Legionella ja hahmontunnistajareseptorit TLR (Toll) ja NLR (Nod)

Etsin ensin NOD -kaltaisten  reseptorien ja Legionellan  yhteisiä artikkeleita ja niistä otan tähän sitaatin.
 (Mitä NOD reseptorit ja niiden kaltaiset reseptorit ovat?  Niistä on arikkeli mm tässä lähteessä: https://www.invivogen.com/review-nlr
Toll-reseptorit solupinnalla  tunnetaan tarkemmin niitä on ainakin 9.  Ne ovat patogeenin tai vaaran hahmontunnistaja reseptoreita.  Näitä NOD reseptoreita on tulehtuneen solun sisällä. NLR: 22 kpl). Koska  Legionella on solunsisällä replikoituva, etsin sen  suhteita NOD- reseptoreihin.   Löysin 21 viitettä.

Search results

Items: 1 to 20 of 21

<< First< Prev

Page of 2

Next >Last >>

Select item 285022961.

[Recombinant Legionella pneumophila flagella protein A (rflaA) induces the secretion of IL-6 and IL-1β in RAW264.7 cells in vitro]. Jia L, Cao X, Yang Z.

Xi Bao Yu Fen Zi Mian Yi Xue Za Zhi. 2017 May;33(5):601-605. Chinese. PMID:28502296

Similar articles
Conclusion RflaA could enhance the secretion of IL-6 and IL-1β by promoting the expressions of NLRP3 and caspase-1 in RAW264.7 cells.

 

Select item 281380202.

The Type II Secretion System (T2SS)  of Legionella pneumophila Dampens the MyD88 and Toll-Like Receptor 2 (TLR2)  Signaling Pathway in Infected Human Macrophages.

Mallama CA, McCoy-Simandle K, Cianciotto NP.

Infect Immun. 2017 Mar 23;85(4). pii: e00897-16. doi: 10.1128/IAI.00897-16. Print 2017 Apr. PMID:28138020

Free PMC Article

Similar articles

 

Select item 280630153. Miksi useimmat ihmiset toipuvat Legionellasta? 

Tässä artikkelissa selvitetään, miten hiiri toipuu legionellasta luonnollisen immuniteetin avulla.

Innate immunity against Legionella pneumophila during pulmonary infections in mice.

Park B, Park G, Kim J, Lim SA, Lee KM. Arch Pharm Res. 2017 Feb;40(2):131-145. doi: 10.1007/s12272-016-0859-9. Epub 2017 Jan 6. Review. PMID:28063015

Tiivistelmästä suomennosta.
 Legionella pneumophila on eräs etiologinen agenssi vaikeassa legionelloosi-keuhkotulehduksessa. Tämä gram-negatiivinen bakteeri replikoi luonnossa erilaisissa makeanveden ameeboissa, mutta myös ihmisen keuhkoalveolien makrofageissa. Isäntäsolun sisällä Legionella  indusoi  ei-endosomaalisten  replikaatiokykyisten  fagosomien  tuotannon injisoimalla  effektoriproteiinejaan  solun  sytosoliin .
 Luonnolliset immuunivasteet ovat eturintamapuolustusta  (=valmiina olevaa resurssia) Legionellaa vastaan infektion varhaisvaiheessa ja tekee eroa  Legionellan ja isäntäsolun välillä käyttämällä  taudinaiheuttajan hahmon tunnistavia (PAMP)  reseptoreita (PRR)  kuten TOLL-reseptorin (TLR)   tai NOD- reseptorin kaltaisia (NLR)  tai  tai RIG-1 kaltaisia reseptoreita ( RLR). Ne pystyvät havaitsemaan patogeeneihin liittyviä molekulaarisia hahmoja (PAMP), joita kehossa , isäntäsolussa itsessään ei ole.
Keuhkojen Legionella- tulehduksen aikana rekrytoituu keuhkoihin useita erilaisia tulehdussoluja kuten makrofageja, neutrofiilejä, luonnollisia tappajasoluja (NK) , suuria mononukleaarisia soluja , B-imusoluja ja T-imusoluja: sekä CD4+ että CD8+ T-lymfosyyttisoluja ja ensisijaisesti ne  asettuvat kudossolujen väleihin,  interstitiaalisesti,  kontrolloimaan Legionellaa.
Keuhkoissa  menossa olevissa Legionella-infektioissa myös eri sytokiinien ja kemokiinien  väliset vuorovaikutukset moduloivat isäntäkehon  immuunivastetta . NK-soluilla tapahtuvasta tunnistuksesta  liipaistuu esiin  kehon  omia effektorifunktioita kuten sytokiinien ja kemokiinien  erittymistä ja niistä aiheutuu kohteena olevien solujen  lyysi, hajoaminen.  NK- solujen,  dendriittisolujne, monosyyttien ja makrofagien  keskeinen  vuorovaikutus  antaa pääasiallisen  etulinjapuolustuksen Legionellaa vastaan, kun taas  spesifinen immuunivaste,  T- ja B-solujen aktivoituminen johtaa lopulta infektion  päättymiseen ja pystyttää Legionella-spesifistä muistijälkeä isäntäkehoon.

• Abstract

• Legionella pneumophila is an etiological agent of the severe pneumonia known as Legionnaires' disease (LD). This gram-negative bacterium is thought to replicate naturally in various freshwater amoebae, but also replicates in human alveolar macrophages. Inside host cells, legionella induce the production of non-endosomal replicative phagosomes by injecting effector proteins into the cytosol. Innate immune responses are first line defenses against legionella during early phases of infection, and distinguish between legionella and host cells using germline-encoded pattern recognition receptors such as Toll-like receptors , NOD-like receptors, and RIG-I-like receptors, which sense pathogen-associated molecular patterns (PAMP)  that are absent in host cells.

• During pulmonary legionella infections, the interplay between distinct cytokines and chemokines also modulates innate host responses to clear legionella from the lungs. Recognition by NK cell receptors triggers effector functions including secretion of cytokines and chemokines, and leads to lysis of target cells. Crosstalk between NK cells and dendritic cells, monocytes, and macrophages provides a major first-line defense against legionella infection, whereas activation of T and B cells resolves the infection and mounts legionella-specific memory in the host.

Similar articles

 

Select item 267413654.
Yksi L. pneumophilan effektoreista on LegS2, SP1-lyaasi

 (Kommentti:  Tällainen entsyymikuuluu ihmisenkin Sfingomyeliiniaineenvaihdunnan terminaaliseen kohtaan membraani remodelling kierrossa ) . Lpn-mutantti, jolta tämä funktio puuttuu ilmentää isäntäkehossa atyyppisia mitokondrioita.  Bakterin effektori ilmeisesti pehmentää mitokondrian ulkokalvonrakennetta ja saa mitokondriat jopa fusoitumaan ja näyttämään amorfisilta).

• The Sphingosine-1-Phosphate Lyase (LegS2) Contributes to the Restriction of Legionella pneumophila in Murine Macrophages. Abu Khweek A, Kanneganti A, Guttridge D DC, Amer AO.PLoS One. 2016 Jan 7;11(1):e0146410. doi: 10.1371/journal.pone.0146410. eCollection 2016. PMID: 26741365 L. pneumophila is the causative agent of Legionnaires’ disease, a human illness characterized by severe pneumonia. In contrast to those derived from humans, macrophages derived from most mouse strains restrict L. pneumophila replication. The restriction of L. pneumophila replication has been shown to require bacterial flagellin, a component of the type IV secretion system as well as the cytosolic NOD-like receptor (NLR) Nlrc4/ Ipaf. These events lead to caspase-1 activation which, in turn, activates caspase-7. Following caspase-7 activation, the phagosome-containing L. pneumophila fuses with the lysosome, resulting in the restriction of L. pneumophila growth. The LegS2 effector is injected by the type IV secretion system (T4SS) and functions as a sphingosine 1-phosphate lyase. It is homologous to the eukaryotic sphingosine lyase (SPL), an enzyme required in the terminal steps of sphingolipid metabolism. Herein, we show that mice Bone Marrow-Derived Macrophages (BMDMs) and human Monocyte-Derived Macrophages (hMDMs) are more permissive to L. pneumophila legS2 mutants than wild-type (WT) strains. This permissiveness to L. pneumophila legS2 is neither attributed to abolished caspase-1, caspase-7 or caspase-3 activation, nor due to the impairment of phagosome-lysosome fusion. Instead, an infection with the legS2 mutant resulted in the reduction of some inflammatory cytokines and their corresponding mRNA; this effect is mediated by the inhibition of the nuclear transcription factor kappa-B (NF-κB). Moreover, BMDMs infected with L. pneumophila legS2 mutant showed elongated mitochondria that resembles mitochondrial fusion. Therefore, the absence of LegS2 effector is associated with reduced NF-κB activation and atypical morphology of mitochondria. Free PMC Article Similar articles

 

Select item 266864735.
 Inflammasomi on multiproteiinikompleksi, johon kuuluu jäseninä NOD:n kaltianen reeptoriperhe(NLR) ja kaspaasi-1. 

Caspase-11 and caspase-1 differentially modulate actin polymerization via RhoA and Slingshot proteins to promote bacterial clearance. Caution K, Gavrilin MA, Tazi M, Kanneganti A, Layman D, Hoque S, Krause K, Amer AO. Sci Rep. 2015 Dec 21;5:18479. doi: 10.1038/srep18479. Inflammasomes are multiprotein complexes that include members of the NOD-like receptor family and caspase-1. Caspase-1 is required for the fusion of the Legionella vacuole with lysosomes. Caspase-11, independently of the inflammasome, also promotes phagolysosomal fusion. However, it is unclear how these proteases alter intracellular trafficking. Here, we show that caspase-11 and caspase-1 function in opposing manners to phosphorylate and dephosphorylate cofilin, respectively upon infection with Legionella. Caspase-11 targets cofilin via the RhoA GTPase, whereas caspase-1 engages the Slingshot phosphatase. The absence of either caspase-11 or caspase-1 maintains actin in the polymerized or depolymerized form, respectively and averts the fusion of pathogen-containing vacuoles with lysosomes. Therefore, caspase-11 and caspase-1 converge on the actin machinery with opposing effects to promote vesicular trafficking.
PMID:26686473 Free PMC Article

Similar articles

 

Select item 239375716.
NOD:in kaltainen reseptori  (NLR) ( nukleotidiä sitovan oligomerisaatiodomeenin omaava) ja CARD- domeenin (kaspaasia rekrytoivan domeenin) omaava NLRC4  reseptori  säätelee  aerosolisen Legionella pneumofilan keuhkonsisäistä replikoitumista. 

• Nucleotide-binding oligomerization domain containing-like receptor family  (NOD Like Receptors), caspase recruitment domain (CARD) containing 4 (NLRC4) regulates intrapulmonary replication of aerosolized Legionella pneumophila. Berrington WR, Smith KD, Skerrett SJ, Hawn TR.BMC Infect Dis. 2013 Aug 10;13:371. doi: 10.1186/1471-2334-13-371. PMID:23937571AbstractBACKGROUND: Legionella pneumophila (Lp) flagellin activates signaling pathways in murine macrophages that control Lp replication. Nucleotide-binding oligomerization domain (NOD) containing-like receptor (NLR) family, caspase recruitment domain (CARD) containing 4 (NLRC4) and Toll-like Receptor (TLR5) both recognize Lp flagellin in vitro, but whether these two receptors play redundant or separate functional roles in vivo is unknown.
  In contrast to TLR5, NLRC4 did not regulate recruitment of neutrophils to the lung. Lp replication in murine alveolar macrophages was NLRC4-dependent and TLR5-independent. These studies reveal that NLRC4 and TLR5 mediate different roles in the inflammatory response to Lp flagellin in an aerosolized infection model and NLRC4 regulates replication in both lungs and alveolar macrophages.Free PMC Article Similar articles

 

Select item 219185127.
 NOD-reseptorit  inflammasomissa, joka  on laaja kompleksi sytoplasmassa, tunnistaa  mikrobitulehduksen ja vaaran molekyylejä ja indusoi  kaspaasi-1-aktivaatiosta  riippuvan sytokiinituotannon ja makrofagin tulehduksellisen kuoleman ( bakteerimassan kanssa lyysissä). NLRC4 tunnistaa bakteeriflagelliinia ja T4SS sekreetiosysteemin.

• The NLRC4 inflammasome receptors for bacterial flagellin and type III secretion apparatus (T3SS).Zhao Y, Yang J, Shi J, Gong YN, Lu Q, Xu H, Liu L, Shao F.
  Nature. 2011 Sep 14;477(7366):596-600. doi: 10.1038/nature10510. PMID:21918512 Inflammasomes are large cytoplasmic complexes that sense microbial infections/danger molecules and induce caspase-1 activation-dependent cytokine production and macrophage inflammatory death. The inflammasome assembled by the NOD-like receptor (NLR) protein NLRC4 responds to bacterial flagellin and a conserved type III secretion system (TTSS) rod component. How the NLRC4 inflammasome detects the two bacterial products and the molecular mechanism of NLRC4 inflammasome activation are not understood. Here we show that NAIP5, a BIR-domain NLR protein required for Legionella pneumophila replication in mouse macrophages, is a universal component of the flagellin-NLRC4 pathway. NAIP5 directly and specifically interacted with flagellin, which determined the inflammasome-stimulation activities of different bacterial flagellins. NAIP5 engagement by flagellin promoted a physical NAIP5-NLRC4 association, rendering full reconstitution of a flagellin-responsive NLRC4 inflammasome in non-macrophage cells. The related NAIP2 functioned analogously to NAIP5, serving as a specific inflammasome receptor for TTSS rod proteins such as Salmonella PrgJ and Burkholderia BsaK. Genetic analysis of Chromobacterium violaceum infection revealed that the TTSS needle protein CprI can stimulate NLRC4 inflammasome activation in human macrophages. Similarly, CprI is specifically recognized by human NAIP, the sole NAIP family member in human. The finding that NAIP proteins are inflammasome receptors for bacterial flagellin and TTSS apparatus components further predicts that the remaining NAIP family members may recognize other unidentified microbial products to activate NLRC4 inflammasome-mediated innate immunity.Similar articles

 

Select item 217949458.
NOD-perheen reseptorista  NAIP5 inflammasomissa. Rajoittaa Legionellaa  ja tunnistaa  flagelliinia.

Global cellular changes induced by Legionella pneumophila infection of bone marrow-derived macrophages. Fortier A, Faucher SP, Diallo K, Gros P. Immunobiology. 2011 Dec;216(12):1274-85. doi: 10.1016/j.imbio.2011.06.008. Epub 2011 Jun 30. PMID:21794945
The nucleotide-binding oligomerization domain (Nod)-like receptor (NLR) family member Naip5 plays an essential role in restricting Legionella pneumophila growth inside primary macrophages. Upon interaction with bacterial flagellin, the intracellular receptor Naip5 forms a multi-protein complex, the inflammasome, which activation has a protective role against infection.

 

Select item 216874279.  
Legionella pneumophila  manipuloi  tehottomiksi kaksi isäntäkehon apoptoottista tietä:  sekä kanonisen apoptoottisen mitokondriaalisen tien  että  pyroptoottisen  NOD:in kaltaisten reseptorien kontrolloiman inflammasomisen tien. 

• Striking a balance: modulation of host cell death pathways by legionella pneumophila.Luo ZQ. Front Microbiol. 2011 Feb 23;2:36. doi: 10.3389/fmicb.2011.00036. eCollection 2011.PMID: 21687427 Free PMC ArticleAbstract
  Programmed cell death is considered the ultimate solution for the host to eliminate infected cells, leading to the abolishment of the niche for microbial replication and the ablation of infection. Thus, it is not surprising that successful pathogens have evolved diverse strategies to reprogram the cell death pathways for their proliferation. Using effector proteins translocated by the Dot/Icm type IV secretion system, the facultative intracellular pathogen Legionella pneumophila manipulates multiple host cellular processes to create a niche within host cells to support its replication. Investigation in the past decade has established that in mammalian cells this bacterium actively modulates two host cell death pathways, namely the canonical apoptotic pathway controlled by the mitochondrion and the pyroptotic pathway controlled by the Nod-like receptor Naip5 and the Ipaf inflammasome. In this review, I will discuss the recent progress in understanding the mechanisms the bacterium employs to interfere with these host cell death pathways and how such modulation contribute to the intracellular life cycle of the pathogen.Similar articles

 

Select item 2109750610. 
Lpn- infektiossa   ASC ja NLRC4 alassäätyneinä monosyyteissä. 

• Apoptosis-associated speck-like protein (ASC) controls Legionella pneumophila infection in human monocytes. Abdelaziz DH, Gavrilin MA, Akhter A, Caution K, Kotrange S, Khweek AA, Abdulrahman BA, Grandhi J, Hassan ZA, Marsh C, Wewers MD, Amer AO.
  J Biol Chem. 2011 Feb 4;286(5):3203-8. doi: 10.1074/jbc.M110.197681. Epub 2010 Nov 19. PMID:21097506 The ability of Legionella pneumophila to cause pneumonia is determined by its capability to evade the immune system and grow within human monocytes and their derived macrophages. Human monocytes efficiently activate caspase-1 in response to Salmonella but not to L. pneumophila. The molecular mechanism for the lack of inflammasome activation during L. pneumophila infection is unknown. Evaluation of the expression of several inflammasome components in human monocytes during L. pneumophila infection revealed that the expression of the apoptosis-associated speck-like protein (ASC) and the NOD-like receptor NLRC4 are significantly down-regulated in human monocytes. Exogenous expression of ASC maintained the protein level constant during L. pneumophila infection and conveyed caspase-1 activation and restricted the growth of the pathogen. Further depletion of ASC with siRNA was accompanied with improved NF-κB activation and enhanced L. pneumophila growth. Therefore, our data demonstrate that L. pneumo phila manipulates ASC levels to evade inflammasome activation and grow in human monocytes. By targeting ASC, L. pneumophila modulates the inflammasome, the apoptosome, and NF-κB pathway simultaneously.Free PMC Article Similar articles

 

Select item 2068534111.
PAMP reseptorit Nod1 ja Nod2  vastaavat neutrofiilien rekrytoimisesta  hiiren keuhkoon  legionella pneumophila-infektiossa.

• The pattern recognition receptors Nod1 and Nod2 account for neutrophil recruitment to the lungs of mice infected with Legionella pneumophila. Frutuoso MS, Hori JI, Pereira MS, Junior DS, Sônego F, Kobayashi KS, Flavell RA, Cunha FQ, Zamboni DS. Microbes Infect. 2010 Oct;12(11):819-27. doi: 10.1016/j.micinf.2010.05.006. Epub 2010 Jun 2. PMID: 20685341Similar articles

 

Select item 2168777512.
 Legionella pneumophilan lisääntyminen ihmissoluissa. Miksi ihminen on altis saamaan Legionella pneumophila-infektion? 

• Replication of Legionella Pneumophila in Human Cells: Why are We Susceptible? Khweek AA, Amer A. Front Microbiol. 2010 Dec 28;1:133. doi: 10.3389/fmicb.2010.00133. eCollection 2010.PMID: 21687775 Abstract
  Legionella pneumophila is the causative agent of Legionnaires' disease, a serious and often fatal form of pneumonia. The susceptibility to L. pneumophila arises from the ability of this intracellular pathogen to multiply in human alveolar macrophages and monocytes. L. pneumophila also replicates in several professional and non-professional phagocytic human-derived cell lines. With the exception of the A/J mouse strain, most mice strains are restrictive, thus they do not support L. pneumophila replication. Mice lacking the NOD-like receptor Nlrc4 or caspase-1 are also susceptible to L. pneumophila. On the other hand, in the susceptible human hosts, L. pneumophila utilizes several strategies to ensure intracellular replication and protect itself against the host immune system. Most of these strategies converge to prevent the fusion of the L. pneumophila phagosome with the lysosome, inhibiting host cell apoptosis, activating survival pathways, and sequestering essential nutrients for replication and pathogenesis. In this review, we summarize survival mechanisms employed by L. pneumophila to maintain its replication in human cells. In addition, we highlight different human-derived cell lines that support the multiplication of this intracellular bacterium. Therefore, these in vitro models can be applicable and are reproducible when investigating L. pneumophila/phagocyte interactions at the molecular and cellular levels in the human host.KEYWORDS: NOD-like receptors; Toll-like receptors; neuronal apoptosis-inhibitory proteins; pathogen-associated molecular patterns Free PMC Article Similar articles

 

Select item 1986355313
 Legionella pn.  moduloi kaspaaseja ja saa ne  toimimaan  ei-apoptoottisina. 
Legionella pneumofilasta on tullut mallijärjestelmä kaspaasien ei-apoptoottisten funktioiden  ja  immuunitehtävien  ratkaisemiseen.  Sallivissa soluissa Lpn-vakuolit (LCV)  välttävät endosomaalisia kuljetusteitä ja endoplasminen verkosto(ER)  muokaa vakuoleja  uuteen muotoon ( jossa replikaatio voi tapahtua). Endosomitien  evaasio välittyy Legionellan Dot/Icm- tyyppi4-sekreetiosysteemillä (T4SS). Lpn- infektiossa flagelliinia tunnistaa NOD:n kaltainen reseptori NLRC4 (IPAF) , mikä johtaa kaspaasi-1 aktivaatioon inflammasomikompleksissa.  NLRC4 inflammasomin alavirrassa aktivoituu kaspaasi-7 ja edistää ei-apoptoottisia funktioita, kuten fagosomin kypsymistä ja  bakteriaalista hajoittamista . On tehty  mielenkiintoinen havainto  kaspaasi-3:n aktivoitumisesta infektion varhaisvaiheissa permissiivisissä soluissa, sillä se ei johdakaan  apoptoosiin ja niin on   aivan infektoitumisen myöhäisvaiheisiin asti;  tähän on syynä Dot/Icm:n välittämät antiapoptoottiset signaalit, jotka tekevät  infektoituneet solut  resistenteiksi ulkopuolisille apoptoosin aiheuttajille. Sen takia kaspaasi 1:n ja exekutiivisten kaspaasien ei-apoptoottiset funktiot ovat temporaalisesti ja spatiaalisesti  moduloituja Lpn - infektion aikana, mistä määräytyy permissiivisyys (sallivuus)  solunsisäiseen bakteerireplikoitumiseen.  Artikkelissa  tehdään selkoa L. pneumophilan uusista kaspaasi- aktivoitumisteistä ja pohditaan niiden osuutta geneettisessä restriktiossa ja infektio- permissiivisyydessä.

• Modulation of caspases and their non-apoptotic functions by Legionella pneumophila.
  Amer AO. Cell Microbiol. 2010 Feb;12(2):140-7. doi: 10.1111/j.1462-5822.2009.01401.x. Epub 2009 Oct 27. Review. PMID: 19863553Legionella pneumophila has become a model system to decipher the non-apoptotic functions of caspases and their role in immunity. In permissive cells, the L. pneumophila-containing vacuole evades endosomal traffic and is remodelled by the endoplasmic reticulum. Evasion of the endosomes is mediated by the Dot/Icm type IV secretion system. Upon L. pneumophila infection of genetically restrictive cells such as wild-type (WT) C57Bl/6J murine macrophages, flagellin is sensed by the NOD-like receptor Nlrc4 leading to caspase-1 activation by the inflammasome complex. Then, caspase-7 is activated downstream of the Nlrc4 inflammasome, promoting non-apoptotic functions such as L. pneumophila-containing phagosome maturation and bacterial degradation. Interestingly, caspase-3 is activated in permissive cells during early stages of infection. However, caspase-3 activation does not lead to apoptosis until late stages of infection because it is associated with potent Dot/Icm-mediated anti-apoptotic stimuli that render the infected cells resistant to external apoptotic inducers. Therefore, the role of caspase-1 and non-apoptotic functions of executioner caspases are temporally and spatially modulated during infection by L. pneumophila, which determine permissiveness to intracellular bacterial proliferation. This review will examine the novel activation pathways of caspases by L. pneumophila and discuss their role in genetic restriction and permissiveness to infection.Similar articles

 

Select item 1972076014.Mitä tarvitaan legionellan restriktioon makrofagissa.

Restriction of Legionella pneumophila replication in macrophages requires concerted action of the transcriptional regulators Irf1 and Irf8 and nod-like receptors Naip5 and Nlrc4.

Fortier A, Doiron K, Saleh M, Grinstein S, Gros P. Infect Immun. 2009 Nov;77(11):4794-805. doi: 10.1128/IAI.01546-08. Epub 2009 Aug 31. PMID: 19720760

• Free PMC ArticleSimilar articles

 

Select item 1898124115. Lisätietoa  NLR reseptorista  NAIP5.

• A hemidominant Naip5 allele in mouse strain MOLF/Ei-derived macrophages restricts Legionella pneumophila intracellular growth.Losick VP, Stephan K, Smirnova II, Isberg RR, Poltorak A.Infect Immun. 2009 Jan;77(1):196-204. doi: 10.1128/IAI.01011-08. Epub 2008 Nov 3.PMID:18981241 Free PMC Article Similar articles

Select item 1881984216.
NLR-perheenjäsen NLRC4 eli IPAF omaa CARD-domeenin ja NACHT- domeenin. Intrasellulaari Gram- negat. bakteeri indusoi 1-kaspaasin  IPAF välitteisesti ja infektoituneen makrofagin kuoleman ja proinflammatorisia sytokiineja. ( Useimmat ihmiset eivät sairastu  Legionella-bakteeriin,  kun immuunivaste toimii  normaalisti, tai paremminkin: useimmat ihmiset toipuvat Legionellasta, joka on diagnosoitu).

• NLRC4/IPAF: a CARD carrying member of the NLR family.Sutterwala FS, Flavell RA. Clin Immunol. 2009 Jan;130(1):2-6. doi: 10.1016/j.clim.2008.08.011. Epub 2008 Sep 25. Review. PMID: 18819842
  The NOD-like receptor (NLR) family of proteins is involved in the regulation of innate immune responses and cell death pathways. Recent findings show that the NLR family member NLRC4 (also known as IPAF) has important roles in innate immune responses to Gram-negative bacteria. Macrophages infected with Legionella pneumophila, Salmonella typhimurium, Shigella flexneri, or Pseudomonas aeruginosa activate caspase-1 in an NLRC4-dependent manner leading to macrophage cell death and the release of proinflammatory cytokines. This review will discuss these findings as well as the role of bacterial type III and type IV secretion systems and flagellin in NLRC4-mediated caspase-1 activation.Free PMC Article Similar articles

 

Select item 1877155917.

• IFNbeta responses induced by intracellular bacteria or cytosolic DNA in different human cells do not require ZBP1 (DLM-1/DAI). Lippmann J, Rothenburg S, Deigendesch N, Eitel J, Meixenberger K, van Laak V, Slevogt H, N'guessan PD, Hippenstiel S, Chakraborty T, Flieger A, Suttorp N, Opitz B.
  Cell Microbiol. 2008 Dec;10(12):2579-88. doi: 10.1111/j.1462-5822.2008.01232.x. Epub 2008 Sep 2. PMID: 18771559 Similar articles

 

Select item 1845360118.

NAIP and Ipaf control Legionella pneumophila replication in human cells.

Vinzing M, Eitel J, Lippmann J, Hocke AC, Zahlten J, Slevogt H, N'guessan PD, Günther S, Schmeck B, Hippenstiel S, Flieger A, Suttorp N, Opitz B.

J Immunol. 2008 May 15;180(10):6808-15. PMID:18453601

Free Article

Similar articles

 

Select item 1769660819.

Differential regulation of caspase-1 activation, pyroptosis, and autophagy via Ipaf and ASC in Shigella-infected macrophages. Suzuki T, Franchi L, Toma C, Ashida H, Ogawa M, Yoshikawa Y, Mimuro H, Inohara N, Sasakawa C, Nuñez G. PLoS Pathog. 2007 Aug 10;3(8):e111. PMID:17696608

Free PMC Article

Similar articles

 

Select item 1769088520.
TLR5 tunnistaa extrasellularisen flagelliinin ja Ipaf (NLR) tunnistaa  bakteerin, jolla on sekä flagelliinin ja viruseffektoreita.

•    TLR5 and Ipaf: dual sensors of bacterial flagellin in the innate immune system. Miao EA, Andersen-Nissen E, Warren SE, Aderem A.
  Semin Immunopathol. 2007 Sep;29(3):275-88. Epub 2007 Aug 10. Review.PMIDAbstractThe innate immune system precisely modulates the intensity of immune activation in response to infection. Flagellin is a microbe-associated molecular pattern that is present on both pathogenic and nonpathogenic bacteria. Macrophages and dendritic cells (DC) are able to determine the virulence of flagellated bacteria by sensing whether flagellin remains outside the mammalian cell, or if it gains access to the cytosol.  Extracellular flagellin is detected by TLR5, which induces expression of proinflammatory cytokines, while flagellin within the cytosol of macrophages is detected through the Nod-like receptor (NLR) Ipaf, which activates caspase-1. In macrophages infected with Salmonella typhimurium or Legionella pneumophila, Ipaf becomes activated in response to flagellin that appears to be delivered to the cytosol via specific virulence factor transport systems (the SPI1 type III secretion system (T3SS) and the Dot/Icm type IV secretion system (T4SS), respectively). Thus, TLR5 responds more generally to flagellated bacteria, while Ipaf responds to bacteria that express both flagellin and virulence factors

Select item 1754863921. 
Intrasellulaarisen Legionella pneumophila-kasvun  restriktioon vaaditaan Ipaf:ista riippuva  kaspaasi-1 aktivaatio ja funktionaalinen NAIP5-signalointi.

• The Nod-like receptor family member Naip5/Birc1e restricts Legionella pneumophila growth independently of caspase-1 activation.Lamkanfi M, Amer A, Kanneganti TD, Muñoz-Planillo R, Chen G, Vandenabeele P, Fortier A, Gros P, Núñez G.J Immunol. 2007 Jun 15;178(12):8022-7. PMID: 17548639Abstract Similar to Ipaf and caspase-1, the Nod-like receptor protein Naip5 restricts intracellular proliferation of Legionella pneumophila, the causative agent of a severe form of pneumonia known as Legionnaires' disease. Thus, Naip5 has been suggested to regulate Legionella replication inside macrophages through the activation of caspase-1. In this study, we show that cytosolic delivery of recombinant flagellin activated caspase-1 in A/J macrophages carrying a mutant Naip5 allele, and in C57BL/6 (B6) macrophages congenic for the mutant Naip5 allele (B6-Naip5(A/J)), but not in Ipaf(-/-) cells. In line with these results, A/J and B6-Naip5(A/J) macrophages induced high levels of caspase-1 activation and IL-1beta secretion when infected with Legionella. In addition, transgenic expression of a functional Naip5 allele in A/J macrophages did not alter Legionella-induced caspase-1 activation and IL-1beta secretion. Notably, defective Naip5 signaling renders B6-Naip5(A/J) macrophages permissive for Legionella proliferation despite normal caspase-1 activation. These results indicate that the restriction of intracellular Legionella replication is more complex than previously appreciated and requires both Ipaf-dependent caspase-1 activation as well as functional Naip5 signaling. Free Article Similar articles

Immuunipuolustus mikrobeita vastaan, antimikrobit peptidit. Väitöskirja 2005

Thesis, väitöskirja

LÄHDE: Tollin Maria. Antimicrobial peptides and proteins in innate immunity. Emphasis on isolation, characterization and gene regulation. Stockholm, 2005, Karolinska Institutet.                                   ISBN 91-7140-270-5.

Abtraktin suomennosta 9.11. 2005.yksityiskohtia johdannostakin.

 Luonnollinen immuniteetti ja sen peptideitä: Defensiinit ja katelisidiinit

“Luonnollisen immuniteetin endogeenisiä antibiootteja ja vaikuttajamolekyylejä ovat antimikrobiaaliset peptidit. Niitä sijaitsee pääasiassa pitkin epiteelejä ja kiertävissä neutrofiileissä. Ne tuhoavat mikrobeja niiden kalvoja rikkomalla. Kaksi pääperhettä nisäkäslajien  antimikrobiaalisia peptidejä ovat defensiinit ja cathelicidiinit. Tässä väitöskirjassa keskitytään tarkastelemaan  ihmisen paksunsuolen limakalvoa ja vernix caseosa-kerrosta. Lisäksi tutkittiin ihmisen cathelicidiini LL-37 geenin säätelyä paksunsuolen epiteelisolulinjassa. Kehitettiin myös koe-eläinmalli cathelicidiinitutkimuksiin.

 Löytö: Ubikvisidiini

Ihmisen paksusuolen limakalvosta valmistettiin peptidi/proteiiniuute ja havaittiin sillä olevan antibakteriaalista ominaisuutta Gram-positiivisia ja -negatiivisia bakteereja kohtaan. Se oli lisäksi antifungaalinen, sienten kasvua estävä. Tästä uutteesta löydettiin useita antimikrobiaalisia peptideitä ja proteiineja.Yksi niistä oli  ubikvisidiini (ubiquicidin), jota ei ole aiemmin eristetty ihmiskudoksista. Näytti siltä että paksusuolta suojaa antimikrobiaalisten peptidien ja proteiinien  kompleksinen seos ja yhdessä niillä on vahva antimikrobiaalinen aktiviteetti.

 Vernix sikiön ihon suojana

Vernix on kermaisata vaha-ainesta, joka suojaa sikiön ihoa viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Vernix-aineesta on eristettävissä runsas joukko antimikrobiaaleja peptidejä, proteiineja ja lipidejä. Mielenkiintoista oli havaita, että miltei kaikki vernixissä runsaasti esiintyneet proteiinit kuuluivat ihmisen luonnollisen immuunipuolustuksen tunnettujen  proteiinien joukkoon. Näin vernix muodostaa   tehokkaalla tavalla ihon   puolustuksellisen barrikadin suojaten sikiötä ja vastasyntynyttä bakteereilta, sieniltä ja loisilta. Sen lisäksi vernix-komponenteilla on proteaasi-inhibiittorivaikutusta ja opsonisoivia piirteitä.

Tutkimusmenetelmä

Koe-eläinkannalta (rotta)  eristettiin cathelicidiiniä vastaava peptidi  (rCRAMP) ja todettiin sen olevan 43 aminohappotähteinen.  Mutta toisella lähisukuisella eläinkannalla (hiiri) peptidi prosessoitui jo eri tavalla, vaikka prosessoituvien kohtien primäärirakenteet olivat samanlaisia. Kuitenkin  rCRAMP oli yhtä lailla antimikrobiaalinen ja expressioltaan samanlainen kuin  ihmisenkin cathelicidiini (LL-37).  Sen takia katsottiin  koe-eläimellä voitavan  analogisesti tutkia sairauden ja terveyden vaikutusta cathelicidiinin expressioon

 Luciferaasi reportterigeenisysteemi, Ets, D-vitamiini,

Ihmisen paksunsuolen epiteelisen solulinjan LL-37- geenisäätö tutkittiin (Luciferase reporter system). Promoottorissa  löydettiin ainakin yksi kiihdyttävä ja kaksi hiljentävää elementtiä. Kiihdyttävän elementin osoitettiin olevan Ets-sitova kohta ja toinen hiljentävistä elementeistä säätyi D-vitamiinin avulla. Lisäksi havaittiin toisen intronin kiihdyttävän transkriptionaalista aktiviteettia voihapon (Butyric acid C4:0) läsnäollessa ja promoottorin 3´-päädyn kanssa  ko-operaatiossa. LL-37-geeniregulaatio on alkamassa selvitä.”

Taustatekijöissä on olennaista lähdetietoa mistä lyhennelmää:

 Kirjoittaja  kuvaa immuniteettijärjestelmän,  sekä adaptiivisen että luonnollisen immuniteetin periaatteet.

Soluspesifisen adaptatiivisen (tilanteeseen spesifisti räätälöidyn) immuunipuolustuksen heikkous on sen hitaus

Adaptatiivinen järjestelmä  toimii antigeenin  täsmällisellä tunnistuksella ja analyysillä sekä  spesifisten  vasta-aineiden muodostuksella ( T ja B-solurepertuaari). Adaptatiivisesta puolesta tutkija  mainitsi, että mikrobin eliminaatioon kuluu täyden adaptiivisen immuniteetin (lymfosyytien, imusolujen täyden järjestelmän)  voimien ollessa koottuna n.  4-5 päivää, kun taas sinä aikana bakteeri voi kaksinkertaistaa määränsä joka 20 minuutti. Sellainen inhiboimaton bakteerikasvu voisi teoreettisesti ottaen johtaa ihmisen puolustussolujoukon supistumiseen kymmenestä yhteen miljoonaan jo yhdessä päivässä. Ja viiden päivän kuluttua- jos immuniteetti olisi vain adaptatiivisen immuniteetin ( humoraalisen ja soluvälitteisen puolustuksen)  varassa, bakteereita olisi  miltei ” googol” ( 10*E100) - satanollainen luku. Yksinkertainen totuus on, että ihminen ei pystyisi elämään mikrobimassan keskellä ilman muutakin immuunipuolustusta kuin soluvälitteistä täsmäjärjestelmää.

Luonnollisen (valmiina olevaisen) immuniteetin etu on nopeus ja monipuolinen valmius ja heikkous on epäspesifisyys

Luonnolliseen immuniteettiin kuuluukin sen takia käytännöllien todellinen barrikadi epiteelisoluja ja  fagosyyttejä, jotka tuottavat ”omia antibiootteja”, mikrobisidejä molekyylejä. Kudosepiteeli  on  jo mekaaninen este ulkopuolista maailmaa vastaan. Se tuottaa vahvoja effektorimolekyylejä. Jyväinen valkosolu kuuluu luonnolliseen immuniteettiin, nielee bakteereita ja käyttää antimikrobiaalisia molekyylejä bakteerin tuhoamiseen. Toisia antimikrobiaalisia molekyylejä myös eritetään. Luonnollinen immuniteetti ei ole niin täsmällinen kuin adaptatiivinen, joten  sen aktivoimiseen ei mene niin pitkää aikaa, se on ajallisesti joustava ja sen barrikadit ovat jo olemassa ennen kuin mitään on tapahtunutkaan.

Soluilla on PAMP-systeemit:

patogeeniin liittyvät molekulaariset käyttäytymismallit ja tien valinnat ( pathogen-associated molecular patterns).

Esim. TLR-reseptorit, (Toll-like receptors) ovat 11 jäseninen perhe ja tunnistaa PAMP, kuten proteoglygaaneja (TLR2),

kaksisäikeista RNA:ta ( TLR3),

LPS-rakennetta (TLR4),

flagelliinia (TLR5),

yksisäikeistä RNA:ta (TLR7)

ja bakteerin DNA:ta (TLR9)

Jos mikrobi lähestyy solua, jossa on näitä reseptoreja, alkaa signaalikaskadi, jossa on mukana MyD88- ja vaste on todennäköisesti  mikrobille spesifinen ja joskus käsittää antimikrobiaalisten peptidien indusoitumisen.Tavallisilla ja patogeenisilla bakteereilla on samoja rakenteita, mutta miten immuunisysteemi pystyy erottamaan normaaliflooraa ja patogeenia- sitä asiaa ei tunneta aivan yksityiskohtaisesti vieläkään-  laajat tutkimukset ovat menossa. Esim. suuontelossa on normaaliflooraa ja patogeeneja ja kummatkin säätävät antimikrobiaaleja peptideitä esiin- mutta eri signaaliteitä.

Mitä antimikrobiellit peptidit ovat?

Niitä on löydetty kaikista korkeammista eukaryoottisista organismeista. Mutta niitä esiintyy myös archea-, eubacteria-ja  protoplasma-lajeissa, kasveissa ja  selkärangattomilla, joten ne ovat olleet olemassa jo varhaisessa evoluutiossa mukana. Nisäkkäillä niitä on epiteelissä ja verisoluissa. Antimikrobiaalit peptidit ovat kooltaan alle 50 aminohapon pituisia, pystyvät suoraa tuhomaan bakteereita, sieniä ja vaipallisia viruksia. Jokaisella on aivan yksilöllinen aktiviteettispektrinsä ja yksikin muuntunut aminohappo vaikuttaa peptidin tehon muutoksen. Peptidit ovat tertiäärirakenteiltaan erilaisia. Mutta kaikille on yhteistä amfipaattinen rakenne.

Mitä tarkoittaa amfipaattinen rakenne?

(Kirja esittää kuvan  Edmundson wheel projection of the amphipathic alfa helix)

Edmundsonin  kuvaan on astettu  LL-37 peptidiä  ympyrän ( wheel)   avulla, toista puoliympyrää kiertää hydrofobiset aminohapot ja toista puoliympyrää  hydrofiilisten luettelo.

Täten ympyrän hydrofiilinen (vesiliukoinen )  puoli sisältää    K, K, E, (Q), K, D, R, K, R,E        (välissä on poikkeus Q, glutamiini)

K+( lysiini); K+(lysiini);  E-(glutamiinihappo),---, D- (aspartaatti), R+(arginiini); K+(lysiini);R+(Arginiini); E- ( Glutamiinihappo).

Ympyrän hydrofobinen (rasvaliukoinen) puoli sisältää G,V, L, F, I, I, I, F eli aromaattisia aminohappoa ( F, fenylalaniini); ja  haarallisia aminohappoja ( valiini, V; isoleusiini I)

 (sekä poikkeus, pienin rakenneaminohappo   glysiinin G).

Kaikenkaikkiaan näistä aminohapoista suurin osa on essentiellejä, ravinnosta riippuvia, kuten F, K,V, L, I). ( Kommentti: Tässä täytyy muistaa, että kaiken immunivasteen taustalla on hyvä ravitsemustila)

Mikä on antimikrobiellien peptidien toimintamekanismi?

Näistä suurin osa on membraaniaktiiveja ja hajoittavat kohdesolunsa hävittämällä sen kalvon, mikä on bakteerin Achilleen kantapää. Membraanin integriteetit tuhotaan   eri mekanismeilla.

Barrel - stave- pore model: Aktiivi peptidi kulkee membraania pitkin  asettaen hydrofobisen kohtansa  lipideihin ja hydrofiilisen kohtansa sinne, missä on aukkoja ja aiheuttaa täten kanavan, josta alkaa  veden  ja elektrolyyttien vuotoa.

Toroidal pore model:  Peptidit saostuvat ja kokoontuvat aiheuttaen lipidien kertamolekulaarisen kerroksen painautumista kalvoaukkoihin ja niin lipidipäädyt ohjautuvat vetiseen ytimeen päin ja membraani luhistuu porus-aukon muodostuttuessa.

Carpet model: Bakteerin pinta peitetään peptideillä ja elektrostaattisten intraktioitten avulla kalvo rikkoutuu kuten pintajännitystä poistavilla  detergenteillä.

Antimikrobiellien peptidien kohde on bakteerien pintakalvot. Bakteeri tuskin pystyy omaa pintakalvoaan enää muuttamaan tai korjamaan, joten vain harvoin bakteeri pystyy kehittämään resistenssiä antimikrobiellejä peptidejä kohtaan.

Korkeissa pitoisuuksissa kationiset antimikrobiellit bakterisidiset  peptidit (+) ovat sytotoksisia. Antimikrobielli peptidi  voittopuolisesti positiivisen rakenteensa takia on enemmän attrahoitunut bakteerikalvoihin (-)  kuin ihmisen omien solujen kalvoihin, jotka ovat neutraaleja. Bakteerien kalvojen ollessa negatiivisesti latautuneita ( anionisia). Tämä ero kalvojen varauksessa johtuu bakteerien ulomman kalvon suuremmasta happamien fosfolipidien pitoisuudesta, kun taas eukaryoottisissa organismeissa on kalvoissa enemmän kolesterolia ja zwitterjonisia fosfolipidejä  pinnoillaan extrasellulaaritilaan päin ja happamat fosfolipidit (-)  on sijoitettuna sytoplasmiselle puolelle.

Antimikrobiellit bakteerit harrastavat edelläkuvatun lyysi-järjestelmän lisäksi muitakin toiminnallisia mekanismeja. Proliinipitoiset ( P) antimikrobiellit peptidit estävät bakteerien kriittisiä intrasellulaarisia synteesiprosesseja

Histatiinit omaavat antifungaalisia mekanismeja kohteinaan bakteerien mitokondriat ja ne aiheuttavat ATP:n vuotamista pois niistä.

Mitä muuta antimikrobiellit peptidit voivat tehdä kuin suoraan tuhota mikrobia tai estää sen kasvua?

Ne toimivat kemoatraktantteina immuunijärjestelmän soluille, valkosoluille, monosyyteille ja imusoluille Näin nämä peptidit voivat toimia  välisiltana luonnollisen immuunipuolustuksen solujen ja adaptatiivisen immuunipuolustuksen solujen kesken.

Näillä peptideillä on myös immunomodulatorista ominaisuutta: ne lisäävät dendriittisolujen differentaatiota ja kiihdyttävät sen endosytoosikapasiteettia.

Ne saavat myös epiteelisolut ja makrofagit tehostamaan kemokiiniensä tuotoa

Niillä on niin paljon immunomodulatiivisia tehtäviä, että joku on kysynyt, onko niiden päätehtävä ollenkaan se bakteerien  tappaminen.

Ne voivat neutraloida LPS,  lisätä fagosytoosia, indusoida mast-solujen degranulaatiota ja osallistua komplementtisysteemin säätöön. Lisäksi ne stimuloivat angiogeneesiä ja haavojen uudelleen epitelisoitumista. Siis ne ovat multifunktionaalisia in vivo.

Ihmisen antimikrobiellit peptidit

Pääperheet ovat defensiinit ja cathelicidiinit.

Defensiineillä on kolme disulfidisiltaa. Cathelicidiineillä on konservoitunut pre-pro-alue.

Defensiinejä on alfa, beeta ja theta-defensiini

Alfadefensiinejä on neutrofiileissa. Niitä on kuusi jäsentä HNP 1-4 , (human neutrophil peptides 1-4 ) kiertävissä neutrofiileissä ja HD5,6 ( human defensin 5, 6)  Panethin soluissa ohuessa suolessa.

HNP 1-3 varastoituu neutrofiilien jyväsiin kypsinä peptideinä ja ne ovat täysin aktiiveja granuloitten fusoituessa fagolysosomeihin.Tätä esiintyy vernix-vahassa.

HD-5 varastoituu pro-proteiinina ja prosessoituu Panethin solun trypsiinillä.

Beetadefensiinejä on epiteelissä, ne tuottuvat pre-pro-proteiineina. Kypsät ovat 35-45- tähteisiä.

Niitä on löydetty neljä (HBD 1-4). Ihmisestä on löydetty 28 beeta-defensiinigeeniä.

Theetadefensiinit Kuusi theta-defensiinigeeniä on löydetty ihmisen genomista, mutta niissä on prematura stop-kodoni, joten ne ovat pseudogeenejä.

Yhden tällaisen defensiinin  mRNA on havaittu luuytimestä. Sen  synteettisen replikaation oletetettu  potentiaalinen  proteiinituote, retrosykliini,  suojaa HIV-infektiolta.

 Ainoa ihmisen cathelicidiini on LL-37.(  Tästä kertoo väitöskirja laajasti ja tarkasti)

Tätä esiintyy mm vernix-vahassa.

Muitakin antimikrobiellejä peptidejä esiintyy ihmisellä

Niitä on eristetty ja luonnehdittu.

Hepcidiini  /LEAP-1  eiintyy maksassa, mutta löydettiin ensin verestä ja virtsasta.

Dermicidiini  on 47-tähteinen peptidi, jota on hikirauhasissa.

Histatiinit  ovat histidiinipitoisisa antifungaalisia peptidejä, joita on syljessä.

Vernixvahan antimikrobiellit peptidit ovat runsaat, ainakin parikymmentä

 Eri defensiinejä, lysozyymiä,  ubiquitiiniä, psoriasiinia, SLP1 ( secretory leucocyte protease inhibitor),  laktoferriiniä,  cystatiini A ( proteaai-inhibiittori cysteiiniproteaaseja kohtaan), calprotektiinit, (calgranuliini A ja B ovat on antifungaalisia ;  calgranuliini C on  antihelmentica vaikutteinen), UGRP-1 ( opsoniinin tapainen proteiini). Vernixin antimikrobiellit lipidit(3) oat interaktiosa  cathelicidiiniin, laktoferiiniin ja lysozymiin.

KOMMENTTI

Väitöskirja on kaikeinkaikkiaan  toiveita herättävä tällaisena aikana kun resistenssi miltei lääkkeelle kuin lääkkeelle on kehittymässä ja jopa muuntaa geenistöä.

Kaikkea kehon omaa puolustusjärjestelmää  kohentavaa kannattaa korostaa, mutta siitä täytyy ensin tietää ja siinä tiedonannossa tällä väitöskirjalla on erinomainen  asemansa.

Siksi otin esiin suomennokseen abstraktin lisäksi hieman  taustatietoa. Näyttää olevan, että funktionaaliset kohdat ovat suurimmaksi osaksi essentielleistä aminohapoista kehkeytyneet ainakin  kirjan kuvaamassa antimikrobiellissä  edustajapeptidissä.

Ravitsemuksen tarkistaminen, ihon ja limakalvojen hyvä hoito ennen influenssan ym epidemioitten aikoja on edullista. Proteiinilisää ei koskaan tarpeeksi painoteta, onhan kaikki regeneratiiviset ja immunologiset tekijät lähinnä syntetisoituvia proteiineja ja peptidejä.

D-vitamiinin ja muiden antioksidanttien osuutta kyllä nykyisin jo  hoidetaankin.

Tietyt proteiinilaadut ( haaralliset aminohapot) saadaan  hyvin kalaravinnosta ja palkokaseista.

Kasvisperäisestä  proteiinivariaatiosta  saa paljon aromaattisia aminohappoja ja  glutamiinia (Q) saa varsinkin viljasta ja sehän on immunomodulatiivinen ja typpeä antava.  Kombinoidut proteiinit kattavat parhaiten proteiinintarpeen. -( siis ei mikään yksittäinen valkuaislaatu tai yksittäinen aminohappo). Luonnollisesti lihaproteiini sisältää paljon sitä, mitä keho itsekin syntetisoi, joten liha antaa erilaisia keholle tärkeitä monimutkaisempia valmismolekyylejä (karnitiini, arginiini, B-vitamiineja, histidiinilajit, syklien välituotteita, valmiita  hiiliketjurunkoja., vitamiini- ja mineraalijärjestelmien  proteiineja ).

2005-11-09 15:14. Päivitys 23.11. 2014