Borrelia pystyy monipuolisesti välttämään komplementin! Estää myös C7, C9 ja terminaalikompleksin

LÄHDE:  Hallström T, Siegel C et al.  CspA from Borrelia burgdorferi inhibits the terminal complement pathway. MBio. 2013 Aug 13;4(4). pii: e00481-13. doi: 10.1128/mBio.00481-13. Abstract
Tiivistelmästä suomennosta.

•  Jotta  Borrelia burgdorfii pystyisi pysymään hengissä ja asettumaan  pinttyneesti   immuunisysteemiltään terveeseen  ihmiseen, sen on pystyttävä kontrolloimaan ihmisen kehon tekemää vahvaa  ja nopeaa  immuunihyökkäystä  ja blokeeraamaan aktivoitunut komplementtijärjestelmä. 
•  Nämä tavallaan Gram negatiiviset  bakteerintapaiset   spirokeetat (joilla ei kuitenkaan ole LPS, kuten  varsinaisilla  gramnegatiivislla baktgeereilla)   käyttävät CspA (CRASP-1) ja neljää muuta immunoevasiivista proteiiniaan  sitoakseen ihmisplasman säätelyllisiä  tekijöitä, kuten H-faktoria, H-faktorin kaltaista proteiinia-1 (FHL-1),  komplementtifaktori H:n kaltaista proteiinia 1 (CFHR1) , CFHR2, CFHR5 ja plasminogeenia.

These Gram-negative spirochetes use CspA (CRASP-1) and four additional immune evasion proteins to bind combinations of human plasma regulators, including factor H, factor H-like protein 1 (FHL-1), complement factor H-related protein 1 (CFHR1), CFHR2, CFHR5, and plasminogen.

•  Koska monilla mikrobiperäisillä immunoevasiivisilla proteiineilla on monia funktioita tutkijat tekevät tässä olettamuksen, että myös Borrelian CspA omaa muitakin tehtäviä komplementin tai immuniteetin kontrolloimisessa.

As many microbial immune evasion proteins have multiple functions, we hypothesized that CspA has additional roles in complement or immune control.

•  Tutkijat tunnistivat, että CspA on komplementin terminaalisen  vaiheen  inhibiittori.  Borreliaperäinen CspA sitoo ihmisen komplementin terminaaliosan  komponentit C7 ja C9 ja blokeeraa  terminaalisen komplementtikompleksin  (TCC)  koostumisen  ja membraaniin kiinnittymisen
• CspA estää  TCC kokoontumisen   C7 tasossa, mikä on pystytty selvittämään hemolyyttisillä menetelmillä ja CspA  estää C9- polymerisoitumisen.
• CspA esiintyessään ektooppisesti seerumsensitiivisen Borrelia garinii -mikrobin  pinnalla, blokeeraa  TCC- koostumisen C7- tasolla  ja indusoi seerumiresistenssin transformoituneissa bakteereissa.
• CspA- välitteinen  seerumiresistenssi ja  terminaalisen komplementtitien estyminen sallivat B. Burgdorferin pysyä hengissä   sitä tappavassa miljöössä ihmisen plasmassa. 

Here, we identify CspA as a terminal complement inhibitor. Borrelial CspA binds the human terminal complement components C7 and C9 and blocks assembly and membrane insertion of the terminal complement complex (TCC). 
CspA inhibits TCC assembly at the level of C7, as revealed by hemolytic assays, and inhibits polymerization of C9.
CspA, when ectopically expressed on the surface of serum-sensitive Borrelia garinii, blocks TCC assembly on the level of C7 and induces serum resistance in the transformed bacteria. This CspA-mediated serum resistance and terminal complement pathway inhibition allow B. burgdorferi to survive in the hostile environment of human plasma.

• Miten merkittävä tämä tekijä on?  IMPORTANCE:

•  Tämä tutkimus  määrittää uuden mekanismin, jolla patogeeni bakteeri Borrelia burgdorferi  pystyy kontrolloimaan  isäntäkehossa ( ihmisessä)  komplementtitien terminaalisen osan pysyäkseen elossa seerumissa. Borreliaperäinen CspA sitoutuu  komplementtitien terminaalisiin tekijöithin C7 ja C9  komplementin C7 vaiheessa ja täten estää  terminaalisen komplementtikompleksin (TCC)  ja  kiinnittymisen kalvoon . CspA blokeeraa  TCC:n koostumisen ja sen jälkeisen  kiinittymisen bakteerikalvoon
• CspA on ensimmäinen  kloonattu TCC inhibiittori ja se on luonnehdittu funktionaalisesti  Gram negatiivista bakteereista. Bakteeriperäisen TCC- estäjän tunnistaminen avartaa näkemystämme  siitä, miten patogeenit bakteerit pystyvät välttämään komplementin  ja  osoittaa meille , että patogeenit bakteerit  pitävät kohteenaan komplementin términaalista tietä.
• Täten CspA  keskeisenä  mikrobiellina virulenssitekijänä voi edustaa kiinnostavaa biomerkitsijää ja  kohdetta, johon kohdistaen  voidaan   kehitellä uusia  antiborrelia- lääkkeitä ja rokotteita.
  

The present study defines a new mechanism by which the pathogenic bacterium Borrelia burgdorferi controls the terminal complement pathway of the human host to survive in human serum. The borrelial CspA binds to terminal pathway proteins C7 and C9 and inhibits the terminal complement pathway at the step of C7 and thereby inhibits terminal complement complex (TCC) assembly and membrane insertion. CspA blocks TCC assembly and insertion when expressed at the bacterial surface. CspA is the first TCC inhibitor cloned and functionally characterized from a Gram-negative bacterium. This identification of a bacterial TCC inhibitor of pathogen origin expands our knowledge of complement evasion of pathogenic bacteria and shows that pathogenic bacteria target the terminal pathway of complement. Thus, CspA as a central microbial virulence factor can represent an interesting biomarker and a target to develop new therapeutics and vaccines against borreliae.

Suomennos 22.5. 2014
Kts. myös http://www.medscape.org/viewarticle/738274_3
 

Borreliasta eräs toinen yksityiskohta.Borreliaproteiini BBA70 pystyy hajoittamaan komplementin C3 ja C5 jäsenet.

 LÄHDE:Koenigs A, Hammerschmidt C et al. BBA70 of Borrelia burgdorferi is a novel plasminogen-binding protein. J Biol Chem. 2013 Aug 30;288(35):25229-43. doi: 10.1074/jbc.M112.413872. Epub 2013 Jul 16. 

Tiivistelmän suomennosta (Abstract)

•  Lymen taudin  spirokeetta Borrelia burgdorferi ei omaa  endogeenisiä, pinnalta esille tulevia proteaaseja.  Sensijaan  - jotta se voisi disseminoitua tehokkaasti kautta koko isäntäkehon ja lävistää kaikki esteet  - sillä on toinen strategia: Se rekrytoi  isäntäkehon omia tehokkaita proteaaseja kuten plasminogeenin / plasmiinin.
•  Tässä tutkijat  raportoivat  tunnistaneensa uuden plasminogeenia sitovan proteiinin , nimeltä BBA70.  Plasminogeenin sitoutuminen oli annoksesta riippuvaa ja siihen vaikuttaa joniväkevyys.  BBA70- plasminogeeni - interaktiota välittää lysiiniaminohappotähteet,  joita ensisijaisesti on  BBA70 proteiinin C-terminaalissa  Nämä lysiinitähteet  näyttävät tekevän interaktion  plasminogeenin rengasdomaani 4:ssä esiintyviin lysiiniä sitoviin kohtiin. Tämä varmistuu siitä, että deleetiomutantti, jolla ei ole  tätä plasminogeenirengasdomaania 4, ei kykene sitomaan BBA70: proteiinia. 
•  Ollen sitoutuneena BBA70 proteiiniin  plasminogeeni aktivoitui uPA:lla ja sitten pystyi hajoittamaan synteettisiä kromogeenisiä substraatteja ja luonnollista substraattiaan fibrinogeeniä.  Edelleen havaittiin , että BBA70-proteiiniin sitoutunut plasmiini  pystyi myös hajoittamaan komplementtin keskeiset molekyylit C3b ja C5 ja täten estää komplementin bakteriolyyttiset vaikutukset.
•  On loogista,  ottaen  huomioon nämä BBA70 proteiinin  funktionaaliset aktiivisuudet , että BBA70   on sijoittautuneena Borrelian ulkopintaan.
•  Yhteenvetona  voidaan sanoa, että ihmisen plasminogeenin aktivoitumisella  voisi täten olla Borrelia burgsdorfii- spirokeetalle  edullinen osuus sen disseminoituessa kautta kehon ja  aktivoitunut plasminogeeni mahdolleesti avustaa spirokeettaa  välttämään  luonnollisen immuniteetin puolustusmekanismit.

Taken together, recruitment and activation of plasminogen could play a beneficial role in dissemination of B. burgdorferi in the human host and may possibly aid the spirochete in escaping the defense mechanisms of innate immunity. 

Suomennos 22.5. 2015  

LYMEN TAUTI. Borrelia- spirokeetta ja PUNKKI Ixoides ricinus

Tartuntautien viraston tietopaketti punkin välittämästä borrelia-spirokeetasta
 http://www.smi.se/sjukdomar/borreliainfektion/

LYMEN TAUTI 

Sjukdomsinformation om borreliainfektion

• Borreliainfektion toinen nimi USA.ssa on Lymen tauti. Lymen tauti on kompleksi, jossa on mm iho-oireita, niveloireita ja keskushermostoperäisiä oireita.

Annan benämning: Lyme disease Borreliainfektion, eller Lyme disease som sjukdomen ofta kallas i USA, är snarast ett sjukdomskomplex, där man kan se symtom från bl.a. hud, leder och centrala nervsystemet

•  Tautia kuvataan lähinnä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, mutta sitä ilmennee globaalisti. Ruotsissa raportteja saadaan lähinnä maan etelä- ja keskiosista sekä Itämeren ja Pohjanmeren rannikoilta

Sjukdomen är framför allt beskriven från Europa och Nordamerika men förekommer sannolikt globalt. I Sverige är den främst rapporterad i landets södra och mellersta delar och längs Östersjö- och Bottenhavskusten.

• Tauti kuuluu vektorivälitteisiin zoonooseihin, jotka voivat siirtyä eläimestä ihmiseen. Se leviää punkkien välityksellä ja todennäköistä on, että sitä esiintyy siellä missä punkkejakin on.  Taudinsiemenen säiliönä toimii pikkujyrsijät.

Sjukdomen är en vektorburen zoonos, d.v.s. en sjukdom som kan överföras mellan djur och människa. Den sprids via fästingar och finns troligen på de flesta platser där dessa förekommer. Smittreservoaren är huvudsakligen vilda små gnagare.

Taudinaiheuttajamikrobi, tartuntatiet ja tartunnan leviäminen.

Orsakande mikroorganism, smittvägar och smittspridning

•  Borreliainfektiota aiheuttaa ryhmä borreliabakteereita. Borrelia burgdorferi sensu lato, joka on spiraalikierteinen bakteeri, spirokeetta. Bakteeri voi infektoida sekä turkiseläimiä että lintuja.

Borreliainfektion orsakas av en grupp borreliabakterier: Borrelia burgdorferi sensu lato, som är spiralvridna bakterier, s.k. spirocheter. Bakterierna kan infektera både däggdjur och fåglar.

• Tauti leviää luonnossa IXOIDES- -suvun punkkien kautta, Ixoides ricinus-punkki on kyseessä Ruotsin alueella. Punkilla on bakteereita mahasuolikanavassaan ja ne voivat oksentaa niitä ylös samalla kun imevät verta.

Sjukdomen sprids i naturen via fästingar av släktet Ixodes, i Sverige Ixodes ricinus. Fästingen har bakterierna i sin mag- och tarmkanal och kan "kräkas" upp smittan när den suger blod.

•  INKUBAATIOAIKA katsotaan 3- 32 vuorokautta pitkäksi taudin mahdollisessa ensimmäisessä vaiheessa.

Inkubationstiden anges vara 3–32 dygn till det eventuellt första stadiet.

Oire, komplikaatioita, hoito ja diagnostiikka.

Symtom, komplikationer, behandling och diagnostik

• 3- 32 vuorokaudessa kehittyy puolessa tapauksista rinkulainen punotus siihen kohtaan, mihin punkki puri ja sitten rinkula alkaa levitä ( erythma migrans). Tämä varhainen vaihe on usein oireeton. Yhden tai kahden viikon päästä tai kuukausien kuluttua kehittyy lisäoireita aivokalvoista ( aivokalvojen tulehdus, periferiaan säteilevät kivut, halvauksia, näitä lähinnä kasvoissa), niveloireita ja joskus harvemmin myös sydänoireita.

Inom 3-32 dygn utvecklas i c:a hälften av fallen en ringformad rodnad på platsen för fästingbettet, som efterhand sprider sig cirkelformat (erythema migrans). Detta tidiga stadium kan också gå utan symtom. Infektionen kan efter ett par veckor till månader sedan utvecklas vidare med symtom från centrala nervsystemet (hjärnhinneinflammation, utstrålande smärtor, förlamning, främst i ansiktet), lederna och i sällsynta fall även från hjärtat.

•  Tauti voidaan hoitaa antibiootilla. Hoitamattomana tauti tapaa mennä ohi itsestään, mutta osalla jää vaurioita esim. ihoon tai keskushermostoon ja ne voivat olla parantumattomia.

Sjukdomen kan behandlas med antibiotika. En obehandlad sjukdom brukar i regel självläka, men hos en del kan skador uppstå, bl.a. i huden och centrala nervsystemet, som kan vara obotliga.

•  Diagnoosi asetetaan osoittamalla potilaan verestä tai selkäydinnesteestä vasta-aineita. Monella on borreliavasta-aineita veressään aiemmin elämän aikana hankitun tartunnan takia ilman sen kummempia sairastumisia, joten vasta-ainelöydös sinänsä ei ole näyttö aktuellista borreliataudista. Useat potilaat, joilla on kompleksi oirekuva ( kipuja, voimattomuutta ja väsymystä, lievää kuumetta ym) ja joilla on positiivinen borreliaserologia, saavat usein hoidon, mutta yleensä eivät tule sen parempaan kuntoon.

Diagnosen ställs genom att man påvisar specifika antikroppar i patientens blod eller ryggmärgsvätska. Många har borreliaantikroppar i sitt blod efter en smitta tidigare i livet (utan att de har blivit sjuka av smittan), varför fyndet i sig inte talar för en aktuell borreliasjukdom. Flera patienter som uppvisar komplexa symtombilder (smärta, håglöshet och trötthet, lätt feber m.m.) och som har positiv borreliaserologi får ofta behandling, men blir i regel inte bättre.

Yleisesti ehkäiseviä toimenpiteitä

Allmänt förebyggande åtgärder

• On meneillään tutkimuksia rokotteen kehittämiseksi borreliatulehdusta vastaan, mutta tällä hetkellä ei ole vielä toimivaa rokotetta. Tavallisia neuvoja annetaan siitä, miten voisi suojautua punkin puremalta ja miten voi kaivaa pois punkin ihosta ja näitä neuvoja tulee noudattaa. Hyttyskarkoitteet eivät anna riittävää suojaa punkin puremaa vastaan.

Forskning pågår för att ta fram ett vaccin mot borreliainfektion, men ännu finns inget fungerande vaccin. Vanliga råd om hur man ska skydda sig mot fästingbett och om hur man ska ta bort fästingar bör följas. Myggmedel ger inget tillförlitligt skydd mot fästingbett.

Suoja punkin puremalta

Skydd mot fästingbett

• Punkit tapaavat viihtyä ruoho-ja puskamiljöössä varsinkin niiden ollessa kosteita

Fästingar brukar trivas i gräs- och buskvegetation, särskilt där det är fuktigt.

 Jos oleskelet punkkimiljöössä pidä mielessä seuraavia seikkoja.

När Du vistas i fästingmiljö kan du tänka på följande:

• *Saappaat ja pitkikset, joiden lahkeet ovat saapasvarsiin sujutettuina sekä pitkähihainen pusero, jonka helmus on pitkisten vyön alla, antaa hyvää suojaa.

* Stövlar, långbyxor med byxbenen nedstoppade innanför stövelskaften samt en långärmad skjorta, nedstoppad innanför byxlinningen, ger gott skydd.

• Tarkista vaatteet säännöllisesti ja harjaa pois mahdolliset punkit , joita näkyy vaaleissa vaatteissa helpostikin. 

Kontrollera kläderna regelbundet och borsta bort eventuella fästingar, som lättast syns på ljusa kläder.

•  Nämä toimenpiteet eivät poista sitä mahdollisuutta, että punkkeja pääsee vaatteiden sisäpuolellekin, joten punkkimiljöössä pitää myös tarkistaa koko keho erityisesti pehmeät ihonkohdat ja ihokarvojen peittämät kehon pinnat. Lapsilla punkit menevät usein päähän, varsinkin korviin ja hiusjuuriin. Koska punkeilla kestää aikansa, kun ne etsivät sopivaa purentakohtaa, voi olla myös hyvä ottaa suihku tai kylpy ja kammata hiukset.

 Då dessa åtgärder inte utesluter att fästingar kommit innanför kläderna kan det rekommenderas att man efter vistelse i fästingområde inspekterar hela sin kropp, speciellt mjuka och behårade kroppsytor. Hos barn sitter fästingarna ofta på huvudet, speciellt vid öronen och i hårfästet. Eftersom fästingarna ofta tar ganska lång tid på sig att välja ett lämpligt bettställe kan det också vara klokt att duscha (eller bada) och kamma håret.

Jos punkki on purrut

• Jos punkki on jo purrut, ota punkki pois, hienokärkisellä pinsetillä tai punkinpoistopinsetillä. Ota ote punkista niin läheltä ihoa kuin pystyt ja vedä se suoraan ulospäin. Älä kierrä sitä, ettei sen suuosia jäisi ihoon. Älä voitele tai rasvaa ihoa sillä silloin punkki oksentaa sylkeään.

Om Du blir fästingbiten Fästingen bör tas bort så snart som möjligt, helst med en finspetsig pincett eller en fästingborttagare.
 Fatta tag om fästingen så nära huden Du kan och dra rakt ut. Du ska inte vrida, detta kan göra att mundelar bryts loss och fastnar i huden, och Du ska inte smörja på fett eller nagellack, detta kan få fästingen att "kräkas".

• Pese puremakohdan haava desinfektioaineella ja pese hyvinnkädet  saippualla ja vedellä. 

Tvätta såret med desinfektionsmedel och tvätta händerna med tvål och vatten.

•  Jos et sa otettua pois koko punkkia, odota pari päivää, kunnes  tavallinen tulehdusreaktio on kehittynyt, jolloin on taas helpompi saada loput punkin osat pinsetillä tai neulalla pois.

 Om du inte fick bort hela fästingen, vänta några dagar. I regel uppstår en liten inflammation och då är det ofta enkelt att med pincett eller nål få bort kvarvarande delar.

• Tarkkaile ihoa puremakohdalta Jos siihen  kehkeytyy huomattavaa punotusta parissa viikossa tai jos saat mm kuumetta, pänsärkyä tai tunnet itsesi muuten sairaaksi, mene lääkärille.

 Kontrollera huden där du blev biten. Om en påtaglig rodnad uppträder inom några veckor eller om du t.ex. får feber, huvudvärk eller känner dig sjuk på annat sätt, bör du söka läkare.

Tautitapaukseen  tai taudinpurkaukseen liittyvät toimenpiteet

Åtgärder vid inträffade fall och/eller utbrott

• Taudista ei  ole  tartuntatautilain mukaista ilmoitusvelvollisuutta. Erityiset  suojatoimenpiteet eivät  ole myöskään aktuelleja.

 Sjukdomen är inte anmälningspliktig enligt smittskyddslagen. Några speciella smittskyddsåtgärder är inte heller aktuella.

Uppdaterad 2008-12-09 14:22
Päivitys 13.12. 2013 
Sama teksti 23.5. 2014