Mycoplasma pneumoniae. Epätyypilliset hengitystiebakteerit.

LÄHDE: Long-Robin Brittain (2010) On the diagnosis and management of viral respiratory infections. Sahlgrenska Akademia. Göteborg universitet. ISBN978-91-628-8118-4.
Tutkija käytti väitöskirjatyössään mm seuraavaa respiratorista patogeenia:
Mycoplasma pneumoniae.


Tämä oli aluksi nimeltään Eaton Agent, 1944. Se ei vaikuttunut sulfasta eikä penisilliinistä.
Vuonna 1963 se luokiteltiin taxonomisesti.
M. pneumoniae on lyhyt sauvabakteeeri, jolla ei ole soluseinämää. Se ei täten voi vastata beeta-laktaami-anibiootteihin. Se ei tule esiin gram-värjäyksissä.
Eräät mycoplasmalajit M. orale ja M. salivarium eivät aiheuta ihmiselle tautia.

• Mitä oireita Mykoplasma pneumoniae-tulehdus antaa?

Kuume alkaa kavalasti. Tuntee olevansa sairas, päätä särkee ja on kuivaa yskää. 5- 10%:ssa tauti etenee trakeobronkiitiksi ( henkitorven ja keuhkoputkien tulehdukseksi) ja keuhkokuumeeksi ( pneumonia).

COPD- potilailla( KOL-patienter) tämä bakteeri ei ole mitenkään tavallinen.
Itämisaika on 2-3 viikkoa.
Tarttuminen tapahtuu henkilöstä toiseen. useimmiten tauti on lievä ja menee ohi ilman antibioottia. Vakavia keuhkokuumeita ja jopa menehtymisiä voi tapahtua ja todennäköisesti on kyse silloin elimistön immunogeenisista ominaisuuksista.
Tämä tauti iskee eniten 5- 20 vuotiaitten ikäryhmään. 20-30 vuotiailla tämä on jopa tavallisin keuhkoinfektioiden syy. Tulee ottaa huomoon komplikaatiot (sydän, aivokalvot)

Alle kolmevuotiaille tämä aiheuttaa useimmiten ylempien hengitysteiden infektiota.

M. pneumoniae epidemian purkauksia tapahtuu siellä missä on koossa paljon väkeä ja on muitakin sekundääri-infektioita. Tällaisia tilanteita on sotilasleirit ja sisäoppilaitokset.

Hoitona on makrolidit, tetrasykliini tai doxysykliini.
Rokotetta ei ole.

• Ruotsalainen info

http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/mycoplasmapneumoni/