Tutkija käytti väitöskirjatyössään mm seuraavaa respiratorista patogeenia: adenovirus.
Adenovirus kuuluu ryhmään Adenoviridae. Se on vaipaton DNA-virus. Se löydettiin 1953. Serotyyppejä ovat 1-7, 11, 12, 14, 16, 18, 21, 31, 34, 35, 50.
Adenovirus voi infektoida latentisti. Sitä voi erittyä ulostuksiin.
Hengitysteissä se aiheuttaa lievää nielutulehdusta ( faryngiittiä, faryngitis ) ja henkitorven tulehdusta, tracheiittia, tracheitis) ja tavallista "räkätautia", mikä vilustumiseen kuuluu. Täsmän vilustumisviruksen yhteydessä mainitaan erityisesti silmän sidekalvo ja sarveiskalvo, jotka voivat myös tulehtua ja tarvitsevat tällöin oman erityishoitonsa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Coryza.
Nielurisojen tulehdus (tonsillitis) ja kaularauhaset muistuttavat paljon A streptokokin aiheuttamaa tulehdusta. Adenovirus voi aiheuttaa myös keuhkotulehdusta (pneumonitis).
Adenovirukselle kehittyy T-soluvälitteistä immuniteettiä.
On eräs potilasryhmä, joka voi saada vaikeita yleistyneitä adenovirusinfektioita, nimittäin elinsiirtopotilaat ja erityisesti ne, joille siirretään hematopoieettisia kantasoluja ( HSCT).
Mitään yleisesti pätevää antivirusterapiaa sitä vastaan ei ole. Hoito on oireenmukaista vilustumisen hoitoa: Hoidetaan keratiittia, konjunktiviittia, rhiniittiä, faryngiittiä, tracheiittia jne.
Cidofovir- nimisellä antivirusainetta on kuitenkin koeputkissa ja eläinkokeissa ollut tehoa. On olemassa raportteja on myös kliinisistä kokeista ihmisillä tapauksissa, joissa HSCT-lapsi tai aikuispotilaat ovat sairastuneet vakavaan adenovirusinfektioon ja heille on annettu cidofovir-lääkitystä.
- Onko adenoviruksesta mitään yksittäistä tekstiä SMI-lähteessä?
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/adenovirus/
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar