Bruselloosi , Maltan kuume , Toisintokuume Undulant fever

 Miksi  nyt kirjoitan muistiin jotain bruselloosista,  vaikka sitä on niin vähän  maailmassa varsinkaan täällä pohjolassa sitä tuskin  tapaa? 
Se mainitaan bologisten  aseitten luettelossa B- kirjaimella alkavien  asioitten joukossa. 

 Bruce- niminen henkilö  1887  diagnosoi tämän taudin. Maltalla olleet brittisotilaat olivat siihen sairastuneet, joten tämä omatyyppisensä  tauti sai nimen   Maltan kuume.(Malta- oder Mittelmeerfieber) Febris undulans Bruce (Typus caprinus). (Anthropozoonose). Nykynimi bakteerille on Brucella melitens.
 Ihmisiin tarttui tämä  Brucella melitens, jos sitä  oli lampaissa ja vuohissa. Tartunta tuli  pastöroimattomasta vuohenmaidosta, juustosta tai tietysti niitten  lihasta teurastusvja raakalihan käsittelyvaiheessa.

Vuonna 1896 BANG ja STRIBOLT  löysivät  toisen bruselloosin. Tanskassa Bang  eristi 1897   karjalta Brucella abortus- nimiseksi nimitetyn  gram negatiivisen    kokkibakteerin. Se aiheutti karjassa keskenmenoja.   Tämä  Bangin tauti Bangsche Krankheit  oli Febris undulans Bang ( Typus bovinus) alkunimeltään. . Bakteerin nykynimi on Brucella abortus


Lisäksi TRAUM -niminen henkilö 1914 löysi kolmannen  Brucella-lajin sioista. Brucella suis.
Tämä täuti  oli aluksi nimeltään Febris undulans Traum ( Typus porcinus) = Abortus suis. 

Sittemmin havaittiin vielä Brucella canis ja se tarttuu mm. infektoituneen koiran puremasta ihmiseen.

 Ihmisessä  brusella kokkibasilli se leviää imuteitse laajalti eri elimiin ja tautikuva  on granulomaattinen, on lymfosyyttifokuksia, epiteloidisia soluja,  plasmasoluja, monitumaisia jättisoluja, mutta monosyyteissä Brucella vaikuttaa olevan suojautuneena ja voi täten kronisoitua. Sellaiset monosyytit ovat  elimiä tuhoavia. Jotkut  brusellalajit vaativat korkean  hiilidioksidipitoisuuden.  Tauti pääsee ihmiseen suusta, ihosta, silmän sidekalvosta ja hengitysteiden limakalvosta. Näennäisesti tervekin eläin voi kantaa  veressään vuosia tätä tautia. ja erittää sitä maitoon.

Laboratorioissa  on hankaluutena aerosolivälitteinen tartunta.  Basilli ei kuitenkaan ole itiöitä muodostava.

 Tautia tulee esiin   eri asteisena subkliinisena,  subakuuttina (3- 12 kk) , akuuttina ( 1-3 kk)  kroonisena ( yli vuoden kuluttua)  tai toistuvana.  Inkubaatioaika on  keskim. 6 viikkoa. Kuitenkin antibiootti tehoaa siihen (tetrasykliini maintiaan  1971 0.5 g x 4  21 päivää,  ja myös streptomysiini maintiaan  jos TC ei tehoa, muta nykyään on muitakin  tarjolla.

  Karjan asianmukainen terveydenhoito ja maitotuotteiden pastörointi  on ennaltaehkäisyä. Tauti kroonisena aiheuttaa  laajasti oireita koko kehosta, psyykkistä  ahdistuneisuutta, psykoneuroosia, depressiota.
Taudin komplikaatiot ovat vakavaa laatua - ja voi sanoa - sotilailla  todellakin mielestäni  "incapacitating", tosin mortaliteetti on 2% vain.

•  Näitä  harvinaisempia  vaikeita komplikaatioita on mainittu Beeson and MacDermottin  kirjassa Textbook of Medicine  1971 : ---" menincoencephalitis,  spondylitis,  endocarditis,  orchitis, pancytopenia,  nephritis,  hepatic and splenic suppuration,  cholecystitis,  arthritis and uveitis "

• Saksalainen kirja  1966 ( Gross- Jahn: Lehrbuch  der Inneren medizine)  luettelee nämä  täten:  Spondylitis  brucellosa ( nikamanvälilevytulehdus);  Arthritis ( lonkan  tai polven monoartriitti), Tendovaginitis ( jännetuppitulehdus);  Bursitis brucellosa ( nivelpussintulehdus);  kivestulehdus,  lisäkivestulehdus;  rintarauhastulehdus  mastitis,   salpingo-ophoritis, munasarjojen  ja niitten kiinnikkeitten tulehdus;    mononeuritis, polyneuriitti, radiculomyeliitti,  meningoenkefaliitti,  uveiitti.

Lisäksi brusella voi aiheuttaa  abskesseja missä tahansa kehossa; munuaisallastulehdusta  pyelonefriittiä,  sappirakontulehdusta kolekysteiittiä,  maksan ja pallean alaisia paiseita abskesseja, ihossa  ajosdermatiittia ja alueellista imusolmukkeitten kasvua tai yleistynyttä ihottumaa  exanteemaa,  maksa ja perna voivat suurentua, sydämen sisäkalvontulehdusta endokardiittia voi esiintyä. Psyykkisesti ihminen on helposti väsyvä, päätä särkee, hän on hermostunut, tuntee lihaskipuja myalgiaa;  impotenssi kuuluun kuvaan ja samoin depressio. 

• Suomessa  Brucella esiintyy THL.fi  nettikohdassa profylaktian tasolla ihmisen suhteen ,  joten  se kuuluu eläinlääkärin ilmoitettaviin tauteihin.

 http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/ilmoitettavat-taudit

• ESIMERKKI tällaisesta  karjantarkastuksesta on Panaman viimekuinen bruselloositapauksen havaitseminen ajoissa.

http://www.thecattlesite.com/news/44105/mystery-brucellosis-outbreak-hits-panama

•  Tiedot maailman brusellooseista pitääkin hakea veterinäärien puolelta OIE- palstoilta kuten  tässä:

 http://www.oie.int/en/for-the-media/press-releases/detail/article/18th-oie-regional-commission-for-africa-prevention-and-control-measures-against-animal-diseases-mus/

• WHO antaa tiedot ihmiskunnan puolelta jos tulee aiheelliseksi.

 http://www.who.int/zoonoses/vph/en/

• RUOTSALAINEN TEKSTI kertoo mikä tämän taudin relevanssi  Ruotsissa ja hoito  nykyisin. 2014

 http://www.smi.se/sjukdomar/brucellos/

Sitaatti tällä kotimaammekin  toisella kielellä: 

Sjukdomsinformation om brucellos

Andra benämningar: Maltafeber, undulantfeber
Brucellos är en zoonos, d.v.s. en sjukdom som kan överföras mellan djur och människa. Brucellos hos människa kallas ibland för Maltafeber eller undulantfeber. I djurens sjukdomsbild är abort (kastning) ett viktigt symtom, och smittsam kastning eller kastsjuka är beteckningar på sjukdomen när den drabbar djur.
Det finns för närvarande ingen inhemsk brucellos, men ett fåtal svenskar smittas varje år utomlands, företrädesvis vid besök i något medelhavsland eller av importerade opastöriserade livsmedel.

Vad orsakar brucellos och hur sprids det?

Sjukdomen orsakas av brucellabakterier, av vilka det finns flera arter. Brucella abortus angriper i första hand nötkreatur, B. melitensis får och get, medan B. suis framför allt ger infektion hos svin.
Människan smittas framför allt via direktkontakt med infekterade djur eller via opastöriserade mejeriprodukter, i första hand mjölk eller ost. Sjukdomen är också en viktig laboratoriesmitta. Under årens lopp har många laboratorieverksamma smittats.
Inkubationstiden är mycket varierande. De flesta insjuknanden sker inom en månad efter smittillfället.

Symtom och komplikationer

Sjukdomsbilden karakteriseras av långdragna, återkommande feberperioder (undulerande feber), huvudvärk, muskelvärk och trötthet. Sjukdomen kan, om den inte behandlas, pågå under många månader och kompliceras av bl.a. led- och skelettinfektioner, hjärtmuskelinflammation samt hjärnhinneinflammation. Dödligheten hos obehandlade fall är ca två procent.

Diagnostik och behandling

Diagnos ställs genom att bakterien påvisas i blod/benmärg eller urin (bakterieodling) eller genom att man påvisar antikroppar mot brucellabakterier i patientens blod. Eventuell misstanke om brucellos bör noggrant anges på laboratorieremissen för att undvika laboratoriesmitta.
Bakterien är känslig för många antibiotika.

Förebyggande åtgärder

Genom veterinärmedicinska åtgärder och t.ex. pastöriseringen av mjölk har tidigare vanliga smittvägar brutits, och Sverige är förklarat fritt från brucellos. Det senaste fallet av brucellos bland djur rapporterades 1957.

Åtgärder vid inträffade fall eller utbrott

Brucellos är enligt smittskyddslagen en anmälningspliktig sjukdom, och inträffade fall anmäls till smittskyddsläkaren i landstinget och till Smittskyddsinstitutet. Om smitta bland djur kan misstänkas ska veterinär underrättas. Brucellos hos djur omfattas av epizootilagen.
Smitta från livsmedel skall anmälas till miljökontoret i kommunen eller motsvarande. Brucellos är en smittspårningspliktig sjukdom.

BLOGIIN 15 marraskuuta  2013