Coronavirus (CoV)

Long-Robin Brittain (2010) On the diagnosis and management of viral respiratory infections. Sahlgtrensa Akademia. Göteborg universitet. ISBN978-91-628-8118-4.
Tutkija käytti väitöskirjatyössään mm seuraavaa respiratorista patogeenia: CoV

Ihmisen coronavirus merkataan lyhennyksellä CoV. Se on iso ssRNA virus, jolla on vaippa. Se kuuluu virusperheeseen Coronaviridae.
Vuonna 1965 se pystyttiin viljelemään ensimmäisen kerran. Sen genomi on kooltaan suurin kaikista tunnetuista RNA virusgenomeista.

Corona- nimitys on tullut siitä sädekehämäisestä rakenteesta joka sen pinnalla on havaittu elektronimikroskoopilla. 1967.

On kuvattu 5 eri coronaviruslajia ihmisellä.
CoV 229E . Tätä oli vuosina 1965- 67.
CoV OC43
SARS CoV, ,joka on Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus . Tästä oli vakava epidemia 2002- 2003 ja kansainvälisin ponnistuksin se saatin loppumaan.
Tämän jälkeen on identifioitu vielä kaksi ihmisen Coronavirusta:
CoV NL63
CoV HKU1.
Nämä viimeksimainitut coronavirukset ovat voineet aiheuttaa ihmisillä sairautta ja niitä on havaittu maailman laajuisesti. Fylogeneettisissä analyyseissä ne kuitenkin ovat osoittautuneet vanhoiksi viruksiksi eikä niinkään uusiksi ja laajeneviksi viruksiksi.

SARS- viruksen pahuuden takia jaetaan nämä ei-SARS-viruksiin ja SARS- viruksiin.

NON-SARS-CoV-virukset replikoituvat nenänielun epiteelisoluilla ja 3 vuorokauden itämisajan jälkeen aiheuttavat suhteellisen lievän ylempien hengitysteiden infektion, mikä muistuttaa kovasti HRV-virusta, ihmisen rhinoviruksen aiheuttamaa vilustumista.
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/forkylning/

Arviolta n ämä coronavirukset vastaavat noin 35%:sta kaikista vilustumisviruksista flunssa-aallon ollessa huipuillaan. Kaikista aikuisten vilustumisista on Coronavirusten osuus 15%.
Coronavirus voi tarttua kaikkiin ikäryhmiin, mutta lapsissa se on tavallisempi kuin aikuisissa ja uudelleen infektoitumisia tapahtuu usein.

Samanaikaisinfektoituminen muilla hengitysteitten viruksilla on tavallista näiten CoV-virusten yhteydessä.

Kliinisiltä oireiltaan nämä Coronavirus-alatyypit eivät eroa toisistaan paitsi CoV NL63, joka näyttää olevan tavallisempi lapsilla, joilla on laryngotrakeiitti ( kruppi), henkitorven ja kurkun tulehdus krupin oirein.

Eniten infektoitumisia on talvella ja varhaiskeväällä.
Useimmat Coronavirukset aiheuttavat lievää ylempien hengitysteitten infektiota (URTI) , mutta on myös näyttöä vakavammista alempien hengitysteitten infektoitumisista (LRTI) :
bronchioliittia ( bronchiolitis) ja pnemoniaa vauvoilla
lapsilla asthman pahenemisia
aikuisilla keuhkokuumetta eli pneumoniaa, samoin niillä joilla on huonontunut immuunivaste.

SARS-CoV aiheuttaa selvästi erilaista taudinkuvaa.
Infektoitumistie: Todennäköisesti infektoituminen tapahtuu
hengitysteitten kautta. Taudin lopullinen fokus on keuhkot, mutta taudin alkukuvana on sen systeeminen leviäminen, jolloin on kuumetta, lihaskipuja ja laboratoriolöydöksiä kuten leukopeniaa, panlymfopeniaa ja trombosytopeniaa. Yskää ja hengenahdistusta on päiviä tai viikkoja. Vakavat hengitystieoireet käsittävät myös aikuisen akuutin respiratorisen distress syndrooman (ARDS), mikä voi kehittyä taudin myöhäisvaiheessa.

Itämisaika on pitempi kuin muilla coronaviruksilla 4-7 jopa 10-14 päivää.

Hoito:
SARS coronavirusta vastaan ei ole mitään spesifistä antiviraalihoitoa. Mutta kun oli viimeksi SARS-epidemia, käytettiin monia antiviruslääkkeitä ja niiden muassa RIBAVIRIN-nimistä.

Mitä Ruotsin tartuntatautien virasto maintisee SARS- ja muista Coronaviruksista?
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/sars-svar-akut-respiratorisk-sjukdom/