RSV, vilustumisvirus

LÄHDE: Long-Robin Brittain (2010) On the diagnosis and management of viral respiratory infections. Sahlgrenska Akademia. Göteborg universitet. ISBN978-91-628-8118-4.
Tutkija käytti väitöskirjatyössään mm. seuraavaa respiratorista patogeenia: RSV

• Respiratory Syncytial Virus (RSV)

RSV on vaipallinen RNA virus. Se kuuluu Paramyxoviridae- perheeseen ja sitä on kaksi ryhmää A tyyppi ja B-tyyppi. Näitä on tunnettu vuodesta 1956, joten se ei ole mikään uusi virus. Viruksen kohdesolu on hengitysteitten epiteelisolu. Virukselle ei muodostu immuniteettiä ja sen takia siihen voi sairastua monta kertaa. Mutta harvemmin kuitenkaan tapahtuu vaikeita sairastumisia ensimmäisen infektion jälkeen. Virus leviää aerosolipisaroina. Itämisaika on viikko, keskimäärin 4.4 päivää.

RSV on kaikkein tavallisin syy bronkioliitteihin lapsilla. Usein se aiheuttaa keuhkokuumetta ja trakeobronkiittia. Keskikorvantulehdus on tavallinen komplikaatio. (AOM, akuutti otitis media).
(Kts. http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=16497 )
1-7 kuun ikäisten lasten ottaminen sairaalahoitoon tämän RSV viruksen takia lisääntyy vuosi vuodelta. Pneumoniat ja bronkioliitit ovat tavallisimpia talvisaikaan.

RSV epidemioilla on havaittu ns biennaalinen kulku: Ensimmäisen vuoden infektiot ovat runsaat ja käyrä on korkea sekä varhainen ja toisen vuoden infektioitten käyrä on myöhempi ja matalampi.
Mutta myös iäkkäillä on tästä viruksesta havaittu hankaluuksia. Hengitysteitten virustulehdusten takia sairalaan otettuja 65 vuotiaita on analysoitu Lontoossa aiheuttaneen viruksen suhteen. Tuhannesta sairaalaanotetusta 0,7 oli RSV tapauksia ja 1,1 A-influenssatapauksia.

Ribavirin -nimistä antiviruslääkettä on ainoastaan annettu alempien hengitysteiden (LRTI) hyvin vaikeissa infektioissa tai hyvin vaikean infektion riskissä vauvoille.

• Ruotsin tartuntatautien virasto antaa yleisohjeita tästä viruksesta seuraavsti.

http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/respiratory-syncytial-virus/
Koska tämän viruksen merkitys kasvaa eikä sitä vastaan ole rokotetta olemassa, kirjoitan tästä edelleen blogissa Uutta viruksista

Adenovirus, yksi hengitystietulehduksia aiheuttavista

Long-Robin Brittain (2010) On the diagnosis and management of viral respiratory infections. Sahlgrenska Akademia. Göteborg universitet. ISBN978-91-628-8118-4.
Tutkija käytti väitöskirjatyössään mm seuraavaa respiratorista patogeenia: adenovirus.

Adenovirus kuuluu ryhmään Adenoviridae. Se on vaipaton DNA-virus. Se löydettiin 1953. Serotyyppejä ovat 1-7, 11, 12, 14, 16, 18, 21, 31, 34, 35, 50.
Adenovirus voi infektoida latentisti. Sitä voi erittyä ulostuksiin.

Hengitysteissä se aiheuttaa lievää nielutulehdusta ( faryngiittiä, faryngitis ) ja henkitorven tulehdusta, tracheiittia, tracheitis) ja tavallista "räkätautia", mikä vilustumiseen kuuluu. Täsmän vilustumisviruksen yhteydessä mainitaan erityisesti silmän sidekalvo ja sarveiskalvo, jotka voivat myös tulehtua ja tarvitsevat tällöin oman erityishoitonsa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Coryza.
Nielurisojen tulehdus (tonsillitis) ja kaularauhaset muistuttavat paljon A streptokokin aiheuttamaa tulehdusta. Adenovirus voi aiheuttaa myös keuhkotulehdusta (pneumonitis).

Adenovirukselle kehittyy T-soluvälitteistä immuniteettiä.

On eräs potilasryhmä, joka voi saada vaikeita yleistyneitä adenovirusinfektioita, nimittäin elinsiirtopotilaat ja erityisesti ne, joille siirretään hematopoieettisia kantasoluja ( HSCT).

Mitään yleisesti pätevää antivirusterapiaa sitä vastaan ei ole. Hoito on oireenmukaista vilustumisen hoitoa: Hoidetaan keratiittia, konjunktiviittia, rhiniittiä, faryngiittiä, tracheiittia jne.

Cidofovir- nimisellä antivirusainetta on kuitenkin koeputkissa ja eläinkokeissa ollut tehoa. On olemassa raportteja on myös kliinisistä kokeista ihmisillä tapauksissa, joissa HSCT-lapsi tai aikuispotilaat ovat sairastuneet vakavaan adenovirusinfektioon ja heille on annettu cidofovir-lääkitystä.

• Onko adenoviruksesta mitään yksittäistä tekstiä SMI-lähteessä?

On, aivan pelkällä nimellä Adenovirus
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/adenovirus/

Rhinovirus, HRV, Human Rhinovirus

Long-Robin Brittain (2010) On the diagnosis and management of viral respiratory infections. Sahlgrenska Akademia. Göteborg universitet. ISBN978-91-628-8118-4.
Tutkija käytti väitöskirjatyössään mm seuraavaa respiratorista patogeenia: Rhinovirus, HRV.

Human rhinovirus, HRV.
Tämä virus on kooltaan 30 nm vaipaton ( non enveloped) ssRNA virus
genus Enterovirus Picornaviridae- perheestä, johon kuuluu enterovirukset EV, parechovirus, hepatitis A virus (HAV).

Rhinovirus eristettiin ensimmäisen kerran 1956- 1957 aikoihin. Se on geneettisesti hyvin heterogeeninen. Siinä on erotettu kaksi lajia ainakin selvästi:
HRV-A, jossa on 74 serotyyppiä sekä
HRV-B, jossa on 35 serotyyppiä
Aivan äskettäin on varmistunut vielä kolmas tyyppi HRV-C.

Rhinoviruksen optimaalinen kasvuympäristö on +33 C astetta, joka vallitsee nenän limakalvolla. Viruksen kasvu rajoittuu, jos lämpö alkaa nousta yli 37 C- astetta.
Rhinovirus pysyy ympäristössä elossa tunteja jopa päiviä pinnoilla, joissa lämpötila on 24- 37 C astetta ja huurteisissa olosuhteissa se säilyy vuosia. Happamessa (pH alle 6) se inaktivoituu, joten se ei voi infektoida ollenkaan tehokkasti mahasuolikanavassa.

Rhinovirus infektio alkaa viruksen pääsystä nenän etuosiin tai silmiin ja silmistä se pääsee kulkeutumaan kyyneltiehyttä myöten ja niin pääsee nasofarynx-alueen ( nenänielun) epiteelisolut infektoitumaan.
Jos virusta joutuu suoraan suuhun, se ei pysty infektoimaan tehokkaasti.

Viruksen tarttumista tapahtuu suoraan ihmisestä toiseen tai ilman kautta, mutta todennäköistä on, että käsien kautta tartunnan saaminen on kaikkein tavallisinta.

Viruksen itämisaika on lyhyt, 2-4 päivää, keskimäärin 1,9 päivää, mutta voi olla niinkin lyhyt kuin 8-12 tuntia.

Vuosittain rhinovirus aiheuttaa 30- 50 % niistä infektioista, joita sanotaan tavalliseksi flunssaksi, common cold, vilustumiseksi. Ylempien hengitysteitten infektioitten esiintymiskäyrän huipusta voi 80% olla rhinovirusta.

Oireena on pääasiassa lievä ylempien hengitysteiden infektiotauti eikä epiteelisoluihin tule paljoakaan vauriota itse viruksesta. Oireet ovat enemmänkin immuunivasteen aiheuttamia.

Rhinovirusinfektion komplikaatiot:
AOM, akuutti otiittis media, akuutti keskikorvan tulehdus.
ACAS, akuutti poskiontelotulehdus, acute community- acquired sinuitis
Asthman kehittyminen tai pahentuminen

Hoito:
Ei ole mitään antivirusterapiaa tätä virusta vastaan toistaiseksi. Ei ole rokotettakaan.
Hoito on oireenmukaista ( kuumetta ja kipuja vähennetään, nuhatippuja tai nenäsuihketta käytetään, yskänärsytystä lievennetään).

Mitä kirjoittaa SMI rhinoviruksesta ruotsiksi?
Tämä niputetaan joukkoon vilustumisvirukset: FÖRKYLNING
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/forkylning/