- Family Paramyxoviridae
- Subfamily Paramyxovirinae
- Genus Paramyxovirus
Type species: human parainfluenza virus 1 - Genus Morbillivirus
Type species: measles virus. (Vaccine) - Genus Rubulavirus
Type species: mumps virus (Vaccine)
- Genus Paramyxovirus
- Subfamily Pneumovirinae
- Genus Pneumovirus
Type species: human respiratory syncytial virus, HRSV
- Genus Pneumovirus
- Subfamily Paramyxovirinae
lördag 25 september 2010
Mononegales: Paramyxoviridae
Order: Mononegavirales
torsdag 16 september 2010
Enteroviruksen aiheuttama aivokalvontulehdusepidemia
Suomesta alkaa kuulua tietoja enteroviruksen aiheutamasta aivokalvontulehduksesta, joka on epidemistä Pirkanmaalla ym. Enteroviruskanta lie sama kuin aiemminkin Echovirus 30
Viruksia liikkeellä (16.09.10)
Eri puolilla Suomea - muun muassa Pohjois-Karjalassa - on edelleen enterovirusten aiheuttamia tautirypäitä. Kesän aikana suurin osa menigiittityyppisistä taudinkuvista on todettu Echovirus 30:n aiheuttamiksi.
Lisäksi liikkeellä on ollut CAV-6:n aiheuttamaa enterorokkoa, jossa kivuliaiden rakkuloiden ohella esiintyy korkeaa kuumetta ja päänsärkyä, pahoinvointia ja useilla jopa oksentelua.
Näin alkusyksystä koulujen alettua myös adenovirukset ovat lähteneet liikkeelle ja ne ovat aiheuttaneet hengitystie- ja silmäinfektioita sekä siviiliväestössä että varuskunnissa.
Lisätietoa
Mikä on enterovirus?
Enterovirukset
Enterovirusnäytelähete ja -ohje
Viruksia liikkeellä (16.09.10)
Eri puolilla Suomea - muun muassa Pohjois-Karjalassa - on edelleen enterovirusten aiheuttamia tautirypäitä. Kesän aikana suurin osa menigiittityyppisistä taudinkuvista on todettu Echovirus 30:n aiheuttamiksi.Lisäksi liikkeellä on ollut CAV-6:n aiheuttamaa enterorokkoa, jossa kivuliaiden rakkuloiden ohella esiintyy korkeaa kuumetta ja päänsärkyä, pahoinvointia ja useilla jopa oksentelua.
Näin alkusyksystä koulujen alettua myös adenovirukset ovat lähteneet liikkeelle ja ne ovat aiheuttaneet hengitystie- ja silmäinfektioita sekä siviiliväestössä että varuskunnissa.
Lisätietoa
Mikä on enterovirus?
Enterovirukset
Enterovirusnäytelähete ja -ohje
tisdag 14 september 2010
Förkylning. Vilustuminen.. Suomennos
LÄHDE Ruotsalainen 1177 neuvonta
http://www.1177.se/
Suomennan ruotsalaisen tekstin alle tällä kertaa. Tesktin on kirjoittanut
Christer Petersson, yleislääketieteen erikoislääkäri Växjöstä.
läkare, specialist i allmänmedicin, Växjö.
Tekstin on tarkistanut korva-nenä- ja kurkkutautien spesialisti
Karl Steensland, läkare,
specialist i öron-, näs- och halssjukdomar, Länssjukhuset i Kalmar
Lisäksi 1177.se toimitusneuvosto on muokannut ja hyväksynyt sisällön.
Allt innehåll är också bearbetat, granskat och godkänt av redaktionen, den medicinske chefen och redaktionsrådet vid 1177.se.
VILUSTUMINEN/YLEISKATSAUS. Revidoitu 3 syyskuutta 2008.
Om man blir förkyld har man fått en virusinfektion med symtom i de övre luftvägarna, det vill säga näsan, bihålorna, öronen, munnen eller halsen.
Jos vilustuu, on saanut virusinfektion, jonka oireet ovat ylemmistä hengitysteistä, eli nenästä, sivuonteloista, korvista, suusta tai kurkusta.
Förkylning smittar lätt, särskilt under sjukdomens första dagar. Därför är det bra att på olika sätt försöka förhindra att smittan sprids, till exempel genom att tvätta händerna ofta och undvika att vara för nära andra.
Vilustuminen tarttuu helposti, etenkin taudin alkupäivinä. Sen takia on hyvä eri tavoin koettaa estää tartunnan leviämistä esim pesemällä kädet usein ja välttämällä olemista lähellä muita.
Från det att man smittas tills man börjar känna sig sjuk går det bara något dygn. Oftast mår man sämst de första dagarna och efter en till två veckor brukar man vara frisk igen.
Siitä kun saa tartunnan siihen että alkaa tuntea itsensä sairaaksi kuluu vain jokunen vuorokausi. Usein voi kehnoimmin ensimmäisinä päivinä ja viikon parin päästä tapaa olla terve jälleen.
En förkylning går oftast över av sig själv, men ibland kan man få följdsjukdomar som till exempel bihåle- eller öroninflammation som kan behöva behandlas. Astma kan förvärras av en förkylning, och om man har kronisk luftrörskatarr kan en förkylning lättare leda till bakterieinfektion i luftrören eller lunginflammation.
Vilustuminen ohittuu useimmiten itsestään, mutta toisinaan voi saada jälkitauteja kuten esimerkiksi sivuontelotulehduksen tai korvatulehduksen, joita tarvitsee hoitaa. Astma voi paheta vilustumisesta ja jos potee kroonista hengitystiekatarria voi vilustumisesta helpommin seurata bakteeri-infektio hengitysteihin ( bronkiitti) tai keuhkotulehdus (pneumonia).
* blir täppt i näsan och snuvig
* blir irriterad i halsen
* får lätt hosta
* får lindrig huvudvärk.
Ibland kan man också få feber, men den är sällan hög.
Vilustuneena on tavallista
* että nenä menee tukkoon ja ollaan nuhaisia.
* että kurkku ärtyy.
* että saa helposti yskää.
* etta saa lievää päänsärkyä.
Joskus voi saada myös kuumetta, mutta se on harvoin korkeaa.
Eftersom förkylning orsakas av virus hjälper inte antibiotika.
On paljon, mitä itsekin voi tehdä vaivoja lievittääkseen. Voi esimerkiksi kokeilla reseptittä hankittavia nenätippoja nenän turvotuksen vähentämiseksi. Jos on kurkkukipua tai kuumetta, voi ottaa jotain reseptittä ostettavaa kivunlievittävää ja kuumetta alentavaa lääkettä, joka sisältää parasetamolia tai ibuprofeenia. Ärsytysyskää vastaan voi kokeilla esimerkiksi reseptittömiä lääkkeitä, joissa on noskapiinia.
Koska vilustumista aiheuttaa virus, niin siihen ei auta antibiootti.
Useimpien vilustuneiden ei tarvitse hakeutua hoitoon, koska vaivat menevät tavallisesti ohi itsestään.
Om man misstänker att man har bihåleinflammation eller öroninflammation, eller om man börjar hosta allt mer och febern stiger, bör man ringa sjukvårdsrådgivningen eller kontakta en vårdcentral.
Jos epäilee sivuontelotulehdusta tai korvatulehdusta tai jos alkaa yskiä yhä enemmän ja kuume nousee, tulee soittaa sairaanhoidon neuvontaan tai ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.
När man blir förkyld blir man ofta snuvig eller täppt i näsan. Det är också vanligt med lätt hosta och en obehagskänsla i halsen. Man känner sig hängig och sjuk och ibland kan man få lite feber. Hög feber är ovanligt.
Kun vilustuu, tulee useimmiten nuhaiseksi tai nenä tukkeutuu. Tavallista on myöskin lievä yskä tai kurkun epämiellyttävä tunne. Olonsa kokee kehnoksi ja sairaaksi ja joskus voi saada vähän kuumetta. Korkea kuume on epätavallista.
Förkylning är den allra vanligaste formen av luftvägsinfektion. Den drabbar de övre luftvägarna – näsan med bihålorna, mellanöronen, munhålan, svalget och luftstrupen.
Vilustuminen on kaikkein tavallisin hengitystietulehduksen muoto. Siinä sairastuu ylemmät ilmatiet- nenä sivuonteloineen, keskikorvat, suuontelo, nielu ja henkitorvi.
När man är förkyld svullnar slemhinnorna i näsan och svalget och ger ifrån sig mer slem än normalt. Slemmet är ibland tunnflytande som vätska och ibland lite tjockare.
Vilustuessa nenän ja nielun limakalvot turpoavat ja niistä tulee normaalia enemmän limaa. Lima on joskus nestemäisen juoksevaa ja joskus vähän sitkeämpää.
När man blir förkyld har man blivit smittad av ett förkylningsvirus. Sådana virus finns i flera hundra olika varianter. Efter en förkylning har man ett visst skydd mot en ny infektion av samma virustyp, men risken är stor att man stöter på nya varianter av förkylningsvirus.
Vilustuessaan on saanut vilustumisviruksesta tartunnan. Sellaisia viruksia on satoja erilaisia (eri variantteja). Vilustumisen jälkeen omaa tietyn suojan saman virustyypin uutta infektiota vastaan, mutta on suurta riskiä joutua tekemisiin vilustumisviruksen uusien varianttien kanssa.
Förkylning smittar mycket lätt, särskilt när de första symtomen börjar märkas och under sjukdomens första dagar. Smittan sprids genom luften när den som är sjuk hostar och nyser ut viruspartiklar. I tusentals mikroskopiskt små vätskedroppar kan smittämnet nå ut flera meter. Utomhus sprids inte smittan lika lätt som inomhus, eftersom smittämnet skingras snabbare i fria luften.
Vilustuminen tartuu hyvin herkästi, erityisesti silloin kun alkaa huomata ensimmäisiä oireita sekä taudin alkupäivinä. Tartunta leviää ilman kautta, kun sairas yskii ja aivastaa ilmaan virushiukkasia. Tuhansissa mikroskooppisen pienissä nestehiukkasissa voi tartunta-aines ulottua monen metrin päähän. Ulkona tartunta ei pääse niin helposti leviämään kuin sisällä, koska tartunta-aines levittäytyy nopeammin vapaaseen ilmaan.
Smittan sprids också genom handslag och andra former av direktkontakt. Efter ett ha hälsat på en förkyld person kanske man gnuggar sig i ögat och viruset kommer på så sätt in i kroppen. Även indirekt kan viruset smitta genom att man tar i exempelvis ett dörrhandtag där ett virus tidigare har landat. I vissa fall kan virus och bakterier överleva i flera timmar där de har landat.
Tartuntaa leviää myös kättelyn ja muun suoran kontaktin kautta. Sen jälkeen kun on tervehtinyt vilustunutta henkilöä, voi ehkä hieroa silmäänsä ja niin virus pääsee kehoon sisälle. Epäsuorastikin voi virusta tarttua, esimerkiksi oven kahvasta, johon virus on aiemmin laskeutunut. Tietyissä tapauksissa voi virusta ja bakteeria olla elossa useita tunteja siinä kohdassa, johon niitä on sinkoutunut.
Det är svårt att förhindra att förkylningsvirus sprids, men om man är förkyld kan man försöka att inte smitta andra.
Man bör
* undvika att ta folk i hand och gärna hålla ett visst avstånd till andra, särskilt när man behöver nysa eller hosta
* tvätta händerna ofta och noga i förkylningstider, det är viktigt både när man själv är förkyld och när någon i närheten är det
* använda pappersnäsdukar för engångsbruk och kasta dem i en plastpåse som går att stänga till.
On vaikea estää vilustumisviruksen leviämistä, mutta kun on itse vilustunut, voi yrittää olla tartuttamasta muista.
Tulee
* välttää kättelemästä ja hyvä on pitää tiettyä etäisyyttä muihin, silloin varsinkin kun on aivastettava tai yskittävä.
* pestä kädet usein ja tarkkaan vilustumisten aikaan; se on tärkeää sekä itse vilustuessa että jonkun lähellä olevan vilustuessa.
* käyttää kertakäyttöisiä paperinenäliinoja ja heittää ne muovipussiin, jonka voi sulkea.
Man måste räkna med att man smittar redan innan man har märkt några symtom. Man smittar som mest samma dag som man blir sjuk och några dagar därefter. Sedan sjunker smittsamheten snabbt. Vill man undvika att smitta andra kan det vara bra att stanna hemma någon dag från arbete, skola eller förskola.
On otettava huomioon tartuttavansa jo ennen kuin huomaa mitään oireita. Eniten tartuttaa sinä päivänä, kun tulee sairaaksi ja sen jälkeen vielä muutamana päivänä. Sitten tartuttavuus laskee nopeasti. Muitten tartuttamisen välttämisessä lie hyväksi pysyä jonkin päivän kotona työstä, koulusta tai esikoulusta.
Ihmisten tartunta-alttius on erilaista. Pieni osa aikuisia ei miltei koskaan vilustu, kun taas toiset vilustuvat monta kertaa vuodessa. Aikuinen tapaa vilustua keskimäärin kerran pari vuodessa. Naiset vilustuvat jonkin verran miehiä useammin luultavasti siksi, että heillä on enemmän lähikontaktia pikkulapsiin. Pikkulasten vanhemmat saavat tartuntansa päiväkotilapsistaan, jotka taas tartuttavat toisiansa. Isovanhemmat vilustuvat usein seurustelussaan lastenlastensa kanssa.
Personer med astma eller andra typer av kroniska lungsjukdomar får ofta mer långdragna förkylningar. Så är det också för dem som av andra anledningar har sämre immunförsvar.
Astmaa tai muuta kroonista keuhkosairautta potevat saavat usein pitkittyneempiä vilustumisia. Niin käy myös niillä, joilla on toisista syistä johtuen kehnompi immuunivaste.
När man är förkyld är det vanligt att man
* är täppt i näsan och snuvig
* känner sig irriterad i halsen och svalget
* får lätt hosta
* har lindrig huvudvärk.
Kuluu vain jokunen vuorokausi tartunnasta kun huomaa ensimmäiset sairauden oireet.
Kun on vilustunut, on tavallista
* että nenä menee tukkoon ja ollaan nuhaisia.
* että kurkku ärtyy.
* että saa helposti yskää.
* etta saa lievää päänsärkyä.
De akuta symtomen, som skiljer sig från person till person, håller i sig några dagar. Efter en till två veckor brukar man ha tillfrisknat från sin förkylning. Snuvan är till en början vattentunn, men kan efter några dagar bli mer trögflytande. Det är naturligt och inte ett tecken på någon komplikation. Förr ansågs det att gulgrön snuva tydde på att man hade en bakterieinfektion, men det är fel. Det går inte att dra sådana slutsatser bara av färgen på snuvan.
Akuutteja oireita, eri henkilöillä erilaisia, ilmenee muutaman päivän ajan. Viikon parin päästä on tavallisesti toipunut vilustumisestaan. Nuha on aluksi vetistä, mutta voi muutamassa päivässä sitkistyä (räkää). Se on luonnollista eikä mikään komplikaation merkki. Ennen ajateltiin kellanvihreän "rään" olevan bakteeri-infektion merkki, mutta se oli virhe. Sellaisia johtopäätöksiä ei voida vetää vain nuhaeritteen väristä.
Förkylningen kan någon gång ge feber, men den är sällan hög. Barn får oftare feber när de är förkylda än vuxna.
Vilustumisesta voi joskus tulla kuumetta, mutta se on harvoin korkeaa. Lapset saavat vilustuessaan useimmin kuumetta kuin aikuiset.
Koska vilustumisen aiheuttaa virus, niin antibiootti ei auta. Penisilliini ja muut antibiootit auttavat vain sellaisia infektioita vastaan, jotka ovat bakteerien aiheuttamia.
Keho itse parantaa infektion, mutta oireitä voi lievittää eri tavoin.
Jos on kovin tukkoinen nenä, voi ensiksi kokeilla sellaisia nenätippoja tai nenäsumutetta, joka sisältävät keittosuolaliuosta. Jos se ei riitä, on olemassa nenätippoja tai nenäsumutetta, joka vähentää turvotusta ja samalla nuhaisuutta. Lääkkeitä on saatavissa reseptivapaasti. Jos perheen joka jäsenellä on oma sumutepullonsa, ei tartunta välity sumutepullon kautta. Nuhatippoja voi ostaa myös kertakäyttöpakkauksessa. Turvotusta poistavia nenätippoja tai nenäsumutteita ei tule yhtämittaisesti käyttää kymmentä päivää pitempään, koska ne voivat silloin saada päinvastaisen vaikutuksen ja saattavat aiheuttaa nenän tukkoisuutta.
För att det ska bli lättare att andas om natten kan man pröva att ligga högt med huvudet. Man kan till exempel pröva att sova med en extra huvudkudde, eller tillfälligt höja sängens huvudända genom att lägga ett par böcker eller en telefonkatalog under vardera sängstolpen.
Jotta yöllä hengittäminen tulee helpommaksi, voi kokeilla nukkua pää koholla. Voi esimerkiksi kokeilla nukkua lisätyynyllä tai väliaikaisesti korottaa sängyn pääpuolta asettamalla pari kirjaa tai puhelinluettelon molempien sängynjalkojen alle.
Jos on tarvetta, voi ottaa jotain kipua lieventävää ja kuumetta alentavaa lääkettä, jossa on parasetamolia , esim Alvedonia tai Panodilia, tai ibuprofeenia sisältävää lääkettä, esimerkiksi Ibumetiniä tai Ipreniä. Näitä lääkkeitä käy ostaa ilman reseptiä.
Har man besvär i svalget kan man pröva att använda receptfria halstabletter. De kan ge en viss lindring om man har ont i halsen, men de kan inte minska själva svullnaden i slemhinnorna.
Jos on nielussa vaivoja, voi kokeilla käyttää reseptittä saatavia kurkkutabletteja. Ne voivat antaa tiettyä lievitystä, jos on kurkkukipua, mutta ne eivät voi vähentää varsinaista turvotusta limakalvoissa.
Hostmedicin är i de allra flesta fall onödig. Om man har slemhosta är det viktigt att hosta upp slemmet för att rensa luftrören. De slemlösande läkemedel som finns på apotek gör inte så stor nytta. Hostdämpande mediciner bör inte användas mot slemhosta eftersom man då hostar mindre och därmed inte blir av med slemmet. Däremot kan hostdämpande mediciner ibland lindra besvärlig rethosta. Det finns receptfria mediciner som innehåller noskapin som hjälper mot rethosta.
Yskänlääke on kaikkein useimmissa tapauksissa tarpeeton. Jos on limaista yskää, on tärkeä yskiä lima pois että keuhkoputkisto puhdistuu. Limaa irrottavat lääkeaineet, joita apteekissa on, eivät ole kovinkaan suureksi hyödyksi. Yskää vaimentavia lääkkeitä ei tule käyttää limaista yskää vastaan, koska silloin yskii vähemmän eikä siten pääse eroon limasta.
Sensijaan yskää vaimentavat lääkkeet voivat toisinaan lieventää vaivalloista kuivaa ärsytysyskää. On reseptivapaita lääkkeitä, joissa on noskapiinia. Se auttaa ärsytysyskää vastaan.
Ensimmäisenä vuorokautena saattaa olla parasta pysytellä täysin levossa, jos on vahvasti vilustunut. Tartuttamisenkin näkökohdasta on hyvä pysytellä ensimmäinen päivä kotona. Jos on kuumetta, ei tule mennä töihin, mutta muuten ei normaalisti tarvitse pysytellä kotosalla sellaisesta vilustumisesta, jossa on vain nuhaa, lievää kurkkukipua ja lievää päänsärkyä.
Yksinkertaisen kuumeettoman nuhan ja kehosäryttömän kylmettymisen ei tarvitse olla esteenä normaalille liikunnalle. Mutta jos on vahvasti vilustunut, varsinkin jos on kuumetta, tulee olla liikkumatta kovempaan tahtiin ja urheilematta. Virus voi muun muassa iskeä sydänlihakseen, mikä pahimmassa tapauksessa voi olla henkeä uhkaavaa.
Jos vastustuskyky on edeltä vilustumisviruksen heikentämä, niin bakteerin on helpompi iskeä hengitysteitten limakalvoon. Sentakia sattuu aika helposti erilaisia jälkitauteja kuten esimerkiksi poskiontelontulehdusta, keuhkotulehdusta ja korvatulehdusta, kun on vilustunut.
Vilustuneille aikuisille voi tulla nenän sivuonteloihin tulehdus ns. sivuontelotulehdus eli sinuiitti. Tavallisia oireita sivuontelontulehduksessa on päänsärky ja paineen tunne otsassa ja kasvoissa, kuumetta ja toisinaan paksulimaista nuhaa.
Bihåleinflammationer är vanliga och det är inte alltid man behöver söka vård. Om inflammationen är orsakad av en vanlig virusinfektion går besvären oftast snabbt över av sig själv, men om den beror på en bakterieinfektion kan man ibland behöva behandlas med antibiotika. Det brukar ta minst sju till tio dagar från det att man fått de första tecknen på förkylning, tills att man får en bihåleinflammation orsakad av bakterier. Om man misstänker att man har bihåleinflammation och besvären inte går över inom tio dagar kan man kontakta sin vårdcentral.
Sivuontelontulehdukst ovat yleisiä eikä ihan aina tarvitse hakeutua hoitoon. Jos virus on tulehduksen aiheuttaja, vaivat menevät nopeasti ohi itsestään, mutta jos se johtuu bakteerista, voi joskus olla tarve antibioottihoidosta. Yleensä kuluu vähintäin seitsemästä kymmeneen päivää siitä, kun on saanut vilustumisen ensimmäiset merkit siihen, että saa bakteerin aiheuttaman poskiontelontulehduksen. Jos epäilee itsellään poskiontelontulehdusta eikä vaivat mene kymmenessä päivässä ohi, voi ottaa yhteyttä terveyskeskukseensa.
Barn får sällan bihåleinflammation men det händer. Om barnet blir svullet kring ena ögat och får hög feber bör man kontakta en läkare.
Lapset saavat harvoin sivuontelotulehduksen, mutta sellaistakin sattuu. Jos lapsi saa turvotusta toisen silmän ympärille ja korkean kuumeen, tulee ottaa yhteys lääkäriin.
Jos on muuten terve, tavallisen vilustumisen jälkeinen pitkittynyt bakteerista johtuva yskä on epätavallista.
Hos den som har astma kan förkylningsvirus utlösa astmabesvär. För personer som har kronisk luftrörskatarr, ofta rökare, kan en förkylning lätt leda till bakterieinfektioner i luftrören eller till lunginflammation. Det är framförallt äldre personer som råkar ut för lunginflammation.
Astmaa potevalla voi vilustumisvirus laukaista esiin astmavaivat. Kroonista keuhkoputkien katarria potevilla ( usein tupakanpolttajia) vilustuminen voi helposti johtaa keuhkoputkien bakteeritulehdukseen tai keuhkotulehdukseen. Ennen kaikkea iäkkäämmille sattuu keuhkotulehduksia.
Om man tidigare bara haft vanliga förkylningssymtom, men börjar hosta allt mer och febern stiger, kan det tyda på att man fått en bakterieinfektion. Då finns det anledning att kontakta läkare på sin vårdcentral för att bli undersökt.
Jos aiemmin on ollut vain tavallista vilustumisoiretta, mutta alkaa yhä enemmän yskittää ja kuumetta nousee, tämä voi merkitä bakteeri-infektiota. Tällöin on syytä ottaa yhteyttä terveyskeskuksensa lääkäriin, jotta tulee tutkituksi.
Vilustuneilla lapsilla on korvatulehdus tavallisin jälkitauti. Mutta aikuinenkin voi saada korvatulehduksen vilustumisen yhteydessä, vaikkakin se on harvinaista. Oireena on vahva kipu korvassa tai korvissa, korvan tai korvien lukkiutumistunne tai alentunut kuulo. Joskus vuotaa korvasta nestettä. Jos epäilee lapsella korvatulehdusta, tulee ottaa yhteyttä sairaanhoitoon. Aikuisella voi olla myös tarvetta ottaa yhteyttä lääkäriin, jos arvelee saaneensa korvatulehduksen.
Vilustuminen voi johtaa äänihuulten tulehdukseen ja silloin tulee käheäksi. Äänihuulten katarri johtuu hyvin harvoin bakteeri-infektiosta ja hoitona on useimmin vain äänen lepuuttaminen.
On olemassa monia kotikuureja, joiden väitetään voivan parantaa vilustumista. Yhtenä mainitaan suuret annokset C-vitamiinia. Mutta ei ole mitään tieteellistä näyttöä sellaisen parantavasta tai vilustumista estävästä vaikutuksesta. Suurten C-vitamiinimäärien pitkäaikainen käyttö ei sitäpaisti ole riskitöntäkään, vaan joskus aiheutuu mm munuaiskiviä ja kihtiä. (Oma neuvo: 300 mg- 500 mg C-vitamiinia ei ole haitallisen paljon päivässä).
Vitlök i olika former är en vanlig huskur. Många anser att det förebygger och botar förkylning. Men liksom för andra huskurer finns inga vetenskapliga bevis för en sådan effekt. Att äta vitlök i rimlig mängd har inga särskilda biverkningar, men man bör definitivt inte stoppa vitlöksklyftor i öronen eftersom de kan svälla och fastna i hörselgången.
Valkosipuli eri muodoissaan on eräs tavallinen kotikuuri. Monen mielestä se estää ennalta ja parantaa vilustumisia. Mutta kuten muillekaan kotikuureille niin senkään vaikutukselle ei ole olemassa mitään tieteellistä näyttöä. Valkosipulin syömisellä kohtuullisissä määrin ei ole sivuvaikutuksia, mutta ehdottomasti tulee välttää tunkemasta korviin valkosipulin kynsiä, koska ne paisuvat ja voivat jumittua korvakäytävään. ( Oma neuvo: Valkosipuli tai valkosipulikapselit antavat orgaanista rikkiä joa tukee kehon antioksidanttijärjestelmää).
Många huskurer innehåller alkohol. Ur medicinsk synpunkt är det inte så bra. Alkoholen frestar på en redan stressad kropp. Spriten gör helt enkelt mer skada än nytta, även om effekten på kort sikt kanske är att man lättare står ut med besvären.
Moniin kuureihin on sisällytetty alkoholia. lääketieteellisestä näkökohdasta se ei ole hyväksi.Alkoholi on stressi jo stressinalaiselle keholle. Viina tekee yksinkertaisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, vaikka hetkellisesti vaikutus olisi vaivojen helpompi sietäminen.
( Eräissä ääkärien määräämissä yskänlääkkeissä on alkoholia pieniä määriä mukana kombinaatioina yksilöllisesti tarpeellisiin ainesosiin, mutta näitä lääkkeitä ei saa ilman reseptiä).
Om man är förkyld är det bra att dricka lite extra. Om det är vatten, honungsvatten, svartvinbärssaft eller annan dryck har nog ingen större betydelse. Dryck kan lindra besvären, men botar inte själva förkylningen.
Jos on vilustunut, on hyväksi juoda nestettä hieman ekstraa. On se sitten vettä, hunajavettä, mustaviinimarjamehua tai muuta juotavaa, sillä ei kaiketi ole suurempaa merkitystä. Juotava voi lievittää vaivoja, mutta ei paranna varsinaista vilustumista.
Ruotsissa on useita luonnonlääkkeitä, joita on hyväksyttyjä vilustumisoireitten lieventämiseen. Jotkut on tehty echinacea kasvista ( röd solhatt). On vaikeaa löytää vakuuttavaa osoitusta luonnonlääkkeiden tehosta vilustumiseen.
Vilustuminen/ Asiasta laajemmin ja linkkejä ruotsinkielellä lähteessä 1177.se
( näitä en ole suomentanut tähän)
Läs även om
Bihåleinflammation
Feber
Feber hos barn
Förkylning hos barn
Heshet
Hosta hos barn
Hosta vid förkylning
Huvudvärk
Luftrörskatarr
Lunginflammation
Medicin för näsan
Ont i halsen
Ont i örat hos barn
Receptfria läkemedel vid tillfällig smärta
Öroninflammation
Läs frågor och svar i Svarsbanken
I avdelningen Fråga 1177.se finns en sökbar svarsbank. Den innehåller vanliga frågor från allmänheten och svar från en grupp allmänläkare, telefonsjuksköterskor och tandläkare som är knutna till 1177.se.
Svarsbanken och Fråga 1177.se
SUOMESSA on vastaavia palveluita suomen kielellä: esim Terveysportti.fi
Siitä potilasohjeet, esim NUHAKUUME, FLUNSSA
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00590&p_teos=dlk&p_osio=&p_selaus=
Nämä kohteet tulee hakea muuta tietä kuin blogini kautta, esim Google hakuna suoraan
www.terveyskirjasto.fi
Apoteket om förkylning
I Apotekets bok Prosit kan man läsa om förkylning - fakta, tips och förslag på huskurer.
Mitä Apteekki kirjoittaa vilustumisesta
Apteekin kirjassa PROSIT voi lukea vilustumsesta faktaa, vinkkejä ja ehdotelmia eri parannuskuureiksi.
http://www.1177.se/
Suomennan ruotsalaisen tekstin alle tällä kertaa. Tesktin on kirjoittanut
Christer Petersson, yleislääketieteen erikoislääkäri Växjöstä.
läkare, specialist i allmänmedicin, Växjö.
Tekstin on tarkistanut korva-nenä- ja kurkkutautien spesialisti
Karl Steensland, läkare,
specialist i öron-, näs- och halssjukdomar, Länssjukhuset i Kalmar
Lisäksi 1177.se toimitusneuvosto on muokannut ja hyväksynyt sisällön.
Allt innehåll är också bearbetat, granskat och godkänt av redaktionen, den medicinske chefen och redaktionsrådet vid 1177.se.
- Förkylning / Översikt
VILUSTUMINEN/YLEISKATSAUS. Revidoitu 3 syyskuutta 2008.
- Allmänt. Yleistä
Om man blir förkyld har man fått en virusinfektion med symtom i de övre luftvägarna, det vill säga näsan, bihålorna, öronen, munnen eller halsen.
Jos vilustuu, on saanut virusinfektion, jonka oireet ovat ylemmistä hengitysteistä, eli nenästä, sivuonteloista, korvista, suusta tai kurkusta.
Förkylning smittar lätt, särskilt under sjukdomens första dagar. Därför är det bra att på olika sätt försöka förhindra att smittan sprids, till exempel genom att tvätta händerna ofta och undvika att vara för nära andra.
Vilustuminen tarttuu helposti, etenkin taudin alkupäivinä. Sen takia on hyvä eri tavoin koettaa estää tartunnan leviämistä esim pesemällä kädet usein ja välttämällä olemista lähellä muita.
Från det att man smittas tills man börjar känna sig sjuk går det bara något dygn. Oftast mår man sämst de första dagarna och efter en till två veckor brukar man vara frisk igen.
Siitä kun saa tartunnan siihen että alkaa tuntea itsensä sairaaksi kuluu vain jokunen vuorokausi. Usein voi kehnoimmin ensimmäisinä päivinä ja viikon parin päästä tapaa olla terve jälleen.
En förkylning går oftast över av sig själv, men ibland kan man få följdsjukdomar som till exempel bihåle- eller öroninflammation som kan behöva behandlas. Astma kan förvärras av en förkylning, och om man har kronisk luftrörskatarr kan en förkylning lättare leda till bakterieinfektion i luftrören eller lunginflammation.
Vilustuminen ohittuu useimmiten itsestään, mutta toisinaan voi saada jälkitauteja kuten esimerkiksi sivuontelotulehduksen tai korvatulehduksen, joita tarvitsee hoitaa. Astma voi paheta vilustumisesta ja jos potee kroonista hengitystiekatarria voi vilustumisesta helpommin seurata bakteeri-infektio hengitysteihin ( bronkiitti) tai keuhkotulehdus (pneumonia).
- Symtom. Oireita.
* blir täppt i näsan och snuvig
* blir irriterad i halsen
* får lätt hosta
* får lindrig huvudvärk.
Ibland kan man också få feber, men den är sällan hög.
Vilustuneena on tavallista
* että nenä menee tukkoon ja ollaan nuhaisia.
* että kurkku ärtyy.
* että saa helposti yskää.
* etta saa lievää päänsärkyä.
Joskus voi saada myös kuumetta, mutta se on harvoin korkeaa.
- Behandling. Hoito.
Eftersom förkylning orsakas av virus hjälper inte antibiotika.
On paljon, mitä itsekin voi tehdä vaivoja lievittääkseen. Voi esimerkiksi kokeilla reseptittä hankittavia nenätippoja nenän turvotuksen vähentämiseksi. Jos on kurkkukipua tai kuumetta, voi ottaa jotain reseptittä ostettavaa kivunlievittävää ja kuumetta alentavaa lääkettä, joka sisältää parasetamolia tai ibuprofeenia. Ärsytysyskää vastaan voi kokeilla esimerkiksi reseptittömiä lääkkeitä, joissa on noskapiinia.
Koska vilustumista aiheuttaa virus, niin siihen ei auta antibiootti.
- När ska man söka vård? Milloin on etsiydyttävä hoitoon?
Useimpien vilustuneiden ei tarvitse hakeutua hoitoon, koska vaivat menevät tavallisesti ohi itsestään.
Om man misstänker att man har bihåleinflammation eller öroninflammation, eller om man börjar hosta allt mer och febern stiger, bör man ringa sjukvårdsrådgivningen eller kontakta en vårdcentral.
Jos epäilee sivuontelotulehdusta tai korvatulehdusta tai jos alkaa yskiä yhä enemmän ja kuume nousee, tulee soittaa sairaanhoidon neuvontaan tai ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.
- Förkylning / Vad händer i kroppen?
- Snuva, täppt i näsan och ont i svalget. Nuhaa, tukkoista nenää ja nielukipua (Rhinitis, faryngitis)
När man blir förkyld blir man ofta snuvig eller täppt i näsan. Det är också vanligt med lätt hosta och en obehagskänsla i halsen. Man känner sig hängig och sjuk och ibland kan man få lite feber. Hög feber är ovanligt.
Kun vilustuu, tulee useimmiten nuhaiseksi tai nenä tukkeutuu. Tavallista on myöskin lievä yskä tai kurkun epämiellyttävä tunne. Olonsa kokee kehnoksi ja sairaaksi ja joskus voi saada vähän kuumetta. Korkea kuume on epätavallista.
Förkylning är den allra vanligaste formen av luftvägsinfektion. Den drabbar de övre luftvägarna – näsan med bihålorna, mellanöronen, munhålan, svalget och luftstrupen.
Vilustuminen on kaikkein tavallisin hengitystietulehduksen muoto. Siinä sairastuu ylemmät ilmatiet- nenä sivuonteloineen, keskikorvat, suuontelo, nielu ja henkitorvi.
När man är förkyld svullnar slemhinnorna i näsan och svalget och ger ifrån sig mer slem än normalt. Slemmet är ibland tunnflytande som vätska och ibland lite tjockare.
Vilustuessa nenän ja nielun limakalvot turpoavat ja niistä tulee normaalia enemmän limaa. Lima on joskus nestemäisen juoksevaa ja joskus vähän sitkeämpää.
- Virus – svårt att skydda sig mot
När man blir förkyld har man blivit smittad av ett förkylningsvirus. Sådana virus finns i flera hundra olika varianter. Efter en förkylning har man ett visst skydd mot en ny infektion av samma virustyp, men risken är stor att man stöter på nya varianter av förkylningsvirus.
Vilustuessaan on saanut vilustumisviruksesta tartunnan. Sellaisia viruksia on satoja erilaisia (eri variantteja). Vilustumisen jälkeen omaa tietyn suojan saman virustyypin uutta infektiota vastaan, mutta on suurta riskiä joutua tekemisiin vilustumisviruksen uusien varianttien kanssa.
- Kan smitta på flera sätt. Virus voi tartuttaa eri tavoilla
Förkylning smittar mycket lätt, särskilt när de första symtomen börjar märkas och under sjukdomens första dagar. Smittan sprids genom luften när den som är sjuk hostar och nyser ut viruspartiklar. I tusentals mikroskopiskt små vätskedroppar kan smittämnet nå ut flera meter. Utomhus sprids inte smittan lika lätt som inomhus, eftersom smittämnet skingras snabbare i fria luften.
Vilustuminen tartuu hyvin herkästi, erityisesti silloin kun alkaa huomata ensimmäisiä oireita sekä taudin alkupäivinä. Tartunta leviää ilman kautta, kun sairas yskii ja aivastaa ilmaan virushiukkasia. Tuhansissa mikroskooppisen pienissä nestehiukkasissa voi tartunta-aines ulottua monen metrin päähän. Ulkona tartunta ei pääse niin helposti leviämään kuin sisällä, koska tartunta-aines levittäytyy nopeammin vapaaseen ilmaan.
Smittan sprids också genom handslag och andra former av direktkontakt. Efter ett ha hälsat på en förkyld person kanske man gnuggar sig i ögat och viruset kommer på så sätt in i kroppen. Även indirekt kan viruset smitta genom att man tar i exempelvis ett dörrhandtag där ett virus tidigare har landat. I vissa fall kan virus och bakterier överleva i flera timmar där de har landat.
Tartuntaa leviää myös kättelyn ja muun suoran kontaktin kautta. Sen jälkeen kun on tervehtinyt vilustunutta henkilöä, voi ehkä hieroa silmäänsä ja niin virus pääsee kehoon sisälle. Epäsuorastikin voi virusta tarttua, esimerkiksi oven kahvasta, johon virus on aiemmin laskeutunut. Tietyissä tapauksissa voi virusta ja bakteeria olla elossa useita tunteja siinä kohdassa, johon niitä on sinkoutunut.
- Undvik att sprida smittan. Vältä tartunnan levittämistä.
Det är svårt att förhindra att förkylningsvirus sprids, men om man är förkyld kan man försöka att inte smitta andra.
Man bör
* undvika att ta folk i hand och gärna hålla ett visst avstånd till andra, särskilt när man behöver nysa eller hosta
* tvätta händerna ofta och noga i förkylningstider, det är viktigt både när man själv är förkyld och när någon i närheten är det
* använda pappersnäsdukar för engångsbruk och kasta dem i en plastpåse som går att stänga till.
On vaikea estää vilustumisviruksen leviämistä, mutta kun on itse vilustunut, voi yrittää olla tartuttamasta muista.
Tulee
* välttää kättelemästä ja hyvä on pitää tiettyä etäisyyttä muihin, silloin varsinkin kun on aivastettava tai yskittävä.
* pestä kädet usein ja tarkkaan vilustumisten aikaan; se on tärkeää sekä itse vilustuessa että jonkun lähellä olevan vilustuessa.
* käyttää kertakäyttöisiä paperinenäliinoja ja heittää ne muovipussiin, jonka voi sulkea.
Man måste räkna med att man smittar redan innan man har märkt några symtom. Man smittar som mest samma dag som man blir sjuk och några dagar därefter. Sedan sjunker smittsamheten snabbt. Vill man undvika att smitta andra kan det vara bra att stanna hemma någon dag från arbete, skola eller förskola.
On otettava huomioon tartuttavansa jo ennen kuin huomaa mitään oireita. Eniten tartuttaa sinä päivänä, kun tulee sairaaksi ja sen jälkeen vielä muutamana päivänä. Sitten tartuttavuus laskee nopeasti. Muitten tartuttamisen välttämisessä lie hyväksi pysyä jonkin päivän kotona työstä, koulusta tai esikoulusta.
- En del blir lättare förkylda än andra. Toiset vilustuvat muita herkemmin.
Ihmisten tartunta-alttius on erilaista. Pieni osa aikuisia ei miltei koskaan vilustu, kun taas toiset vilustuvat monta kertaa vuodessa. Aikuinen tapaa vilustua keskimäärin kerran pari vuodessa. Naiset vilustuvat jonkin verran miehiä useammin luultavasti siksi, että heillä on enemmän lähikontaktia pikkulapsiin. Pikkulasten vanhemmat saavat tartuntansa päiväkotilapsistaan, jotka taas tartuttavat toisiansa. Isovanhemmat vilustuvat usein seurustelussaan lastenlastensa kanssa.
Personer med astma eller andra typer av kroniska lungsjukdomar får ofta mer långdragna förkylningar. Så är det också för dem som av andra anledningar har sämre immunförsvar.
Astmaa tai muuta kroonista keuhkosairautta potevat saavat usein pitkittyneempiä vilustumisia. Niin käy myös niillä, joilla on toisista syistä johtuen kehnompi immuunivaste.
- Förkylning / Symtom och diagnos. Vanliga symtom. Vilustuminen/oireita ja diagnoosi.Tavallisia oireita
När man är förkyld är det vanligt att man
* är täppt i näsan och snuvig
* känner sig irriterad i halsen och svalget
* får lätt hosta
* har lindrig huvudvärk.
Kuluu vain jokunen vuorokausi tartunnasta kun huomaa ensimmäiset sairauden oireet.
Kun on vilustunut, on tavallista
* että nenä menee tukkoon ja ollaan nuhaisia.
* että kurkku ärtyy.
* että saa helposti yskää.
* etta saa lievää päänsärkyä.
De akuta symtomen, som skiljer sig från person till person, håller i sig några dagar. Efter en till två veckor brukar man ha tillfrisknat från sin förkylning. Snuvan är till en början vattentunn, men kan efter några dagar bli mer trögflytande. Det är naturligt och inte ett tecken på någon komplikation. Förr ansågs det att gulgrön snuva tydde på att man hade en bakterieinfektion, men det är fel. Det går inte att dra sådana slutsatser bara av färgen på snuvan.
Akuutteja oireita, eri henkilöillä erilaisia, ilmenee muutaman päivän ajan. Viikon parin päästä on tavallisesti toipunut vilustumisestaan. Nuha on aluksi vetistä, mutta voi muutamassa päivässä sitkistyä (räkää). Se on luonnollista eikä mikään komplikaation merkki. Ennen ajateltiin kellanvihreän "rään" olevan bakteeri-infektion merkki, mutta se oli virhe. Sellaisia johtopäätöksiä ei voida vetää vain nuhaeritteen väristä.
Förkylningen kan någon gång ge feber, men den är sällan hög. Barn får oftare feber när de är förkylda än vuxna.
Vilustumisesta voi joskus tulla kuumetta, mutta se on harvoin korkeaa. Lapset saavat vilustuessaan useimmin kuumetta kuin aikuiset.
- Förkylning / Vård och behandling.
- Antibiotika hjälper inte.Vilustuminen/ Hoito ja terapia. Antibiootti ei auta
Koska vilustumisen aiheuttaa virus, niin antibiootti ei auta. Penisilliini ja muut antibiootit auttavat vain sellaisia infektioita vastaan, jotka ovat bakteerien aiheuttamia.
Keho itse parantaa infektion, mutta oireitä voi lievittää eri tavoin.
- Om man är täppt i näsan. Jos nenä on tukossa
Jos on kovin tukkoinen nenä, voi ensiksi kokeilla sellaisia nenätippoja tai nenäsumutetta, joka sisältävät keittosuolaliuosta. Jos se ei riitä, on olemassa nenätippoja tai nenäsumutetta, joka vähentää turvotusta ja samalla nuhaisuutta. Lääkkeitä on saatavissa reseptivapaasti. Jos perheen joka jäsenellä on oma sumutepullonsa, ei tartunta välity sumutepullon kautta. Nuhatippoja voi ostaa myös kertakäyttöpakkauksessa. Turvotusta poistavia nenätippoja tai nenäsumutteita ei tule yhtämittaisesti käyttää kymmentä päivää pitempään, koska ne voivat silloin saada päinvastaisen vaikutuksen ja saattavat aiheuttaa nenän tukkoisuutta.
För att det ska bli lättare att andas om natten kan man pröva att ligga högt med huvudet. Man kan till exempel pröva att sova med en extra huvudkudde, eller tillfälligt höja sängens huvudända genom att lägga ett par böcker eller en telefonkatalog under vardera sängstolpen.
Jotta yöllä hengittäminen tulee helpommaksi, voi kokeilla nukkua pää koholla. Voi esimerkiksi kokeilla nukkua lisätyynyllä tai väliaikaisesti korottaa sängyn pääpuolta asettamalla pari kirjaa tai puhelinluettelon molempien sängynjalkojen alle.
- Ont i halsen eller feber. Kipeä kurkku tai kuumetta
Jos on tarvetta, voi ottaa jotain kipua lieventävää ja kuumetta alentavaa lääkettä, jossa on parasetamolia , esim Alvedonia tai Panodilia, tai ibuprofeenia sisältävää lääkettä, esimerkiksi Ibumetiniä tai Ipreniä. Näitä lääkkeitä käy ostaa ilman reseptiä.
Har man besvär i svalget kan man pröva att använda receptfria halstabletter. De kan ge en viss lindring om man har ont i halsen, men de kan inte minska själva svullnaden i slemhinnorna.
Jos on nielussa vaivoja, voi kokeilla käyttää reseptittä saatavia kurkkutabletteja. Ne voivat antaa tiettyä lievitystä, jos on kurkkukipua, mutta ne eivät voi vähentää varsinaista turvotusta limakalvoissa.
- Hostmedicin kan hjälpa mot rethosta. Yskänlääke voi auttaa ärsytysyskää vastaan
Hostmedicin är i de allra flesta fall onödig. Om man har slemhosta är det viktigt att hosta upp slemmet för att rensa luftrören. De slemlösande läkemedel som finns på apotek gör inte så stor nytta. Hostdämpande mediciner bör inte användas mot slemhosta eftersom man då hostar mindre och därmed inte blir av med slemmet. Däremot kan hostdämpande mediciner ibland lindra besvärlig rethosta. Det finns receptfria mediciner som innehåller noskapin som hjälper mot rethosta.
Yskänlääke on kaikkein useimmissa tapauksissa tarpeeton. Jos on limaista yskää, on tärkeä yskiä lima pois että keuhkoputkisto puhdistuu. Limaa irrottavat lääkeaineet, joita apteekissa on, eivät ole kovinkaan suureksi hyödyksi. Yskää vaimentavia lääkkeitä ei tule käyttää limaista yskää vastaan, koska silloin yskii vähemmän eikä siten pääse eroon limasta.
Sensijaan yskää vaimentavat lääkkeet voivat toisinaan lieventää vaivalloista kuivaa ärsytysyskää. On reseptivapaita lääkkeitä, joissa on noskapiinia. Se auttaa ärsytysyskää vastaan.
- Jobba eller inte? Låt dagsformen avgöra. Töihin vai ei? Tee päätös päivän tilanteesta.
Ensimmäisenä vuorokautena saattaa olla parasta pysytellä täysin levossa, jos on vahvasti vilustunut. Tartuttamisenkin näkökohdasta on hyvä pysytellä ensimmäinen päivä kotona. Jos on kuumetta, ei tule mennä töihin, mutta muuten ei normaalisti tarvitse pysytellä kotosalla sellaisesta vilustumisesta, jossa on vain nuhaa, lievää kurkkukipua ja lievää päänsärkyä.
- Motion och förkylning. Liikunta ja vilustuminen
Yksinkertaisen kuumeettoman nuhan ja kehosäryttömän kylmettymisen ei tarvitse olla esteenä normaalille liikunnalle. Mutta jos on vahvasti vilustunut, varsinkin jos on kuumetta, tulee olla liikkumatta kovempaan tahtiin ja urheilematta. Virus voi muun muassa iskeä sydänlihakseen, mikä pahimmassa tapauksessa voi olla henkeä uhkaavaa.
- Om man blir sämre i sin förkylning. Jos tulee huonommaksi vilustumisensa aikana
Jos vastustuskyky on edeltä vilustumisviruksen heikentämä, niin bakteerin on helpompi iskeä hengitysteitten limakalvoon. Sentakia sattuu aika helposti erilaisia jälkitauteja kuten esimerkiksi poskiontelontulehdusta, keuhkotulehdusta ja korvatulehdusta, kun on vilustunut.
- Bihåleinflammation. Sivuontelontulehdus (Sinuitis)
Vilustuneille aikuisille voi tulla nenän sivuonteloihin tulehdus ns. sivuontelotulehdus eli sinuiitti. Tavallisia oireita sivuontelontulehduksessa on päänsärky ja paineen tunne otsassa ja kasvoissa, kuumetta ja toisinaan paksulimaista nuhaa.
Bihåleinflammationer är vanliga och det är inte alltid man behöver söka vård. Om inflammationen är orsakad av en vanlig virusinfektion går besvären oftast snabbt över av sig själv, men om den beror på en bakterieinfektion kan man ibland behöva behandlas med antibiotika. Det brukar ta minst sju till tio dagar från det att man fått de första tecknen på förkylning, tills att man får en bihåleinflammation orsakad av bakterier. Om man misstänker att man har bihåleinflammation och besvären inte går över inom tio dagar kan man kontakta sin vårdcentral.
Sivuontelontulehdukst ovat yleisiä eikä ihan aina tarvitse hakeutua hoitoon. Jos virus on tulehduksen aiheuttaja, vaivat menevät nopeasti ohi itsestään, mutta jos se johtuu bakteerista, voi joskus olla tarve antibioottihoidosta. Yleensä kuluu vähintäin seitsemästä kymmeneen päivää siitä, kun on saanut vilustumisen ensimmäiset merkit siihen, että saa bakteerin aiheuttaman poskiontelontulehduksen. Jos epäilee itsellään poskiontelontulehdusta eikä vaivat mene kymmenessä päivässä ohi, voi ottaa yhteyttä terveyskeskukseensa.
Barn får sällan bihåleinflammation men det händer. Om barnet blir svullet kring ena ögat och får hög feber bör man kontakta en läkare.
Lapset saavat harvoin sivuontelotulehduksen, mutta sellaistakin sattuu. Jos lapsi saa turvotusta toisen silmän ympärille ja korkean kuumeen, tulee ottaa yhteys lääkäriin.
- Hosta och luftrörsbesvär. Lunginflammation. Yskää ja keuhkoputkivaivaa (Bronchitis) Keuhkotulehdus (Pneumonia).
Jos on muuten terve, tavallisen vilustumisen jälkeinen pitkittynyt bakteerista johtuva yskä on epätavallista.
Hos den som har astma kan förkylningsvirus utlösa astmabesvär. För personer som har kronisk luftrörskatarr, ofta rökare, kan en förkylning lätt leda till bakterieinfektioner i luftrören eller till lunginflammation. Det är framförallt äldre personer som råkar ut för lunginflammation.
Astmaa potevalla voi vilustumisvirus laukaista esiin astmavaivat. Kroonista keuhkoputkien katarria potevilla ( usein tupakanpolttajia) vilustuminen voi helposti johtaa keuhkoputkien bakteeritulehdukseen tai keuhkotulehdukseen. Ennen kaikkea iäkkäämmille sattuu keuhkotulehduksia.
Om man tidigare bara haft vanliga förkylningssymtom, men börjar hosta allt mer och febern stiger, kan det tyda på att man fått en bakterieinfektion. Då finns det anledning att kontakta läkare på sin vårdcentral för att bli undersökt.
Jos aiemmin on ollut vain tavallista vilustumisoiretta, mutta alkaa yhä enemmän yskittää ja kuumetta nousee, tämä voi merkitä bakteeri-infektiota. Tällöin on syytä ottaa yhteyttä terveyskeskuksensa lääkäriin, jotta tulee tutkituksi.
- Öroninflammation. Korvatulehdus (Otitis)
- Öroninflammation vanligare hos barn. Korvatulehdus on lapsilla tavallisempaa
Vilustuneilla lapsilla on korvatulehdus tavallisin jälkitauti. Mutta aikuinenkin voi saada korvatulehduksen vilustumisen yhteydessä, vaikkakin se on harvinaista. Oireena on vahva kipu korvassa tai korvissa, korvan tai korvien lukkiutumistunne tai alentunut kuulo. Joskus vuotaa korvasta nestettä. Jos epäilee lapsella korvatulehdusta, tulee ottaa yhteyttä sairaanhoitoon. Aikuisella voi olla myös tarvetta ottaa yhteyttä lääkäriin, jos arvelee saaneensa korvatulehduksen.
- Stämbandskatarr. Äänihuulten katarri ( Laryngitis)
Vilustuminen voi johtaa äänihuulten tulehdukseen ja silloin tulee käheäksi. Äänihuulten katarri johtuu hyvin harvoin bakteeri-infektiosta ja hoitona on useimmin vain äänen lepuuttaminen.
- Huskurer.Kotikuureja
On olemassa monia kotikuureja, joiden väitetään voivan parantaa vilustumista. Yhtenä mainitaan suuret annokset C-vitamiinia. Mutta ei ole mitään tieteellistä näyttöä sellaisen parantavasta tai vilustumista estävästä vaikutuksesta. Suurten C-vitamiinimäärien pitkäaikainen käyttö ei sitäpaisti ole riskitöntäkään, vaan joskus aiheutuu mm munuaiskiviä ja kihtiä. (Oma neuvo: 300 mg- 500 mg C-vitamiinia ei ole haitallisen paljon päivässä).
Vitlök i olika former är en vanlig huskur. Många anser att det förebygger och botar förkylning. Men liksom för andra huskurer finns inga vetenskapliga bevis för en sådan effekt. Att äta vitlök i rimlig mängd har inga särskilda biverkningar, men man bör definitivt inte stoppa vitlöksklyftor i öronen eftersom de kan svälla och fastna i hörselgången.
Valkosipuli eri muodoissaan on eräs tavallinen kotikuuri. Monen mielestä se estää ennalta ja parantaa vilustumisia. Mutta kuten muillekaan kotikuureille niin senkään vaikutukselle ei ole olemassa mitään tieteellistä näyttöä. Valkosipulin syömisellä kohtuullisissä määrin ei ole sivuvaikutuksia, mutta ehdottomasti tulee välttää tunkemasta korviin valkosipulin kynsiä, koska ne paisuvat ja voivat jumittua korvakäytävään. ( Oma neuvo: Valkosipuli tai valkosipulikapselit antavat orgaanista rikkiä joa tukee kehon antioksidanttijärjestelmää).
Många huskurer innehåller alkohol. Ur medicinsk synpunkt är det inte så bra. Alkoholen frestar på en redan stressad kropp. Spriten gör helt enkelt mer skada än nytta, även om effekten på kort sikt kanske är att man lättare står ut med besvären.
Moniin kuureihin on sisällytetty alkoholia. lääketieteellisestä näkökohdasta se ei ole hyväksi.Alkoholi on stressi jo stressinalaiselle keholle. Viina tekee yksinkertaisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, vaikka hetkellisesti vaikutus olisi vaivojen helpompi sietäminen.
( Eräissä ääkärien määräämissä yskänlääkkeissä on alkoholia pieniä määriä mukana kombinaatioina yksilöllisesti tarpeellisiin ainesosiin, mutta näitä lääkkeitä ei saa ilman reseptiä).
Om man är förkyld är det bra att dricka lite extra. Om det är vatten, honungsvatten, svartvinbärssaft eller annan dryck har nog ingen större betydelse. Dryck kan lindra besvären, men botar inte själva förkylningen.
Jos on vilustunut, on hyväksi juoda nestettä hieman ekstraa. On se sitten vettä, hunajavettä, mustaviinimarjamehua tai muuta juotavaa, sillä ei kaiketi ole suurempaa merkitystä. Juotava voi lievittää vaivoja, mutta ei paranna varsinaista vilustumista.
- Naturläkemedel. Luonnonlääkkeet
Ruotsissa on useita luonnonlääkkeitä, joita on hyväksyttyjä vilustumisoireitten lieventämiseen. Jotkut on tehty echinacea kasvista ( röd solhatt). On vaikeaa löytää vakuuttavaa osoitusta luonnonlääkkeiden tehosta vilustumiseen.
- Förkylning / Fördjupning och länkar
Vilustuminen/ Asiasta laajemmin ja linkkejä ruotsinkielellä lähteessä 1177.se
( näitä en ole suomentanut tähän)
Läs även om
Bihåleinflammation
Feber
Feber hos barn
Förkylning hos barn
Heshet
Hosta hos barn
Hosta vid förkylning
Huvudvärk
Luftrörskatarr
Lunginflammation
Medicin för näsan
Ont i halsen
Ont i örat hos barn
Receptfria läkemedel vid tillfällig smärta
Öroninflammation
Läs frågor och svar i Svarsbanken
I avdelningen Fråga 1177.se finns en sökbar svarsbank. Den innehåller vanliga frågor från allmänheten och svar från en grupp allmänläkare, telefonsjuksköterskor och tandläkare som är knutna till 1177.se.
Svarsbanken och Fråga 1177.se
SUOMESSA on vastaavia palveluita suomen kielellä: esim Terveysportti.fi
Siitä potilasohjeet, esim NUHAKUUME, FLUNSSA
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00590&p_teos=dlk&p_osio=&p_selaus=
Nämä kohteet tulee hakea muuta tietä kuin blogini kautta, esim Google hakuna suoraan
www.terveyskirjasto.fi
Apoteket om förkylning
I Apotekets bok Prosit kan man läsa om förkylning - fakta, tips och förslag på huskurer.
Mitä Apteekki kirjoittaa vilustumisesta
Apteekin kirjassa PROSIT voi lukea vilustumsesta faktaa, vinkkejä ja ehdotelmia eri parannuskuureiksi.
måndag 13 september 2010
Faryngiitti, nielutulehdus
Akuutti nielutulehdus_Akut faryngit
- Tavallisin talven puolella. Vanligast under vinterhalvåret
- Sekä lapsilla että aikuisilla. Barn och vuxna
- SYYNÄ on usein rhinovirus(HRV), coronavirus (CoV), adenovirus, Coxsackievirus tai herpes simplex-virus, joskus beeta-hemolysoiva streptokokki (GAS-testi). Oftast virus, rhino-, corona-, adeno-, Coxsackie- eller Herpes simplex, ibland betahemolyserande streptokocker (GAS-test)
- Joskus nielutulehdus on vain osa ylempien hengitysteiden infektiosta, johon kuuluu ärsytystä. pistelyä ja kirvelyä kaulassa, nielemiskipuja, yskää, nuhaa ja käheyttä. Ofta inslag i generell öli med irritationskänsla, stickningar och sveda i halsen, sväljningssmärtor, hosta, snuva och heshet
- Nielun limakalvon punotusta, mahdollisia katteita nielukaarissa ja nielun seinämissä. Slemhinnerodnad i svalget, ev beläggningar på gombågar och svalgvägg.
- Oireenmukainen hoito. Paranee 1-2 viikossa. Symtomatisk behandling, läker på 1-2 veckor
- Jos bakterielli infektio, V-penisilliiniä. PcV 25 mg/kg om bakteriell
Krooninen nielutulehdus_ Kronisk Faryngit
- Syynä tupalla. liuotinaineet. Nenän tukkoisuutta. Tobak, lösningsmedel, nästäppa
- Aiheuttaa kurkun kakistelua, palan tuntua kurkussa ja paksua limaa. Ger harklingar, klumpkänsla och segt slem
- Tupakkaaltistuksen lopettaminen. Keittosuolatippoja nenään. Rökstopp, NaCl i näsan
Nielun yläpuolen tulehdus. Epifaryngit
- Kuuluu osana rhinofaryngiittiin. Delfenomen i en akut rhinofaryngit
- Kirvelyä ja klim,pintuntua nenän takaosissa. Sveda och klumpkänsla bakom näsan
- punottava limakalvo, toisinaan liman ja märän kattama. Röd slemhinna, ibland belagd med slem och pus
- Aikuisilla virus syynä. Virus hos vuxna ⇒ Oireenmukainen hoito, mahd. keittosuolahuuhteluita. Symptomatisk behandling, ev koksaltsköljningar
- lapsilla on usein bakteereita. Hos barn ofta bakterier ⇒ Antibiootti, risojen poisto joissain tapauksissa. Ab, adenoidektomi om infekterad dito
- http://www.medicinkompendier.se/index.asp?themakatid=17&titelid=535&j=1
Sivuontelo, poskiontelo, Sinus
Nielu, Farynx, tulehdus on faryngiitti ( aiheuttaa nielemiskipuja)
Nielun yläosa:Epifarynx
Suun ja nielun alue Orofarynx
Nielun alaosa Hypofarynx
http://arkiv.nokadietten.no/grafikk/528px-Respiratory_system_complete_en_svg.png
Vrt.
Kurkunpää Larynx, tulehdus on laryngiitti ( aiheuttaa käheyttä ääneen)
Kurkunpään kansi, Epiglottis, tulehdus epiglottiitti
Glottis
henkitorvi, Trachea , tulehdus trakeiitti
Vrt. .
Alempiin hengitysteihin kuuluvat keuhkoputket bronchus , tulehdus bronkiitti
ja pienten haarojen ( bronchioli) tulehdus bronkioliitti
ja keuhkot, tulehdus pneumonia.-
Keuhkoåpussi on pleura, sen tulehdus on pleuriitti.
söndag 12 september 2010
Shigelloosista päivitystä
PubMed lähteestä löytyy aivan tuoretta päivitystä shigelloosien alueesta.
LÄHDE: Kosek M, Yori PP, Olortegui MP. Shigellosis update: advancing antibiotic resistance, investment empowered vaccine development, and green bananas. Curr Opin Infect Dis. 2010 Oct;23(5):475-80. Department of International Health, Johns Hopkins School of Public Health, Baltimore, Maryland, USA.
Lyhennelmästä suomennosta _Abstract
KATSAUKSEN TARKOITUS: Shigella on kliinisen punataudin, dysenterian pääsyy ja tärkeä sairastumisten ja kuolleisuuden syy köyhillä alueilla. Tässä koetetaan esittää shigelloosin uusien epidemiologisten löytöjen, taudin kontrollin ja hoidon avainsanomia.
PURPOSE OF REVIEW: Shigella bakteeri is the principal cause of clinical dysentery and an important cause of morbidity and mortality among children in impoverished regions. The purpose of this review is to present key findings in the areas of epidemiology, disease control, and treatment of shigellosis.
MITÄ UUTTA OLLAAN LÖYDETTY: Epidemiologiaa on alettu selvemmin käsittää, samoin isäntäkehon ja patogeenin keskinäisiä vaikutuksia. Rokotekehittelyyn on yhä enemmän investoitu ja tällä alalla aktiviteetti on lisääntynyt ja näin on kehitetty useitakin rokotekandidaatteja, mutta siitä huolimatta kliiniset kokeet ovat vielä olleet pettymys endeemisillä alueilla ja varsinkin relevanteimmassa kohderyhmässä eli alle kaksivuotiailla lapsilla.
RECENT FINDINGS: Recent research activity has advanced the understanding of the epidemiology and host-pathogen interactions. Increased investment and activity in the area of vaccine development have lead to a diversification of candidates and ongoing technical advances yet continue to yield disappointing results in clinical trials in endemic populations and among the most relevant age groups (children under 2 years of age).
Lisäksi on kuvattu nopeasti kehittyvää kinoloniresistenssiä, mikä merkitsee monitoroinnin tarvetta jotta jokainen tapaus tulisi hoidetuksi asianmukaisesti, erityisesti kaakkois-Aasiasssa .
The description of the rapid spread of quinolone resistance requires monitoring to ensure appropriate case management, particularly in south-east Asia.
Vihreät banaanit ovat nyt hyödyksi adjuvanttiterapiana endeemisillä alueilla, sillä niitten syöminen vähentää Shigella-dysenterian kestoa ja pinttynyttä ripulia ja samalla parantaa painon takaisinsaamista varhaisen toipumisvaiheen aikana.
The evaluation of adjunctive nutritional therapy in endemic areas has supported the use of green bananas in shortening the duration of Shigella dysentery and persistent diarrhea due to Shigella, as well as improving weight gain in early convalescence.
( Huom: Kuten tiedetään vihreissä banaaneissa on mahan limakalvon suoja-aineita mm fosfolipidejä ja ne vaikuttavat mahan limakalvon eroosion kehittymistä vastaan. Tätä suojatehoa ei ole keltaisissa ja ruskeapilkkuisissa kypsissä tai ylikypsissä banaaneissa, joissa on jo muodostunut biogeenisia amineja).
YHTEENVETO: Huolimatta perustieteiden korkeasta tasosta on edelleen suurta aukkoa tiedon siirtämisessä tavalliseksi kliiniseksi taudinkontrolloimiskeinoksi tai terapiamahdollisuudeksi niille, jotka asuvat shigelloosin endeemisillä alueilla.
SUMMARY: Despite a great level of activity in basic sciences, there continues to be a large gap in the ability to translate these findings into disease control measures or therapeutic options for individuals living in areas in which shigellosis is endemic.
LÄHDE: Kosek M, Yori PP, Olortegui MP. Shigellosis update: advancing antibiotic resistance, investment empowered vaccine development, and green bananas. Curr Opin Infect Dis. 2010 Oct;23(5):475-80. Department of International Health, Johns Hopkins School of Public Health, Baltimore, Maryland, USA.
Lyhennelmästä suomennosta _Abstract
KATSAUKSEN TARKOITUS: Shigella on kliinisen punataudin, dysenterian pääsyy ja tärkeä sairastumisten ja kuolleisuuden syy köyhillä alueilla. Tässä koetetaan esittää shigelloosin uusien epidemiologisten löytöjen, taudin kontrollin ja hoidon avainsanomia.
PURPOSE OF REVIEW: Shigella bakteeri is the principal cause of clinical dysentery and an important cause of morbidity and mortality among children in impoverished regions. The purpose of this review is to present key findings in the areas of epidemiology, disease control, and treatment of shigellosis.
MITÄ UUTTA OLLAAN LÖYDETTY: Epidemiologiaa on alettu selvemmin käsittää, samoin isäntäkehon ja patogeenin keskinäisiä vaikutuksia. Rokotekehittelyyn on yhä enemmän investoitu ja tällä alalla aktiviteetti on lisääntynyt ja näin on kehitetty useitakin rokotekandidaatteja, mutta siitä huolimatta kliiniset kokeet ovat vielä olleet pettymys endeemisillä alueilla ja varsinkin relevanteimmassa kohderyhmässä eli alle kaksivuotiailla lapsilla.
RECENT FINDINGS: Recent research activity has advanced the understanding of the epidemiology and host-pathogen interactions. Increased investment and activity in the area of vaccine development have lead to a diversification of candidates and ongoing technical advances yet continue to yield disappointing results in clinical trials in endemic populations and among the most relevant age groups (children under 2 years of age).
Lisäksi on kuvattu nopeasti kehittyvää kinoloniresistenssiä, mikä merkitsee monitoroinnin tarvetta jotta jokainen tapaus tulisi hoidetuksi asianmukaisesti, erityisesti kaakkois-Aasiasssa .
The description of the rapid spread of quinolone resistance requires monitoring to ensure appropriate case management, particularly in south-east Asia.
Vihreät banaanit ovat nyt hyödyksi adjuvanttiterapiana endeemisillä alueilla, sillä niitten syöminen vähentää Shigella-dysenterian kestoa ja pinttynyttä ripulia ja samalla parantaa painon takaisinsaamista varhaisen toipumisvaiheen aikana.
The evaluation of adjunctive nutritional therapy in endemic areas has supported the use of green bananas in shortening the duration of Shigella dysentery and persistent diarrhea due to Shigella, as well as improving weight gain in early convalescence.
( Huom: Kuten tiedetään vihreissä banaaneissa on mahan limakalvon suoja-aineita mm fosfolipidejä ja ne vaikuttavat mahan limakalvon eroosion kehittymistä vastaan. Tätä suojatehoa ei ole keltaisissa ja ruskeapilkkuisissa kypsissä tai ylikypsissä banaaneissa, joissa on jo muodostunut biogeenisia amineja).
YHTEENVETO: Huolimatta perustieteiden korkeasta tasosta on edelleen suurta aukkoa tiedon siirtämisessä tavalliseksi kliiniseksi taudinkontrolloimiskeinoksi tai terapiamahdollisuudeksi niille, jotka asuvat shigelloosin endeemisillä alueilla.
SUMMARY: Despite a great level of activity in basic sciences, there continues to be a large gap in the ability to translate these findings into disease control measures or therapeutic options for individuals living in areas in which shigellosis is endemic.
Shigella dysenteriae, punatauti
SHIGELLA infektio
Muut nimitykset dysenteria, punatauti
Andra benämningar: bacillär dysenteri, rödsot
| Systematik | |
|---|---|
| Domän: | Bakterier |
| Stam: | Proteobacteria |
| Klass: | Gamma Proteobacteria |
| Ordning: | Enterobacteriales |
| Familj: | Enterobacteriaceae |
| | |
| §Shigella | |
| | |
Punatauti oli varsin yleinen ja vakava tauti 1700 ja 1800-luvuilla Ruotsissa. Kehitysmaissa on edelleen dysenteria vakava infektio ja monen kuolemantapauksen aiheuttaja. Ruotsissa on tapauksia 400-500 vuosittain ja näistä noin 90 % on saanut tartunnan ulkomailla, ennen kaikkea kaukomaissa.
Shigellainfektion var under 1700- och 1800-talen en mycket vanlig och allvarlig sjukdom i Sverige. I tredje världen är shigellainfektioner fortfarande en allvarlig sjukdom och orsakar många dödsfall, framför allt hos barn. I Sverige rapporteras nu omkring 400–500 fall per år, varav närmare 90% har smittats utomlands, framför allt i mer fjärran länder.
AIHEUTTAVA MIKRO-ORGANISMI, TARTUNTATIET ja TARTUNNAN LEVIÄMINEN Orsakande mikroorganism, smittvägar och smittspridning
TAUDINAIHEUTTAJA on shigellabakteeri. Niitä on neljää lajia
Shigella dysdnteriae,
S. boydii,
S. flexneri ja
S. sonnei.
Kaikkein vakavinta tautimuotoa aiheuttaa S. dysenteriae tyyppi 1. Se vaikuttaa toksiiniteitse. S. sonnei on Ruotsissa tavallisinta. Ihminen on taudin ainoa merkittävä reservuaari.
staff.vbi.vt.edu/.../Shigella/97304C.jpg
Sjukdomen orsakas av shigellabakterier. Det finns fyra olika arter: Shigella dysenteriae, S. boydii, S. flexneri och S. sonnei. S. dysenteriae, typ 1, är den allvarligaste formen och utövar sin effekt också via ett gift (toxin). S. sonnei är numer den vanligast förekommande typen i Sverige. Människan är enda reservoar av betydelse.
BAKTEERIN ERITYS. Bakteeria erittyy ulosteeseen ja leviää lähinnä saastuneista elintarvikkeista, esim vihanneksista, joita on huuhdottu jätevedellä. Huonoissa hygieenisissä oloissa on tavallista, että henkilöstä toiseen tapahtuu kontaktitartuntaa ja Ruotsissakin nähdään aika usein tällaisia sekundääritapauksia. Tämä johtuu siitä, että taudin infektoiva annos on niinkin pieni kuin 10- 100 kappaletta bakteereita, mikä määrä riittää saamaan taudin esiin. Bakteerin erittymisaika on tavallisesti alle 4 viikkoa, mutta pitempääkin kantajuutta voi esiintyä.
Bakterien utsöndras med avföringen och sprids främst genom smittade födoämnen, t.ex. grönsaker som sköljts med avloppsvatten. Vid dåliga sanitära förhållanden är det inte ovanligt med direkt kontaktsmitta från person till person, och även vid utbrott i Sverige ses ganska ofta sekundärfall. Detta beror på den låga infektionsdosen, c:a 10–100 bakterier räcker för att framkalla sjukdom. Utsöndringstiden är vanligen kortare än 4 veckor men betydligt längre bärarskap kan förekomma.
TAUDIN ITÄMISAIKA on tavallisesti 2-3 vuorokautta ( 1-7 vuorokautta).
Inkubationstiden är vanligen 2–3 dygn (1–7 dygn).
OIREET, KOMPLIKAATIOT, HOITO JA DIAGNOSTIIKKA
Symtom, komplikationer, behandling och diagnostik
OIREET, joita aluksi esiintyy, ovat kohtalainen kuume ja ripuli. Mahakivut ovat usein selvä oire. Usein uloste tulee liman ja verensekaiseksi. Nesteen menetykset voivat olla suuria, erityisesti lapsilla ja vanhuksilla.
KOMPLIKAATIONA on ennen kaikkea nivelvaivoja.
HOITONA annetaan usein antibioottia, jotta oireet vähenevät ja taudin leviäminen samoin.
DIAGNOOSI tehdään ulosteen bakteereista, mutta menetelmä on epäluotettava, koska bakteeri kuolee helposti näytettä kuljetettaessa laboratorioon.
Sjukdomen debuterar vanligen med måttlig feber och diarré. Buksmärtor är ofta ett påtagligt symtom. Avföringen blir inte sällan slemmig och blodtillblandad. Vätskeförlusterna kan bli stora, speciellt hos barn och äldre personer. Komplikationer kan ses, framför allt i form av ledbesvär. Behandling med antibiotika ges ofta, såväl för att minska sjukdomssymtomen som för att minska smittspridning. Diagnos ställs genom att bakterierna påvisas i avföring. Metoden är osäker då bakterierna lätt dör under provets transporttid till laboratoriet.
YLEISET ENNALTA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Allmänt förebyggande åtgärder
Mitään yleistä rokotusta ei ole, vaikkakin S. flexneriä vastaan kehitellään rokotetta. Pieni tartuttava bakteeriannos vaikutta sen, että tauti leviää helposti yksilöstä toiseen, joten hyvä hygienia on olennaisen tärkeää. Elintarvikealan työntekijöitten tulee olla erityisen tarkkoja Shigella-riskistä ja vallitsevista säännöistä.
Något vaccin för allmänt bruk finns ej, men ett vaccin mot S. flexneri är under utveckling. Den låga smittdosen gör att smittan lätt kan spridas från person till person, varför en mycket god hygien är viktig. Personer inom livsmedelsbranschen bör vara särskilt uppmärksamma på risken för Shigella och på de regler som gäller.
MITÄ TEHDÄ KUN TAUTIA tai TAUDINPURKAUSTA ILMENEE
Åtgärder vid inträffade fall och/eller utbrott
Shigella luokitellaan yleisvaarallisiin tauteihin ja ilmenneet tapaukset on ilmoitettava lääninlääkärille ja tartuntatautien virastoon. Shigellainfektion lähteet on selvitettävä. Kun epäillään elintarvikeperäistä tartunnanlähdettä tai vettä, kunnan ympäristöasiain toimistoon tai vastaavaan virastoon ( terveyslautakuntaan mm) on otettava yhteys.
Shigellainfektion klassas enligt smittskyddslagen som en allmänfarlig sjukdom, och inträffade fall anmäls till smittskyddsläkaren i landstinget och Smittskyddsinstitutet (SMI). Shigellainfektion är en smittspårningspliktig sjukdom. Vid misstänkt smitta från livsmedel eller vatten skall miljökontoret eller motsvarande i kommunen kontaktas.
Hyvä henkilökohtainen hygienia on tärkeää tartunnan saaneelle ja ympäristölle. On hyvä, jos on käytössä oma WC tai että voidaan järjestää tällainen, mutta tällainen ei välttämättä ole tarpeen. Sairastuneen eristäminen ei ole välttämätöntä.
God personlig hygien är viktig för den smittade och för omgivningen. Enskild toalett är bra, om sådan lätt kan ordnas, men är oftast inget krav. Isolering av den sjuke är inte nödvändig.
Tartunnan saaneen ei tulisi käsitellä elintarvikkeita tai valmistaa ruokaa muille. Mutta jos tällainen kuitenkin on välttämätöntä, on pidettävä erittin tarkkaa käsihygieniaa. Jos on ollut elintarviketyössä ja saanut Shigellatartunnan, ensisijaisesti tulisi järjestää henkilölle toisenlaisia työtehtäviä. Jos tällainen ei kuitenkaan käy päinsä, tulee tartuntatautilakiin tai elintarvikelainsäädäntöön vedoten estää henkilön työhön tulo.
En smittad bör helst inte hantera oförpackade livsmedel eller laga mat åt andra personer; om detta ändå är nödvändigt måste man vara extremt noga med handhygienen. Om man arbetar med livsmedel och har smittats med Shigella blir man i första hand omplacerad till andra arbetsuppgifter. Om detta inte går kan avstängning enligt smittskydds- eller livsmedelslagstiftningen bli aktuell.
Shigellainfektioinen lapsi älköön menkö päiväkotiin tai esikouluun.
Barn med shigellainfektion bör ej vistas på daghem/förskola.
KOMMENTTEJA Kommentarer
Shigellapurkaus on suhteellisen epätavallista Ruotsissa ja sellaisia aiheuttaa lähinnä toisille ruokaa valmistaneet tartunnan saneet henkilöt.
Shigellautbrott är relativt ovanliga i Sverige och orsakas främst av smittade personer som lagat mat åt andra.
Esim useita ravintolavieraita sairastuu Shigellaan. Samaa kantaa voidaan osoittaa myös ulkomailla käyneeltä ravintolatyöntekijältä, joka ei jättänyt laboratorioon ulostenäytettä tultuaan ulkomailta takaisin.
Flera restauranggäster smittades med Shigella. Samma stam kunde påvisas hos en restauranganställd som varit utomlands och inte lämnat avföringsprov efter hemkomsten. Huono käsihygienia on silloin syynä.
(Tartunta voi myös levitä importoitujen elintarvikkeiden esim. juustojen tai salaattien välityksellä.
Shigella bakteeria on vaikea jäljittää elintarvikkeista. Negatiivinenkaan tulos ei sulje pois Shigellan mahdollisuutta.
Vesivälitteistä Shigella-infektiotkin on todettu, esim jos juomavesiin pääsee likaviemäreistä vesiä pumppuvaurioissa.
Sattuipa tällainenkin seikka Ruotsissa. Jotta vesimeloni olisi näyttänyt markkinoilla vetreämmältä, siihen oli pumpattu injisoiden lisävettä . Meloni oli tullut P-Afrikasta ja lisävesi oli Shigellalla saastunutta. Tällaisesta sairastui 15 ihmistä kerran.
LÄHDE
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/shigellainfektion/
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/sok-pa-sjukdom/?alpha=s
WIKIPEDIA kertoo Shigellan toksiineista
SHIGA TOKSIINIT on toksiiniperhe, jossa pääryhmät ovat Stx1 ja Stx2. Näitten lähde on tavallisimmin S dysenteriae bakteerit sekä myös Shigatoxigeeninen ryhmä E- Coli bakteereita (STEC), joihin kuuluu myös serotyyppi O157:H7 ja muut enterohemorrhagiset E Colit.
SHIGA-toksiinit vaikuttavat estäen kohdesolun proteiinisynteesin samalla mekanismilla kuin risiinitoksiini. Kun toksiini menee sisään soluu, se toimii kuin N-glykosidaasi ja pilkkoo useita nukleosidejä ribosomaalisesta RNA.sta ja siten solun proteiinin valmistusmekanismi pysähtyy.
SHIGA-toksiini omaa kaksi alayksikköä A ja B ja kuuluu AB5 toksiineihin. B-alayksikkö on pentameeri, joka sitoutuu teittyyn glykolipidiin isäntäsolussa, erityisesti globotriaosylkeramidiin(Gb3) .
http://www.cesil.com/gennaio01/IMMAGINI/1sest3.gif
Sen jälkeen A- alayksikkö menee solun sisään ja pilkkoutuu kahtia. A1 osa sitoutuu ribosomiin ja lopettaa ribosmaalisen proteiinisynteesin. Stx-2 toksiini on osoittautunut noin 400 kertaa myrkyllisemmäksi kuin Stx-1 toksiini koe-hiireesä. Gb3 esiintyy suuressa määrin munuaisen epiteelikudoksessa, mikä selittää SHIGA- toksiinin munuaistoksisuuden. Toksiini vaatii hyvin spesifiset reseptorit solupinnoilla voidakseen kiinnittyä soluun ja mennä sen sisään. Tällaisia tarvittavia reseptoreita ei ole karjassa, siassa tai peuroissa, joten toksigeeninen bakteeri voi läpäistä niiden suoliston haitatta ja erittyä näiden eläinten ulosteisiin, mistä ihmiseen taas välittyy infektiota joitain teitä.
Terapia Fennica antaa ohjeita ripulin hoitoon
http://www.therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Matkailijan_suolistoinfektiot
SHIGELLA löytyy kohdasta ”Matkaripulin yleisimmät aiheuttajat
Merck Manual
http://www.merck.com/mmpe/sec02/ch016/ch016a.html#tb016_1
Aikuisille Ciprofloxacin 500 mg x 2 viiden päivän ajan.
Muistiin Shigellasta, punataudista 6.12.2007 0:41 L Bright
Tuberkuloosi Somaliassa 2000 - 2007
http://apps.who.int/globalatlas/predefinedReports/TB/PDF_Files/som.pdf
WHO osoittaa lisääntyvän tuberkuloosiongelman käyriä Somaliasta.
Somalian alue joutui sisällissodan kautta anomiseen tilanteeseen, normittomuuteen, jossa tuberkuloosin tappavuus ei enää ole kaikkein suurimpia terveysongelmia, vaan ihmisten tappamismieliala, homicidisyys, on ongelma. Sellainen on tullut Somaliassa jokapäiväiseksi asiaksi eräänlaisen uskonnon pyhittämän julmuuden levittämisen myötä. kansainvälistä terrorismia, asekauppaa, ja narkotikan osuuttakin voi punnita kaaoksen tekijänä vuoden 1991 jälkeen.
Tämä on seikka mikä tuo aktiivin tuberkuloosin kaikkien niiden kansojen ongelmaksi, jotka ottavat vastaan somalialaisia pakolaisia kurjuuden keskeltä . Heitä tulee kymmenin tuhansin kautta maailman eri maihin, joissa jo oma tuberkuloosi on pidetty täysin voitettuna tautina, kalmetointikin on jätetty pois, eikä enää ole edes valmiuksia tuberkuloosin ekonomiseen perusseulontaan kansassa eikä työhönpääsyn edellytyksena ole enää terveet keuhkot ja tubitoimiston antama hyväksytty lausunto kuten ennen vanhaan Suomessakin oli. Minun nuoruudessani Suomeessa koko kansa kävi minikeuhkokuvassa säännöllisin ajoin ja sai välttämättömän lausunnon työn hakua varten. Kaikki oli kalmetoitu (BCG). Nämä rutiinit puuttuvat nyt. Tokko on edes mobilisoitavissa sellaisia yksiköitäkään, koska ei ole koulutusta enää laajoihin, jokaiseen pikkukylään asti ulottuviin keuhkoröntgenkuvaustutkimuksiin liikkuvin klinikoin.
Wikipedia mainitsee uhriluvusta näin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Somali_Civil_War
WHO osoittaa lisääntyvän tuberkuloosiongelman käyriä Somaliasta.
Somalian alue joutui sisällissodan kautta anomiseen tilanteeseen, normittomuuteen, jossa tuberkuloosin tappavuus ei enää ole kaikkein suurimpia terveysongelmia, vaan ihmisten tappamismieliala, homicidisyys, on ongelma. Sellainen on tullut Somaliassa jokapäiväiseksi asiaksi eräänlaisen uskonnon pyhittämän julmuuden levittämisen myötä. kansainvälistä terrorismia, asekauppaa, ja narkotikan osuuttakin voi punnita kaaoksen tekijänä vuoden 1991 jälkeen.
Tämä on seikka mikä tuo aktiivin tuberkuloosin kaikkien niiden kansojen ongelmaksi, jotka ottavat vastaan somalialaisia pakolaisia kurjuuden keskeltä . Heitä tulee kymmenin tuhansin kautta maailman eri maihin, joissa jo oma tuberkuloosi on pidetty täysin voitettuna tautina, kalmetointikin on jätetty pois, eikä enää ole edes valmiuksia tuberkuloosin ekonomiseen perusseulontaan kansassa eikä työhönpääsyn edellytyksena ole enää terveet keuhkot ja tubitoimiston antama hyväksytty lausunto kuten ennen vanhaan Suomessakin oli. Minun nuoruudessani Suomeessa koko kansa kävi minikeuhkokuvassa säännöllisin ajoin ja sai välttämättömän lausunnon työn hakua varten. Kaikki oli kalmetoitu (BCG). Nämä rutiinit puuttuvat nyt. Tokko on edes mobilisoitavissa sellaisia yksiköitäkään, koska ei ole koulutusta enää laajoihin, jokaiseen pikkukylään asti ulottuviin keuhkoröntgenkuvaustutkimuksiin liikkuvin klinikoin.
Wikipedia mainitsee uhriluvusta näin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Somali_Civil_War
| Casualties and losses | |
|---|---|
| Casualties: 300,000[1] - 400,000[2] dead | |
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)