Viite apukeinoista hinkuyskän estossa . Muutama yksityiskohta

Detalji: Sfingomyeliini, D-vitamiini, K-vitamiini, B6 vitamiini 
 
 Tässä  allaoelvassa  artikkelissa joka jouluaattona ilmestyi, kerrotaan  miten sfingosiinifosfolipidin aineenvaihdunta-alueen tuotteen  reseptoriagonsitilla on voitu vaikuttaa  hinkuyskätaudin patologiaan.  Toisaalta  tämä tuote S1P on katabolinen tuote kalvolipidista sfingomyeliini ja normaalisti jos henkilö on hyvässä ravitsmuksessa ja saa tarpeeksi mm K1 vitamiinia, B6 vitamiinia sekä D-vitamiinia ja energia ( siis ruokaa)   sfingosiinin   de novo synteesi ja salvage tie  ovat  fysiologisimmillaan ja varsinaisia fosforyloituneita kataboliatuotteita  tulee vähemmän kuten S1P.  Joten tästä voisi päätellä että  tilanteelle olisi edullista  K-vitamiinipitoisen ravinnon (kuten  vihreän salatin ja  kasvisöljyn)  lisääminen  päivittäin  ravintoon ja  D-vitamiininsaannin varmsitus sekä ( varsinkin)  ulkoilmasta että D-vitamiinista   

Luonnollsesti sfingomyeliinin alkusynteesissä on normaalit  aminohapot  tärkeitä,kuten kaikissa  kehorakenteissa. Hyvä yleistila ja normaaliravinto kyllä tuottaa  tavallisilla ihmisillä tuota tärkeää sfingomyeliiniä ( joka on  kaikkien soulupintojen ja hermokaapeleitten pintakelmun aine)   ja muita kalvo- lipidejä sen ohella. 

Mitä tulee keuhkojen  erityiseen lipidiin keuhkolesitiiniin, keuhkosurfaktanttiin, siinä on apua   ihan  tavallista ruoan rasvoistakin, maitorasvoista. Varsinkin lapset tarvitsevat ravinnossaan maitorasvoja. ja rasvaa  alkuvaiheessa ylipäätänsä  suheeellsiesti enemmän kuin aikuinen, vaikka aikuisenkin keuhkoille hyvä surfaktanttimuodostus tehostuu  sopivista ölyistä ja rasvoista (dipalmityylilesitiinisurfaktantti  on keuhkoille ominainen)  Maitoa ei pidä  unohtaa hyvänä keuhkolääkkeenä.  Jos aikuinen joutuu keuhkojensa puoelsta kompromittoitumaan esim COPD taudissa, nostetaan dieettisuosituksissa jälleen  rasvojen energiaprosentti korkeaksi aivan kuten  vauvaikäisilläkin, jpotta  saa keuhkosurfaktantit jollain tavalla vielä virkoamaan. Aikuisilla on myös sama tärekä merkitys K-vitamiinipitoisella ravinnolla,  auringon  ja D3 vitamiininsaannilla ja tietysti  tupakansavun välttämisellä. 

Tässä  yllä esitetty on  lähinnä sfingosiinin salvage ( talteenotto) prosessin  tehostamista ja alla taas esitetään ikäänkuin pudonneen sfingosiiniin  aineenvaihdunnan pohjan tulpittamista siten että kataboliset  tuotteet  8(jotka ovat isohko  kirjo vahvoja  signaalivaikuttajia)  eivät pääse kehkeyttämään  tulehduksellisia  vasteita hiirellä. 

 Siis aikuinen  ihminen voi tehostaa  terveyttään kasvisravinnolla, maitorasvoilla, K-vitamiinipitoisilla öljyillä ja D-vitamiinilla- ja raikkaalla ulkoilmalla. Vauvoille tietysti mikään ei ole parempi kuin rintamaito, kodin suoja, tupakansavun välttö kotimiljöössä ja D-vitamiini. Tietysti  olevainen pertussisrokotus, joka on parempi kuin ei mitään vaikka bakteeri onkin muuntunut jonkin verran. Vauvat saavat syntymän  jälkeen k1-vitamiinia alkupäiviksi, mitta  siten ovat riippuvaisia  äidin kautta  tulevasta K-vitamiinista . K1  muotoa on vain vähän rintamaidossa. Mutta K2 muotoa on, mikä  tekee sen että yhessä nämä kattavat  vauvan K-vitamiinitrpeen- rintalapsella.  

•  SFINGOMYELIININ kataboliatuote  S-1-P

LÄHDE1 J Infect Dis. 2014 Dec 23. pii: jiu823. [Epub ahead of print]

Sphingosine-1-phosphate receptor agonism reduces Bordetella pertussis-mediated lung pathology.Skerry C¹, Scanlon K¹, Rosen H², Carbonetti NH³.

Recent pertussis resurgence represents a major public health concern. Currently, there are no effective treatments for critical pertussis in infants. Recent data have demonstrated the potential of sphingosine-1-phosphate receptor (S1PR) agonism in the treatment of infectious diseases. We used the murine B. pertussis model to test the hypothesis that treatment with S1PR agonist AAL-R reduces pulmonary inflammation during infection. AAL-R treatment resulted in reduced expression of inflammatory cytokines and chemokines and attenuated lung pathology in infected mice. These results demonstrate a role for sphingosine-1-phosphate (S1P) signaling in B. pertussis-mediated pathology and highlight the possibility of host-targeted therapy for pertussis.
© The Author 2014. Published by Oxford University Press on behalf of the Infectious Diseases Society of America. All rights reserved. For Permissions, please e-mail: journals.permissions(at) oup.com.

PMID:

25538274

[PubMed - as supplied by publisher]

• Asiaa K-vitamiinin saannista.  Vauvan K-vitamiinin saanti

• Tutkimus äidinmaidon K1 + K2 pitoisuuksista japanilaisilla äideillä. Artikkelista näkee, että  äidiltä saatu , rintamaidossa tullut   K1 vitamiini pitoisuus on alempi kuin maidon K2 pitoisuus. K2  näyttää jopa olevan valmiina "aivomenakinoni" muotoisenakin eli MK-4 jota  aivot käyttävät.  Aikuisellakin  K1 muuttuu aivojen puolella myös MK-4 muotoon.
    Lisäksi maidossa näyttää tulevan vauvaan pitempiäkin menakinoneja kuten MK-7, joka taas on tärkeä luuston muodostuksessa.
•  Luonnollisesti kaikki K-vitamiini mitä vauva rintamaidossa saa, tulee äidin dieetin puolelta; Äidinkin keho tekee vain äirin dieetissä saamasta  K-vitamiinista erilaisia  kudosspesifisiä  MK-muotoja 
•  Vaikka  rintamaidon K-vitamiinimäärä on pieni,  se on tärkeä. Tarve K-vitamiinista on hyvin pieni  aikuisellakin painokiloa kohden,  siitä puhutaan mikrogrammaluokkina)  ja K-vitamiininmolekyylin aineenvaihdunnallinen jäännetuma ( metylnaftokinoni)  on xenobioottinen, joten  vauvalle riittää nuo mitä  rintamaidosta tulee.
•   Toivottavaa onm että äidit  käyttävät vihreää ravintoa myös ja hieman  kasvisöljyäkin  päivittäin.
•  K-vitamiinia ei voi varastoida vaan se tulee päivittäin saada. Jos saanti on päivittäin riittävä  "Kvitamiinistatus" näkyy normaalien  K-vitamiinista riippuvien  funktioiden normaalisuutena ja  sitä tarvitsevien rakennemolekyylien normaalina  pitoisuutena.  Siis  se kuuluu niihin tekijöihin jotka ilmaistaan lähinnä  vaikutuksistaan kuten auringon valo, eikä niinkään  punnitsemalla tekijää itseään.  Itse asiassa ei tiedetä paljonko K- vitamiinia ihminen oikeasti tarvisee   tai paljonko aurinkoa on suotavaa ihmiskunnalle.
  

• Japanilainen tutkimus äidinmaidon K-vitamiinilajeista

LÄHDE2: 
Acta Paediatr. 2004 Apr;93(4):457-63. Vitamin K concentrations in the maternal milk of Japanese women. Kojima T¹, Asoh M, Yamawaki N, Kanno T, Hasegawa H, Yonekubo A.

To determine the concentration of vitamin K including K1 (phylloquinone) and K2 (menaquinone-n; MK-n) in the maternal milk of Japanese women.
We collected human milk samples from more than 4000 mothers living throughout Japan from December 1998 to September 1999, and analysed the contents of vitamin K1 and K2 in 834 of the samples. We defined as group A the 555 samples among them that met the following conditions: breast milk of mothers who were under 40 y old, not in the habit of smoking and/or using vitamin supplements, and whose babies showed no symptoms of atopy and whose birthweights were 2.5 kg or more. Vitamins extracted from the enzymatic hydrolysates of the human milk were purified with a Sep-Pak Plus silica cartridge, and then measured by a method based on high-performance liquid chromatography (HPLC) combined with coulometric reduction and fluorometric detection.
The mean concentration of vitamin K (K1 + K2) of mothers of group A and all groups were 0.434 +/- 0.293 and 0.517 +/- 1.521 microg/100 ml (average +/- SD), respectively, and menaquinones containing 4, 6 and 7 isoprenoid residues could be detected in the milk samples. Vitamins K1 and MK-4 were found to be predominant in the milk samples, and the concentration of MK-4 in colostrum was higher than that of MK-4 in mature milk. We also found that the MK-7 concentration in the milk of mothers living in eastern Japan was higher than that of mothers living in western Japan.
The different features of vitamin K1 and MK-7 concentrations in the milk of Japanese women may be due to differences in dietary foods.

Vitamin K in human milk--still not enough. [Acta Paediatr. 2004]