SHIGELLA infektio
Muut nimitykset dysenteria, punatauti
Andra benämningar: bacillär dysenteri, rödsot
| Systematik | |
|---|---|
| Domän: | Bakterier |
| Stam: | Proteobacteria |
| Klass: | Gamma Proteobacteria |
| Ordning: | Enterobacteriales |
| Familj: | Enterobacteriaceae |
| | |
| §Shigella | |
| | |
Punatauti oli varsin yleinen ja vakava tauti 1700 ja 1800-luvuilla Ruotsissa. Kehitysmaissa on edelleen dysenteria vakava infektio ja monen kuolemantapauksen aiheuttaja. Ruotsissa on tapauksia 400-500 vuosittain ja näistä noin 90 % on saanut tartunnan ulkomailla, ennen kaikkea kaukomaissa.
Shigellainfektion var under 1700- och 1800-talen en mycket vanlig och allvarlig sjukdom i Sverige. I tredje världen är shigellainfektioner fortfarande en allvarlig sjukdom och orsakar många dödsfall, framför allt hos barn. I Sverige rapporteras nu omkring 400–500 fall per år, varav närmare 90% har smittats utomlands, framför allt i mer fjärran länder.
AIHEUTTAVA MIKRO-ORGANISMI, TARTUNTATIET ja TARTUNNAN LEVIÄMINEN Orsakande mikroorganism, smittvägar och smittspridning
TAUDINAIHEUTTAJA on shigellabakteeri. Niitä on neljää lajia
Shigella dysdnteriae,
S. boydii,
S. flexneri ja
S. sonnei.
Kaikkein vakavinta tautimuotoa aiheuttaa S. dysenteriae tyyppi 1. Se vaikuttaa toksiiniteitse. S. sonnei on Ruotsissa tavallisinta. Ihminen on taudin ainoa merkittävä reservuaari.
staff.vbi.vt.edu/.../Shigella/97304C.jpg
Sjukdomen orsakas av shigellabakterier. Det finns fyra olika arter: Shigella dysenteriae, S. boydii, S. flexneri och S. sonnei. S. dysenteriae, typ 1, är den allvarligaste formen och utövar sin effekt också via ett gift (toxin). S. sonnei är numer den vanligast förekommande typen i Sverige. Människan är enda reservoar av betydelse.
BAKTEERIN ERITYS. Bakteeria erittyy ulosteeseen ja leviää lähinnä saastuneista elintarvikkeista, esim vihanneksista, joita on huuhdottu jätevedellä. Huonoissa hygieenisissä oloissa on tavallista, että henkilöstä toiseen tapahtuu kontaktitartuntaa ja Ruotsissakin nähdään aika usein tällaisia sekundääritapauksia. Tämä johtuu siitä, että taudin infektoiva annos on niinkin pieni kuin 10- 100 kappaletta bakteereita, mikä määrä riittää saamaan taudin esiin. Bakteerin erittymisaika on tavallisesti alle 4 viikkoa, mutta pitempääkin kantajuutta voi esiintyä.
Bakterien utsöndras med avföringen och sprids främst genom smittade födoämnen, t.ex. grönsaker som sköljts med avloppsvatten. Vid dåliga sanitära förhållanden är det inte ovanligt med direkt kontaktsmitta från person till person, och även vid utbrott i Sverige ses ganska ofta sekundärfall. Detta beror på den låga infektionsdosen, c:a 10–100 bakterier räcker för att framkalla sjukdom. Utsöndringstiden är vanligen kortare än 4 veckor men betydligt längre bärarskap kan förekomma.
TAUDIN ITÄMISAIKA on tavallisesti 2-3 vuorokautta ( 1-7 vuorokautta).
Inkubationstiden är vanligen 2–3 dygn (1–7 dygn).
OIREET, KOMPLIKAATIOT, HOITO JA DIAGNOSTIIKKA
Symtom, komplikationer, behandling och diagnostik
OIREET, joita aluksi esiintyy, ovat kohtalainen kuume ja ripuli. Mahakivut ovat usein selvä oire. Usein uloste tulee liman ja verensekaiseksi. Nesteen menetykset voivat olla suuria, erityisesti lapsilla ja vanhuksilla.
KOMPLIKAATIONA on ennen kaikkea nivelvaivoja.
HOITONA annetaan usein antibioottia, jotta oireet vähenevät ja taudin leviäminen samoin.
DIAGNOOSI tehdään ulosteen bakteereista, mutta menetelmä on epäluotettava, koska bakteeri kuolee helposti näytettä kuljetettaessa laboratorioon.
Sjukdomen debuterar vanligen med måttlig feber och diarré. Buksmärtor är ofta ett påtagligt symtom. Avföringen blir inte sällan slemmig och blodtillblandad. Vätskeförlusterna kan bli stora, speciellt hos barn och äldre personer. Komplikationer kan ses, framför allt i form av ledbesvär. Behandling med antibiotika ges ofta, såväl för att minska sjukdomssymtomen som för att minska smittspridning. Diagnos ställs genom att bakterierna påvisas i avföring. Metoden är osäker då bakterierna lätt dör under provets transporttid till laboratoriet.
YLEISET ENNALTA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Allmänt förebyggande åtgärder
Mitään yleistä rokotusta ei ole, vaikkakin S. flexneriä vastaan kehitellään rokotetta. Pieni tartuttava bakteeriannos vaikutta sen, että tauti leviää helposti yksilöstä toiseen, joten hyvä hygienia on olennaisen tärkeää. Elintarvikealan työntekijöitten tulee olla erityisen tarkkoja Shigella-riskistä ja vallitsevista säännöistä.
Något vaccin för allmänt bruk finns ej, men ett vaccin mot S. flexneri är under utveckling. Den låga smittdosen gör att smittan lätt kan spridas från person till person, varför en mycket god hygien är viktig. Personer inom livsmedelsbranschen bör vara särskilt uppmärksamma på risken för Shigella och på de regler som gäller.
MITÄ TEHDÄ KUN TAUTIA tai TAUDINPURKAUSTA ILMENEE
Åtgärder vid inträffade fall och/eller utbrott
Shigella luokitellaan yleisvaarallisiin tauteihin ja ilmenneet tapaukset on ilmoitettava lääninlääkärille ja tartuntatautien virastoon. Shigellainfektion lähteet on selvitettävä. Kun epäillään elintarvikeperäistä tartunnanlähdettä tai vettä, kunnan ympäristöasiain toimistoon tai vastaavaan virastoon ( terveyslautakuntaan mm) on otettava yhteys.
Shigellainfektion klassas enligt smittskyddslagen som en allmänfarlig sjukdom, och inträffade fall anmäls till smittskyddsläkaren i landstinget och Smittskyddsinstitutet (SMI). Shigellainfektion är en smittspårningspliktig sjukdom. Vid misstänkt smitta från livsmedel eller vatten skall miljökontoret eller motsvarande i kommunen kontaktas.
Hyvä henkilökohtainen hygienia on tärkeää tartunnan saaneelle ja ympäristölle. On hyvä, jos on käytössä oma WC tai että voidaan järjestää tällainen, mutta tällainen ei välttämättä ole tarpeen. Sairastuneen eristäminen ei ole välttämätöntä.
God personlig hygien är viktig för den smittade och för omgivningen. Enskild toalett är bra, om sådan lätt kan ordnas, men är oftast inget krav. Isolering av den sjuke är inte nödvändig.
Tartunnan saaneen ei tulisi käsitellä elintarvikkeita tai valmistaa ruokaa muille. Mutta jos tällainen kuitenkin on välttämätöntä, on pidettävä erittin tarkkaa käsihygieniaa. Jos on ollut elintarviketyössä ja saanut Shigellatartunnan, ensisijaisesti tulisi järjestää henkilölle toisenlaisia työtehtäviä. Jos tällainen ei kuitenkaan käy päinsä, tulee tartuntatautilakiin tai elintarvikelainsäädäntöön vedoten estää henkilön työhön tulo.
En smittad bör helst inte hantera oförpackade livsmedel eller laga mat åt andra personer; om detta ändå är nödvändigt måste man vara extremt noga med handhygienen. Om man arbetar med livsmedel och har smittats med Shigella blir man i första hand omplacerad till andra arbetsuppgifter. Om detta inte går kan avstängning enligt smittskydds- eller livsmedelslagstiftningen bli aktuell.
Shigellainfektioinen lapsi älköön menkö päiväkotiin tai esikouluun.
Barn med shigellainfektion bör ej vistas på daghem/förskola.
KOMMENTTEJA Kommentarer
Shigellapurkaus on suhteellisen epätavallista Ruotsissa ja sellaisia aiheuttaa lähinnä toisille ruokaa valmistaneet tartunnan saneet henkilöt.
Shigellautbrott är relativt ovanliga i Sverige och orsakas främst av smittade personer som lagat mat åt andra.
Esim useita ravintolavieraita sairastuu Shigellaan. Samaa kantaa voidaan osoittaa myös ulkomailla käyneeltä ravintolatyöntekijältä, joka ei jättänyt laboratorioon ulostenäytettä tultuaan ulkomailta takaisin.
Flera restauranggäster smittades med Shigella. Samma stam kunde påvisas hos en restauranganställd som varit utomlands och inte lämnat avföringsprov efter hemkomsten. Huono käsihygienia on silloin syynä.
(Tartunta voi myös levitä importoitujen elintarvikkeiden esim. juustojen tai salaattien välityksellä.
Shigella bakteeria on vaikea jäljittää elintarvikkeista. Negatiivinenkaan tulos ei sulje pois Shigellan mahdollisuutta.
Vesivälitteistä Shigella-infektiotkin on todettu, esim jos juomavesiin pääsee likaviemäreistä vesiä pumppuvaurioissa.
Sattuipa tällainenkin seikka Ruotsissa. Jotta vesimeloni olisi näyttänyt markkinoilla vetreämmältä, siihen oli pumpattu injisoiden lisävettä . Meloni oli tullut P-Afrikasta ja lisävesi oli Shigellalla saastunutta. Tällaisesta sairastui 15 ihmistä kerran.
LÄHDE
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/shigellainfektion/
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/sok-pa-sjukdom/?alpha=s
WIKIPEDIA kertoo Shigellan toksiineista
SHIGA TOKSIINIT on toksiiniperhe, jossa pääryhmät ovat Stx1 ja Stx2. Näitten lähde on tavallisimmin S dysenteriae bakteerit sekä myös Shigatoxigeeninen ryhmä E- Coli bakteereita (STEC), joihin kuuluu myös serotyyppi O157:H7 ja muut enterohemorrhagiset E Colit.
SHIGA-toksiinit vaikuttavat estäen kohdesolun proteiinisynteesin samalla mekanismilla kuin risiinitoksiini. Kun toksiini menee sisään soluu, se toimii kuin N-glykosidaasi ja pilkkoo useita nukleosidejä ribosomaalisesta RNA.sta ja siten solun proteiinin valmistusmekanismi pysähtyy.
SHIGA-toksiini omaa kaksi alayksikköä A ja B ja kuuluu AB5 toksiineihin. B-alayksikkö on pentameeri, joka sitoutuu teittyyn glykolipidiin isäntäsolussa, erityisesti globotriaosylkeramidiin(Gb3) .
http://www.cesil.com/gennaio01/IMMAGINI/1sest3.gif
Sen jälkeen A- alayksikkö menee solun sisään ja pilkkoutuu kahtia. A1 osa sitoutuu ribosomiin ja lopettaa ribosmaalisen proteiinisynteesin. Stx-2 toksiini on osoittautunut noin 400 kertaa myrkyllisemmäksi kuin Stx-1 toksiini koe-hiireesä. Gb3 esiintyy suuressa määrin munuaisen epiteelikudoksessa, mikä selittää SHIGA- toksiinin munuaistoksisuuden. Toksiini vaatii hyvin spesifiset reseptorit solupinnoilla voidakseen kiinnittyä soluun ja mennä sen sisään. Tällaisia tarvittavia reseptoreita ei ole karjassa, siassa tai peuroissa, joten toksigeeninen bakteeri voi läpäistä niiden suoliston haitatta ja erittyä näiden eläinten ulosteisiin, mistä ihmiseen taas välittyy infektiota joitain teitä.
Terapia Fennica antaa ohjeita ripulin hoitoon
http://www.therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Matkailijan_suolistoinfektiot
SHIGELLA löytyy kohdasta ”Matkaripulin yleisimmät aiheuttajat
Merck Manual
http://www.merck.com/mmpe/sec02/ch016/ch016a.html#tb016_1
Aikuisille Ciprofloxacin 500 mg x 2 viiden päivän ajan.
Muistiin Shigellasta, punataudista 6.12.2007 0:41 L Bright
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar