande bakteriell infektion vid blodtryck under 90 mmHg, andningsfrekvens över 30/minut och Pox under 90% (och även patienter som närmar sig dessa värden!). Bild lånad från Infektionskliniken Skövde.

I tidigt skede av septisk chock är det vanligt att patienten är varm och torr och ser ut att vara väl genomblödd, trots fallande blodtryck (hyperkinetisk cirkulation). Redan efter några timmar kan tillståndet utvecklas mot en mer traditionell chockbild med kall, blek och svettig hud som tecken på dålig perifer genomblödning (hypokinetisk cirkulation).
Lokala symtom varierar, beroende på ingångsport för infektionen och infekterande agens.

OMHÄNDERTAGANDE

Första åtgärder

Sätt syrgas på mask (5-15 l) vid Pox < 90 %, alternativt näskateter (2-3 l) vid Pox 91-95 %.
Sätt stora nålar i två perifera vener och full fart med kristalloid lösning.
Koppla upp patienten till hjärtövervakning
Pulsoxymetri (Pox)
Sätt KAD med mätning av timdiures
Följ regelbundet blodtryck, puls, andningsfrekvens, temperatur

Provtagning

Blododling (aerob och anaerob)
Urin- och ev sårodling
Elstatus, kreatinin
Hb, lpk, tpk, diff, hematokrit, laktat
APTT, PK
Blodsocker
Lumbalpunktion vid misstanke om meningit
Arteriell blodgas
Laktat. Laktatförändringen över de första 6 timmarnas sepsisbehandling har visat sig vara en stark prognostisk markör.

BEHANDLING

Initial behandling

Ge snabbt 1 liter blodisoton kristalloid lösning, ex Ringeracetat. Om dåligt kliniskt svar fortsätt med kristalloid lösning. Om inte patienten svarar på 1500-2000 ml vätska på första timmen rekommenderas intensivvårdsavdelning. Om mycket stora mängder kristalloid vätska behövs för att upprätthålla cirkulationen rekommenderas tillägg av albumin. Syntetiska kolloider rekommenderas inte längre. Har patienten en god diures vet man att behandlingen är på rätt väg.
Börja omedelbart efter blododling antibiotikabehandling. Ges alltid som intravenös injektion eller infusion.

Vid svår samhällsförvärvad sepsis av helt okänd etiologi inled med aminoglykosid intravenöst (ex Nebcina, Gensomycin 4,5-6 mg/kg x 1, därefter anpassas till njurfunktion). Vid uppenbart fokus från luftvägar eller mjukdelar har aminoglykosider oftast begränsad effekt och behandling insättes enligt PM pneumoni och PM allvarliga mjukdelsinfektioner.
Kombinera aminoglykosiden med intravenöst cefotaxim (Claforan, Cefotaxim Sandoz) 1-2 g x 3 om det inte finns misstanke om anaerob infektion ex bukfokus. Vid septisk chock ges den högre dosen.
Bensylpencillin 3 g x 3-4 i kombination med aminoglykosid ger också en bred antibakteriell effekt och förordas på många infektionskliniker att användas i rutinfall för att minska risk för uppkomst och spridning av resistenta bakterier (ESBL).
Om misstanke på anaerob- eller blandinfektion (exempelvis abdominellt fokus), ge intravenöst meropenem (Meronem) alt imipenem/cilastatin (Tienam) 0,5-1 g x 3-4 alt piperacillin/tazobactam (Tazocin) 4g x 3 som ensamt medel.

Kliniska studier har inte visat några positiva effekter av bufferttillförsel vid laktacidos. Acidosen normaliseras vanligen när respiration och cirkulation stabiliseras.
Kvarstår lågt blodtryck och låg urinproduktion trots initial vätskebehandling, sätt central venkateter och mät centralt ventryck. Eftersträva centralt ventryck på 8-14 cm vatten (icke intuberad patient utan PEEP). Stiger inte blodtrycket och diures ge noradrenalin (initialdos 0,02-0,05 mikrogram/kg/min, vid otillräckligt svar därefter kan 0,05-0,5 mikrogram/kg/min ges). Eftersträva ett medelartärtryck på minst 65-70 mmHg. Ultraljud hjärta är av stort värde för att bedöma hjärtfunktionen. Vid hjärtsvikt, addera dobutamin (Dobutrex) i ökande dos (>5-10 mikrogram/kg/min).
Steroider har under många år varit en kontroversiell fråga men används nu inte rutinmässigt. Hydrokortison 50 mg x 4 i.v. i några dagar till vuxna patienter, för att kompensera en relativ binjurebarksbrist har dock i ett par studier visat effekt och kan ha positiv effekt i utvalda fall med instabilt blodtryck trots adekvat inotropt stöd.

"Surviving sepsis campaign" betonar följande

Skall utföras inom 3 timmar!

Mät laktat
Blododla innan antibiotika ges
Ge bredspektrumantibiotika
Ge kristalloider 30 ml/kg vid hyptension eller laktat ≥ 4mmol/l

Skall utföras inom 6 timmar!

Ge vasopressorläkemedel (om hypotensionen inte svarat på initial vätska) och eftersträva ett medelartärtryck (MAP) på ≥ 65 mmHg
Om kvarstående arteriell hypotension trots vätsketillförsel (septisk chock)
- Mät centralt ventryck (CVP)
- Mät centralt venöst syrgasmättnad (ScvO₂)*
Mät om laktat om tidigare värde varit förhöjt

* Målvärde CVP ≥ 8 mmHg; ScvO₂ ≥ 70%; laktat normalt

Övriga behandlingsråd

Rådgör med koagulationsspecialist vid svår disseminerad intravasal koagulation med blödning från hud och slemhinnor.
Trombocyttransfusion kan påtagligt aktivera den inflammatoriska processen och denna nackdel får vägas mot blödningsrisk vid grav trombocytopeni.
Vid svår streptokocksepsis är högdos (0,5-1,0 g/kg) intravenöst immunglobulin en behandling som i studier med historiska kontrollpatienter visats öka överlevnaden, men studier med likvärdiga kontroller saknas. Se vidare i behandlingsöversikten "Allvarlig mjukdelsinfektion".
Blodsockerkontroll med värden som ej bör överstiga 8-8,5 mmol/l anses minska antalet komplikationer.
I vissa, mindre och okontrollerade studier hävdas att plasmaferes kan vara av värde vid progredierande meningokocksepsis. Ingen randomiserad studie har dock visat signifikant lägre mortalitet.

DIFFERENTIALDIAGNOSER

Intoxikation
Diabeteskoma
Malignt neuroleptikasyndrom

ICD-10

Huvuddiagnos är organinfektionen eller A40-A41 vid generaliserade septiska infektioner med okänt ursprung. De specifika koderna för svår sepsis (R65.1) och septisk chock (R57.2) används enbart som tilläggskoder.

Exempel
Urosepsis N39.0
Urosepsis med svår sepsis N39.0, R65.1
Urosepsis med septisk chock N39.0, R57.2
Enterokocksepsis (utan känt ursprung) A40.2
Akut cholecystit med svår sepsis K81.0, R65.1
Septisk chock med okänt organursprung eller utlösande bakterie A41.9, R57.2

Behandlingsrekommendation

Rekommenderad läkemedelsbehandling enligt Läkemedelsverket

Referenser

Surviving Sepsis Campaign 2012 ,Dellinger et al. Intensive Care Med 2013;39:165-228.

www.infektion.net/vårdprogram-för-svår-sepsisseptisk-chock

onsdag 7 januari 2015

Mitkä ovat ne 17 trooppista tautia, joista on vähemmän välitetty? NTD, Neclected Tropical Diseases

BURULI ULCER
CHAGAS DISEASE
DENGUE
DRANCUNCULIASIS ( Guinea-Worm Disease)
ECHINOCOCCOSIS
ENDEMICTREPONEMATOSES, yaws
FOODBORNE TREMATODIASES (clonorhciasis, opistorchiasis, fasciolaris, paragonimiasis)
HUMAN AFRICAN TRYPANOSOMIASIS (Sleeping sickness)
LEISHMANIASES ( cutaneous, visceral)
LEPROSY
LYMPHATIC FILARIASIS
ONCHOCERCIASES( River blindness)
RABIES
SCHISTOSOMIASIS
SOIL-TRANSMITTED HELMINTHIASES
TAENIAS and (NEURO)CYSTICERCOSIS
TRACHOMA

LÄHDE: http://www.who.int/neglected_diseases/NTD__A_statistical_update_latest_data_available.pdf
Innovaatioista:
http://www.who.int/neglected_diseases/disease_management/en/

Kommentti: Tässä ennen joulua kirsi ovelta ovelle nuori mies näitten NTD- ryhmän sairauksien silmatautien paremman hoidon puolesta- trakoomaa ja jokisokeuta vastaan keräten aatteelle kannattajia ja tukijoita ja antaen tietoa näistä NTD ryhmän silmäsairauksista.

tisdag 6 januari 2015

Tropiikin taudeista- Harvoin siellä potilaalla on vain yksi tauti.

Entä miten voi hoitaa useaa trooppista tautia samanaikaisesti? Tästä on suomalaisen tekemä artikkeli netissä.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7189/Ioan%20Eerikainen%20Bulzan.pdf?sequence=1

onsdag 31 december 2014

THL hinkuyskästä ( Sivu on vuodelta 2013) Sitaatti

Hinkuyskä

Mikä on hinkuyskä? Mitkä ovat hinkuyskän oireet?

Hinkuyskä on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama infektio, jonka tyypillinen oire on jopa useita viikkoja kestävä puuskittainen, tikahduttava yskä. Tyypillinen puuskittainen yskä ilmenee noin 1-2 viikon kuluessa ensi oireista. Puuskat esiintyvät etenkin öisin ja ne voivat päättyä limaoksenteluun. Hinkuyskässä voi esiintyä sisään hengityksen vaikeutumista, jolloin kuuluu hinkuva ääni yskänpuuskan loppuvaiheessa. Puuskien välillä potilas voi olla hyväkuntoinen ja vähäoireinen. Hinkuyskän vakavimmat muodot esiintyvät pienillä lapsilla, joilla tauti voi olla vaarallinen. Hinkuyskää esiintyy myös kouluikäisillä lapsilla sekä aikuisilla.

Miten hinkuyskä tarttuu?

Hinkuyskä tarttuu tautia sairastavasta henkilöstä pisaratartuntana suoraan toiseen henkilöön. Tartuttavuus on suurimmillaan aivan taudin alkuvaiheessa ja vähenee taudin kestäessä. Kolmen viikon sairastamisen jälkeen tartuttavuus on yleensä ohi. Mikäli vielä tartuttavassa vaiheessa oleva tauti hoidetaan tarkoitukseen sopivalla antibiootilla, tartuttavuus loppuu viiden päivän kuluttua hoidon alusta ( toimintaohje hinkuyskää epäiltäessä). Rokottamattomat tai osittain rokotetut lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua hinkuyskään. (Artikkeli soluttomasta hinkuyskärokotteesta,Duodecim 2002, Jussi Mertsola)

Miten hinkuyskä todetaan?

Hinkuyskä voidaan todeta oireiden alkuvaiheessa viljelemällä bakteeri tai osoittamalla sen osia geenimonistusmenetelmin hengitystie-eritteestä. Jos tauti on kestänyt viikkoja, diagnoosi voidaan varmentaa vasta-ainemäärityksellä verestä.

Miten hinkuyskää hoidetaan?

Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, joka aloitetaan 1-2 viikon kuluessa taudin alusta. Pitempään kestäneeseen hinkuyskään antibiootista ei ole apua, vaan oireet häviävät vähitellen useiden viikkojen kuluessa.

Miten hinkuyskän tarttuminen ehkäistään?

Hinkuyskää ehkäistään rokottamalla lapset yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvalla hinkuyskärokotteella. Hinkuyskärokotus ehkäisee tehokkaasti vakavat taudinmuodot, mutta vain osittain lieviä taudinmuotoja.Hinkuyskän leviämistä voidaan eräissä erityistilanteissa ehkäistä myös antibiooteilla ( toimintaohje hinkuyskää epäiltäessä).

Päivitetty: 18.2.2013

Raskautta suunnittelevien rokotuksista:

Hinkuyskärokotus. Perherokotus!

Hinkuyskää esiintyy laajasti Suomessa. Se on rokotuksin ehkäistävistä taudeista vaarallisin lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pyritään rokottamaan vastasyntyneiden lasten perheet hinkuyskää vastaan ja täten epäsuorasti suojaamaan vastasyntynyttä. Lapsen oma rokotussuoja kehittyy neuvolarokotusten aloituksesta muutamien kuukausien kuluessa.
Raskautta suunnittelevan suojauksessa kannattaa käyttää
dtap-yhdistelmärokotetta, joka sisältää samalla tehosteen jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan. Rokote pitää toistaiseksi ostaa apteekista lääkärin kirjoittamalla reseptillä ja se maksaa noin 25 euroa. Tällä hetkellä ei ole käytössä erillistä rokotetta hinkuyskää vastaan.
Vuodesta 2011 lähtien viimeinen tehoste hinkuyskää vastaan on annettu 14- 15 -vuotiaille. Tämän tehosteen voi olettaa suojaavan noin 10 vuotta. Siten ne nuoret äidit, jotka ovat yläkoulussa saaneet rokotuksen, eivät lähivuosina tarvitse tehostetta hinkuyskää vastaan. Rokotustarpeen voi selvittää koulusta annetusta rokotuskortista.
dtap-rokote

Viite apukeinoista hinkuyskän estossa . Muutama yksityiskohta

SFINGOMYELIININ kataboliatuote S-1-P

2014 Dec 23. pii: jiu823. [Epub ahead of print]

Sphingosine-1-phosphate receptor agonism reduces Bordetella pertussis-mediated lung pathology.Skerry C¹, Scanlon K¹, Rosen H², Carbonetti NH³.

Recent pertussis resurgence represents a major public health concern. Currently, there are no effective treatments for critical pertussis in infants. Recent data have demonstrated the potential of sphingosine-1-phosphate receptor (S1PR) agonism in the treatment of infectious diseases. We used the murine B. pertussis model to test the hypothesis that treatment with S1PR agonist AAL-R reduces pulmonary inflammation during infection. AAL-R treatment resulted in reduced expression of inflammatory cytokines and chemokines and attenuated lung pathology in infected mice. These results demonstrate a role for sphingosine-1-phosphate (S1P) signaling in B. pertussis-mediated pathology and highlight the possibility of host-targeted therapy for pertussis.
© The Author 2014. Published by Oxford University Press on behalf of the Infectious Diseases Society of America. All rights reserved. For Permissions, please e-mail: journals.permissions(at) oup.com.

PMID:

25538274

[PubMed - as supplied by publisher]

Asiaa K-vitamiinin saannista. Vauvan K-vitamiinin saanti

Tutkimus äidinmaidon K1 + K2 pitoisuuksista japanilaisilla äideillä. Artikkelista näkee, että äidiltä saatu , rintamaidossa tullut K1 vitamiini pitoisuus on alempi kuin maidon K2 pitoisuus. K2 näyttää jopa olevan valmiina "aivomenakinoni" muotoisenakin eli MK-4 jota aivot käyttävät. Aikuisellakin K1 muuttuu aivojen puolella myös MK-4 muotoon.
Lisäksi maidossa näyttää tulevan vauvaan pitempiäkin menakinoneja kuten MK-7, joka taas on tärkeä luuston muodostuksessa.
Luonnollisesti kaikki K-vitamiini mitä vauva rintamaidossa saa, tulee äidin dieetin puolelta; Äidinkin keho tekee vain äirin dieetissä saamasta K-vitamiinista erilaisia kudosspesifisiä MK-muotoja
Vaikka rintamaidon K-vitamiinimäärä on pieni, se on tärkeä. Tarve K-vitamiinista on hyvin pieni aikuisellakin painokiloa kohden, siitä puhutaan mikrogrammaluokkina) ja K-vitamiininmolekyylin aineenvaihdunnallinen jäännetuma ( metylnaftokinoni) on xenobioottinen, joten vauvalle riittää nuo mitä rintamaidosta tulee.
Toivottavaa onm että äidit käyttävät vihreää ravintoa myös ja hieman kasvisöljyäkin päivittäin.

K-vitamiinia ei voi varastoida vaan se tulee päivittäin saada. Jos saanti on päivittäin riittävä "Kvitamiinistatus" näkyy normaalien K-vitamiinista riippuvien funktioiden normaalisuutena ja sitä tarvitsevien rakennemolekyylien normaalina pitoisuutena. Siis se kuuluu niihin tekijöihin jotka ilmaistaan lähinnä vaikutuksistaan kuten auringon valo, eikä niinkään punnitsemalla tekijää itseään. Itse asiassa ei tiedetä paljonko K- vitamiinia ihminen oikeasti tarvisee tai paljonko aurinkoa on suotavaa ihmiskunnalle.

Japanilainen tutkimus äidinmaidon K-vitamiinilajeista

Acta Paediatr. 2004 Apr;93(4):457-63. Vitamin K concentrations in the maternal milk of Japanese women. Kojima T¹, Asoh M, Yamawaki N, Kanno T, Hasegawa H, Yonekubo A.

To determine the concentration of vitamin K including K1 (phylloquinone) and K2 (menaquinone-n; MK-n) in the maternal milk of Japanese women.
We collected human milk samples from more than 4000 mothers living throughout Japan from December 1998 to September 1999, and analysed the contents of vitamin K1 and K2 in 834 of the samples. We defined as group A the 555 samples among them that met the following conditions: breast milk of mothers who were under 40 y old, not in the habit of smoking and/or using vitamin supplements, and whose babies showed no symptoms of atopy and whose birthweights were 2.5 kg or more. Vitamins extracted from the enzymatic hydrolysates of the human milk were purified with a Sep-Pak Plus silica cartridge, and then measured by a method based on high-performance liquid chromatography (HPLC) combined with coulometric reduction and fluorometric detection.
The mean concentration of vitamin K (K1 + K2) of mothers of group A and all groups were 0.434 +/- 0.293 and 0.517 +/- 1.521 microg/100 ml (average +/- SD), respectively, and menaquinones containing 4, 6 and 7 isoprenoid residues could be detected in the milk samples. Vitamins K1 and MK-4 were found to be predominant in the milk samples, and the concentration of MK-4 in colostrum was higher than that of MK-4 in mature milk. We also found that the MK-7 concentration in the milk of mothers living in eastern Japan was higher than that of mothers living in western Japan.
The different features of vitamin K1 and MK-7 concentrations in the milk of Japanese women may be due to differences in dietary foods.

Vitamin K in human milk--still not enough. [Acta Paediatr. 2004]

Summa sidvisningar