1927 statistiikkaa Suomen isorokosta Sampsa Luonnonmaan lehdestä

Sampsa Luonnonmaan lehdestä Parantaja ( 1927) sivulta  43.

 SITAATTI parantaja-lehdestä:

"Tarkastakaamme nyt lyhyesti, vaikka tohtori Hannes Ryömän julkaisemaa tilastoa Työväen kalenterissa 1918 sivuilla 202 ja 203.  Se on tehty rokotusta kiittävässä ja puolustavassa tarkoituksessa. ja kun sen on tehnyt suomalainen läkäri, niin on se kaiketi oppineitten mielestä kaiken epäilyn yläpuolella.
Suomessa on hänen antamiensa tietojen mukaan vuosittain kuollut isoonrokkoon jokaista 100 000 asukasta kohden eri vuosina seuraavasti:
Vuosina 1803- 1805 kuoli 391 henkeä / 100 100.
Vv.1806- 1910 kuoli 200      ".
Vv. 1811- 1815  kuoli  206,6  ".
Vv. 1816- 1820 kuoli    62,2   ".
Vv. 1821- 1825 kuoli 167,2 ".
Vv. 1826- 1830 kuoli 27,7 ".
Vv. 1831- 1835 kuoli 163,4 ".
Vv. 1836- 1840 kuoli  60,3 ".
Vv. 1841- 1845 kuoli  16,7 ".
Vv. 1846- 1850 kuoli 68,3 ".
Vv. 1851- 1855 kuoli 57,6 ".
Vv. 1856-1860 kuoli 72,5 "
Vv. 1861- 1865 kuoli 50 "  ( juuri ennen nälkävuosia;  isäni vanhempien syntymäajat)
Vv. 1866- 1870  kuoli 139,5 ".
Vv. 1871- 1875 kuoli 203,3 ".
Vv. 1876- 1880  kuoli 41,8".
Vv. 1881- 1885 kuoli  129,2" (äitini vanhempien syntymäajat)
Vv. 1886- 1890 kuoli 6,4 ".
Vv. 1891- 1895 kuoli 17,1 ".
Vv. 1896-  1900 kuoli 2,4 "   ( isäni ja hänen isonveljensä  syntymäaikaa)
Vv, 1901- 1905 kuoli  1,9 ".
Vv. 1906-  1910  kuoli  1,2% ( isäni pikkuveljien syntymäaikaa) .
Erikseen mainitsee hän, että isoonrokkoon kuoli
1873 vuonna 8427 henkeä.
1874 vuonna 9376 henkeä,
1875 vuonna  1625 henkeä
1880 vuonna 2170 henkeä,
1881 vuonna 8057 henkeä,
1882 vuonna 4137 henkeä
ja 1883 vuonna 748 henkeä
sekä 1892 vuonna 790 henkeä
ja 1898 vuonna 876 henkeä.
Ajan 1805- 1815 voimme jättää omaan arvoonsa, sillä rokkoa oli runsasti, mutta silloin ei myöskään paljon rokotettuja ollut.
Entä aika 1816- 1820, jolloin kuolevaisuus suuresti väheni?  Jos se pannaan rokotuksen ansioksi, niin oli se sangen kehno keino, sillä isorokko riehui jälleen 1821- 1625 melkein niinkuin ennnekin. Jos tri R. olisi todistanut, että viimeksi mainittuna aikana rokotettiin hurjasti, niin voisi seuraavan viisivuotiskauden alemman kuolleisuuden panna rokotuksen eduksi. Mutta sitä hän ei sanonut. Tilasto osoittaa että v. 1830-35 riehui isorokko niinkuin viisi vuotta  aikaisemmin. Eikö siis rokotettu tarpeeksi) vai oliko rokkoaine huonoa?
Tästä edelleen huomaamme, että kuolevaisuus isoonrokkoon vähenee vuodesta 1836 aina vuoteen 1865 asti  Eräs toinen lääkäri on tämän pannut rokotuksen ansioksi ja minä ( Sampsa Luonnonmaa) luulen, että tri R. on samaa mieltä.
Mutta jos tämän vaikutti rokotus, niin mksi isorokko kymmenvuotiskautena 1866- 1875 saa taas lähes yhtä suuren vallan kuin vuosisadan alussa?
Syynä isoonrokkoon, kuten moneian muitten tautien tavattomaan valtaan merkittynä aikana olivat suuret nälkävuodet 1966- 1868. (--------)
Kun nälkävuosien vaikutus vähittäin  hälvenee, alenee rokkoonkuolevaisuus jälleen vuodesta 1876 tuntuvasti, kunnes se  rokotushommista huolimatta, kohoo jälleen vuonna 1881 korkeimmilleen laskeakseen äkkiä vuonna 1883, kuten edellä on merkitty. Seuraavana vuonna pannaan kyllä pakkorokotus toimeen, muta tauti oli jo silloin ohi, joten rokotukselle ei tule mitään ansiota ( Sampsa Luonnonmaa päättelee kirjoituksessaan).  Vielä näemme, että vuonna 1996- 1890 kuolevaisuus säännöllisesti laskee.
Viimeinen ja rokotuksen ystäville perin ikävä yllätys   kuitenkin tulee vielä vuosina 1892 ja 1893, jolloin rokko saa jälleen uhreja, kuten tri R. sanoo, Pohjanmaalla, jossa pakkorokotus tuli voimaan vasta 1890. Syy on tässä epäilemättä siis sama kuin Japanissa ja muualla on huomattu, nimittäinn se, että rokotus synnyttää isorokkoa ja edistää siihen kuolevaisuutta hyvissäkin oloissa. "

 Sitten Sampsa Luonnonmaa ( joka on ehdoton rokotuksen vastustaja)  pohtii ja päättelee taudin vähenemisen  taustasyitä täten kirjoituksessaan:

-"Merkitty tilasto näyttää vielä, että isoonrokkoon kuolevaisuus huomattavsti alenee vuodesta 1896 alkaen. mutta kun tämä alkaa vasta 1,3 vuotta pakollisen rokotuksen jälkeen, niin ei se ole rokotuksen ansioksi luettava, vaan vaikuttavat siihen aivan toiset syt, joista sananen edempänä. huomautan vain, että tämän tilaston mukaan ei voi ollenkaan puolustaa rokotusta missään suhteessa. sellaista tilastoa, jolla rokotusta voitaisiin puolustaa, ei meillä ole, eikä sitä voida saada mistään muustakaan maasta. Rokotuksen ihailijat maassamme kuitenkin väittävät, että rokotus on "taltuttanut isonrokon", koska tauti vuonna 1896 alkaen on huomattavasti vähentynyt.   Tämä ei ole kuitenkaan rokotuksen ansio. tautihan rupee vähenemään vasta 1,3 vuotta rokotuspakon voimaan tultua. Moni muu entisajan tauti on samoin vähentynyt, toiset aivan kokonaan loppuneetkin, vaikka vastaavaa "rokotusta" ei ole käytetty.
isonrokon ja muidenkin ilkeitten tautien syynäon ollut likaisuus ja huonosti valmsitettu tai kelvoton ruoka, likaiset ja huonot asunnot haisevine ympäristöineen, joko liika lämmin tahi vajaa ja siivoton vaatetus, liikarasitus kylmissä töissä y.m. muta kun kansamme viime vuosikymmenien aikana on vähitellen kohonnut aivan uudelle taloudellisen ja henkisen elämän tasolle, niin ovat entisajan kauheat taudit joko kokonaan hävinneet tahi tuntuvasti vähentyneet ja isorokko niiden mukana."

(Kommentti: Tästä muuten voisi arvella että isorokolla voi olla  reservoaarinsa  esim  jyrsijöissä, joita esiintyy   noissa olosuhteissa joita Luonnonmaa syyttää isonrokon ja muiden tautien lähteeksi. voisi ajatella, että kun koko maailmanväestö on tullut  vapaaksi vasta-aineista , tule jostain  se uusi pandeminen isorokkokin esiin vielä. Jos niin on että reservuaarieläimiä esiintyy niin pelkästään hiekkamyrskyt voisivat levittää taudin- hiekkamyrskyn materia on aivan massiivia  hengitysilman tukkivaa. kts.  Forsiuksen  artikkeli! Omasta puoelstani olen tyytyväinenettä olen saanut 2 isorokkorokotusta).