Kambylokbakteerista

• SMI informaatiota: www.smi.se
  

KAMBYLOBAKTEERI on tavallinen kautta koko maailman sekä eläimissä että ihmisissä. Kambylobakteeri on siten zoonoosi, eli se voi siirtyä eläinten ja ihmisten kesken. Noin 7000 tapausta raportoidaan vuosittain Ruotsin aluella, kesäkuukausina varsinkin. Näistä noin 35% on omassa maassa infektoituneita ja muut ovat ulkomaanmatkalaisia ja saaneet tartuntansa esim Etelä-Euroopassa tai Kaakkois-Aasiassa.

Campylobacter är en vanlig bakterie över hela världen, och den finns hos både djur och människor. Campylobacterinfektion är sålunda en zoonos, d.v.s. en sjukdom som kan överföras mellan djur och människor. Omkring 7 000 fall rapporteras per år i Sverige, med en kraftig ökning under juni, juli och augusti. Av dessa är ca 35 procent smittade inom landet, övriga är utlandsresenärer som smittats t.ex. under semester i Europa och Sydostasien.

• Aiheuttava mikro-organismi, tartuntatiet ja tartunnan leviäminen

Tätä kambylobakteeria on useita erilaisia, joista varsinkin C. jejuni ja C. coli aiheuttavat ihmisen maha-suolioireita. Cambylobakteeria esiintyy eri linnuilla, possuilla, nautakarjalla, lampailla, vuohilla, koirilla, kissoilla ja jyrsijöillä.

Det finns flera olika campylobacterarter, varav några, framför allt Campylobacter jejuni och C. coli, orsakar mag- och tarmsymtom hos människa. Campylobacter förekommer, förutom hos människa, också hos många olika djurarter som t.ex. diverse fåglar, gris, nötkreatur, får, get, hund, katt och gnagare.

Tätä bakteeria erittyy ulosteisiin ihmisellä ja eläimellä. Niinpä tauti leviää pääasiassa epäpuhtaiden elintarvikkeiden kautta. Yksi syy moniin sporadisiin tapauksiin voi olla kärpästen levittämä saaste. Bakteeri kasvaa huonosti eri elintarvikkeissa, mutta kriittinen infektoiva annos eli vähin määrä tartuntamateriaalia, mikä aiheuttaa tautia, on pieni.

Bakterien utsöndras med avföringen hos människor och djur, och sjukdomen sprids huvudsakligen via förorenade livsmedel. En orsak till många sporadiska fall kan vara förorening via flugor. Bakterien tillväxer dåligt i de flesta födoämnen, men den kritiska infektionsdosen, d.v.s. den minsta mängd smittämne som krävs för att sjukdomen ska slå an, är låg.

Taudin kantajuusaika on tavallisesti kolmisen viikkoa. Vähempi kantajuusaika on Ruotsissa epätavallista, mutta voi esiintyä kehitysmaissa lapsilla. Sekundääritapauksia voi joskus nähdä erityisesti ripuloivilla vauvoilla.

Tiden för bärarskap är normalt omkring tre veckor. Längre bärarskap är ovanligt i Sverige men kan förekomma t.ex. hos barn i utvecklingsländerna. Sekundärfall kan någon gång ses, speciellt kring spädbarn med diarré.

Taudin itämisaika on tavallisesti 1-3 vuorokautta, mutta voi vaihdella 1- 10 päivän rajoissa.

Inkubationstiden är vanligen 1–3 dygn men kan variera 1–10 dygn.

• Oireet, komplikaatiot, hoito ja diagnostiikka.

Useimmiten havaitaan akuutti sairastuminen ripuliin, joskus verensekaiseen ripuliin, mahakipuihin, pahoinvointiin, oksennuksiin ja kuumeeseen. Komplikaatioina voi tulla reaktiivista artriittia, nivelkipuja ja joskus harvoin Guillain-Barre´ oireyhtymää, joka on halvaustauti.

Oftast ses ett akut insjuknande med diarréer (ibland blodtillblandade), magsmärtor, illamående, kräkningar och feber. Komplikationer kan vara ledbesvär (reaktiv artrit) och i sällsynta fall Guillain-Barré (en förlamningssjukdom).

Tavallisesti ei tarvitse antibioottia, mutta joskus tarvitaan nesteen korvausta. Diagnoosi asetetaan ulostenäytteestä viljellystä bakteerista.

Normalt behövs ingen antibiotikabehandling, men ibland måste vätskeersättning ges. Diagnos ställs genom att bakterien påvisas via odling i ett avföringsprov.

• Yleisiä tautia ehkäiseviä toimenpiteitä

Yleinen hyvä hygienia estää tautia ennakolta. Jos epäillään, että elintarvikkeessa voi olla kambylobakteeria ( esim kananpojassa, muussa linturiistassa, lampaanlihassa tai ihrassa), koko liha tulee kuumentaa siten, että lämpötila nousee vähintäin 65 + C asteeseen. Tulee välttää puro- ja jokiveden juomista, koska niissä voi olla tartuntaa. Tulee välttää pastörisoimattoman maidon käyttämistä ja moni taudinpurkaus onkin ollut johdettavissa sellaisen maidon käyttöön. Tulee myös suojata ruokaa kärpäsiltä. Mitään rokotetta tautia vastaan ei ole.

Allmän god hygien förebygger smitta. Livsmedel som kan tänkas innehålla Campylobacter (t.ex. kyckling, annan fågel, får- och fläskkött) ska tillagas så att hela köttet uppnår minst +65°C. Vatten ur bäckar och älvar bör man undvika att dricka, eftersom dessa kan vara smittförande. Opastöriserad mjölk bör också undvikas, många utbrott kan härledas till just opastöriserad mjölk. Man bör skydda maten mot flugor. Något vaccin mot sjukdomen finns ej.

• Mitä tehdä, kun tulee sairastapaus tai taudinpurkaus?

Kambylobakteeri-infektio on tartuntatautilain mukaan yleisvaarallinen ja sattuneet tapaukset on ilmoitettava alueen tartuntatautilääkärille ja tartuntatautien virastoon. Jos epäillään taudinpurkauksen lähteneen vedestä tai elintarvikkeista, on ilmoitettava ympäristöasiain virastoon tai kunnan vastaavaan virkaportaaseen.

Campylobacterinfektion är enligt smittskyddslagen en allmänfarlig sjukdom och inträffade fall anmäls till smittskyddsläkaren i landstinget och till Smittskyddsinstitutet (SMI). Misstänkta utbrott från vatten och livsmedel skall meddelas miljökontoret eller motsvarande i kommunen.

Kambylobakteeri-infektion alkulähde on myös jäljitettävä. Sairasta ei tarvitse eristää, mutta on syytä noudattaa hyvää henkilökohtaista hygieniaa.

Cambylobakterinfektion är en smittspårningspliktig sjukdom. Isolering av den sjuke behövs inte, men en god personlig hygien är angelägen.

• Kommentteja:

Elintarvikkeista johtunut kambylobakteeri-infektio ei ole varsin tavallinen. Ruotsissa ilmoitetaan vain satunnaisia tapauksia. Näistä on lähinnä pantava merkille huonosti valmistetuista kananpojista tai pastörisoimattoman maidon käytöstä lähtenyt tauti.

Livsmedelsburna campylobacterutbrott är inte särskilt vanliga. I Sverige rapporteras mest sporadiska fall. Av livsmedelsburna utbrott har främst uppmärksammats smitta från dåligt tillagad kyckling och konsumtion av opastöriserad mjölk.

• Eräät sotilaat eivät nälissään kypsentäneet kananpoikaa tarpeeksi ja saivat kambylobakteeri-infektion.
  

Några militärer på övning skulle tillaga kyckling. De var hungriga och väntade inte tills kycklingen blivit ordentligt genomvarm och insjuknade med campylobacterinfektion.

• Koululaiset tekivät opintoretken eräälle maatilalle ja maistoivat pastörisoimatonta maitoa saaden infektion. Eräs maanviljelijä vei tilansa maitoa juhliin ja vieraat sairastuivat.
  

Flera campylobacterutbrott med opastöriserad mjölk som smittkälla har förekommit: Tretton skolbarn var på studiebesök hos en bonde. De blev bjudna på mjölk och samtliga tio barn som drack av den obehandlade mjölken insjuknade. En bonde hade med sig mjölk från egen gård till ett kalas. Fyrtio gäster åt gröt och mjölk och ca 20 av dem insjuknade med campylobacterinfektion.

Mitä tulee vesivälitteisiin taudinpurkauksiin niin näissä on kambylobakteeri tavallisin mikro-organismi Ruotsissa. Vuoden 1980 jälkeen on raportoitu 20 taudin purkausta.

Vad gäller vattenburna utbrott i Sverige är Campylobacter den vanligast diagnostiserade mikroorganismen. Sedan 1980 har det i Sverige rapporterats mer än 20 vattenburna utbrott.

• Neljässä laajimmassa vesivälitteisessä purkauksessa sairastui vähintäin 2000 ihmistä joka epidemiassa.
  

Vid de fyra största vattenburna campylobacterutbrotten insjuknade minst 2 000 vid varje utbrott.

• Jos jättää huomiotta kambylobakteerin, oli vesi näissä tapauksissa muuten aivan hyvää laatua.
  

Bortsett från campylobacterfyndet var vattnen i samtliga dessa fall av god mikrobiologisk kvalitet (enstaka coliforma bakterier isolerades vid två av utbrotten, men det fanns ingen indikation på fekal förorening).

• Näissä vesivälitteisissä kambylobakteeripurkauksissa ei näytä olevan mitään suoraa yhteyttä tavallisiin indikaattoribakteereihin ja veden laatuun, mikä vaikeuttaa mahdollisuuksia jäljittää taudin syitä.
  

Vid vattenburna campylobacterutbrott tycks det inte finnas något direkt samband mellan sedvanliga indikatorbakterier och vattenkvalitet, vilket försvårar möjligheterna att hitta orsaken till utbrotten.

Cambylo bakteeri

Kambylobakteeri

Campylobacter

Den absolut vanligaste rapporterade orsaken till magsjuka efter utlandsresa är infektion med Campylobacter. I genomsnitt rapporteras årligen 4200 personer som har blivit sjuka efter att de rest utomlands. Det motsvarar cirka 60 procent av alla svenskar som årligen rapporteras ha campylobacterinfektion (Figur 1).

http://www.smittskyddsinstitutet.se/publikationer/smis-nyhetsbrev/epi-aktuellt/epi-aktuellt-2010/epi-aktuellt-vol-9-nr-47-25-november-2010-/#p18594

Sairastumistilastot osoittavat, missä maissa ruotsalaiset matkailevat ja mikä vuodenaika vallitsee. Vuonna 2009 tapahtui useimmat tartunnat Thaimaassa (1152), mutta myös Espanjassa, Turkissa ja Intiassa sairastuttiin kambylobakteeriin. Useimmat Thaimaan ja Intian sairaustapauksista sattui joulu-huhtikuun välisenä aikana, kun taas Espanjan ja Turkin matkoilla tapahtuneet sairastumiset sattuivat kesällä.

Sjukdomsstatistiken visar vilka länder svenskar besöker samt under vilken period av året resan sker. Under 2009 var de flesta av de rapporterade fallen smittade i Thailand (1152 personer) men också i Spanien, Turkiet och Indien. De flesta av dem som smittades i Thailand och Indien insjuknade mellan december och april, medan de som reste till Spanien och Turkiet vanligen insjuknade under sommaren.

Vaikkakin useimmat tartunnat tapahtuivat Thaimaassa, seillä ei kutienkaan tartunnan riski ole suurin siellä. Suurin riski on osoitautunut olevan Intian, Marokon tai Indonesian matkoilla. Huomattavasti alempi riski on matkatessa eteläeurooppalaisissa valtioissa kuten Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa ja Portugalissa. Egyptiä on aiemmin pidetty korkean riskin maana, mutta sielläkin on sairastumisriski ollut matala viime vuosina. Jonkin verran Etelä-Eurooppaa korkeampi riski on Trukissa, bulgariassa ja Tunisiassa.

Även om många smittades i Thailand är det inte där som risken att smittas med Campylobacter är störst. Under de senaste åren har risken att smittas varit störst vid resa till Indien, Marocko eller Indonesien. Betydligt lägre risk är det att resa till de sydeuropeiska länderna Frankrike, Spanien, Grekland och Portugal. Även i Egypten som tidigare sågs som ett högriskland har risken att smittas varit låg under senare år. I Turkiet, Bulgarien och Tunisien är risken något högre än i Sydeuropa (Tabell 1).

Wikipedia esittää systematiikkaa:

Systematik
Domän:	Bakterier
Stam:	Proteobacteria
Klass:	Epsilon Proteobacteria
Ordning:	Campylobacterales
Familj:	Campylobacteraceae
Vetenskapligt namn
§Campylobacter Auktor: Sebald and Véron 1963
Arter
C. coli C. concisus C. curvus C. fetus C. gracilis C. helveticus C. hominis C. hyointestinalis C. insulaenigrae C. jejuni C. lanienae C. lari C. mucosalis C. rectus C. showae C. sputorum C. upsaliensis

Malaria ja haavainen viruskeratiitti

Corneal ulceration in Tanzanian children: relationship between malaria and herpes simplex keratitis

• David Yorston

  Affiliations

  • Kikuyu Hospital, P.O. Box 45, Kikuyu, Kenya
,
• Allen Foster

  Affiliations

  • Author for correspondence.
  • International Centre for Eye Health, 27-29 Cayton Street, London, EC1V 9EJ, UK

Received 17 April 1991; received in revised form 8 October 1991; accepted 8 October 1991.

• Abstract
• Abstract + References
• PDF
• References

Abstract

Two 3-year prospective studies from 1982–1984 and 1986–1988 in Tanzania identified 189 children with corneal ulceration, of whom 92 (48 · 7%) were due to herpes simplex keratitis. In 1982–1984 herpes simplex keratitis was responsible for 35 · 5% of corneal ulcers (38 of 107), compared with 65 · 8% (54 of 82) in 1986–1988 (P = 0 · 00006). It is postulated that the increase in corneal ulceration due to herpes simplex keratitis can be attributed to an increase in the incidence and severity of malaria infection.

No full text is available. To read the body of this article, please view the PDF online.

TBEV, punkkienkefaliitti. Ixodes-punkki

Golovljova I Viral zoonoses in Estonia.( Hantaviruses and) tick-borne encephalitis virus identification, prevalence, serology and genetic relationship. Karolinska Institutet 2006.

• Vektori

Hyönteinen PUNKKI vektorina erään viruksen (TBEV) siirtymiselle:
Kaksi punkkilajia (Ixodes punkkien suvusta Ixodidae) voi kantaa virusta: Ixodes ricinus ja Ixodes persulcatus. Punkin kehityksessä on 4 vaihetta: muna, toukka, kotilo ja valmis punkki. Jokainen vaihe kestää vuoden, joten joka punkki on ainakin 3 vuotta vanha tai 2-6 kasvu-olosuhteista riippuen. Ixodeslaji voi loisia yli 300 eri villi- tai kotieläinlajissa, linnussa tai matelijassa.

• Reservoaarieläin on jyrsijöitä
  

TBE-tautia aiheuttavat virukset käyttävät lähinnä jyrsijämiljöötä säilyäkseen ja lisääntyäkseen. Kaikkein merkittävin reservoaari ja isäntä on villit jyrsijät, lähinnä Apodemus-hiirilaji ja Clethrionomus-peltohiirilaji. Isommissakin eläimissä punkki käy lisääntymässä, mutta niistä se ei pääse välittymään tehokkaasti edelleen.

Miten TBEV virus välittyy?
Virus infektoi punkkia sen eri vaiheessa aiheuttaen kroonisen infektion punkille. Isäntäeläimessä infektoitunut punkki infektoi muita punkkeja ilman, että isäntäeläimessä havaitaan viremiaa. Virus tarttuu selkärankaiseen, kun infektoitunut punkki pääsee puremaan ja virus erittyy punkin infektoituneista sylkirauhasista syljen mukana. Virus menee sitten ihoon ja punkin sylki indusoi puremakohtaan havaittavia muutoksia, johon kertyy isännästä puolustussoluja. Saatuaan niitä infektoitumaan virus sitten pääse edelleen puremakohdasta leviämään kohtiin missä terveet punkit ovat syömässä ja täten nekin tulevat infektoituneeksi.
(non-vireminen transmissio). Pikkujyrsijät ovat alkaneet lisääntyvässä määrin toimia TBEV-isäntinä. Vuohet ja peurat taas ylläpitävät ja laiduntavat näitä punkkiyhdyskuntia.


Punkkienkkefaliittivirukset ( tick-borne encephalitis virus, TBEV)
omaavat siis hyönteisvektorin. Ne ovat ”arthropod-borne viruses”, arboviruksia.

Enkefaliitti, aivotulehdus, TBE,
tarttuu ihmiseen kroonisesti infektoituneista punkeista.
http://www.internetmedicin.se/dyn_main.asp?page=1368
Vuosittain noteerataan 10 000-12 000 kliinistä punkkienkefaliittia maailmassa. TBE:n endeemisiä alueita on kautta Euroopan ja Venäjän. Eniten esiintyy niitä Baltian maissa. TBE-tautiin sairastuu Latviassa vuosittain uusia henkilöitä 15,7/100 000 asukkaasta.
Eestissä 17,5 /100 000 asukkaasta ja erityisesti Saarenmaalla 82 /100 000 asukkaasta. Liettuassa on insidenssi 21,95/100 000.

Ennen tätä väitöskirjaa ei paljon tiedetty, miten punkkienkefaliittivirus TBEV elämänsykliään suorittaa Eestissä ja aiheuttaa niin paljon ikävää aivotulehdusta, punkkienkefaliittia, TBE.

Miten TBEV-infektiota voidaan estää?
Katso myös hakusanoja: Punkki, puutiainen, punkin purema, borrelioosi ( bakteeritauti)
Puutiaisaivokuume (TBE, virustauti)
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/punkit.html

Ei ole mitään täsmä terapiaa, kun on jo saanut TBEV-infektion. Paras on estää punkin purema ja jos se on jo purrut niin poistaa nopeasti ja siististi. On olemassa punkinpoistopinsettejäkin apteekissa. Tietysti vektorieläinten jyrsijöitten pitäminen aisoissa on tärkeää, mutta tavallinen punkkihan on tavallinen luonnossa. Kaikki punkit eivät ole kroonisesti infektoituneita! Pohjolan maat ovat laajoja, kasvillisuus rehevää.

Rokotuksesta TBE:tä vastaan saa suojaa tautia vastaan ja infektio rajoittuu. Euroopassa on käytössä kaksi rokotetta: FSME-Immune (ImmunoAG, Wien, Itävalta) ja Encepur (Behringswerke AG, Marburg, Saksa). Vuoden 1980 jälkeen on Itävallassa rokotettu jo 6,8 miljoonaa henkilöä. Suojatehon katsotaan olevan 96-98,7%, jos on saatu koko rokotesarja (3). Saksassa on käytetty korkean riskin alueella lapsille Encepur-rokotetta.

Ruotsin FASS2006
esittää ylläolevat rokotteet. Encepur, Meda; Encepur Barn, Meda; FSME-IMMUN Junior, Baxter; FSME-IMMUN Vuxen, Baxter.

VEKTORI Jyrsijä, HANTAVIRUSES, Rodent Borne viruses, Roboviruses

ROBOVIRUS, Hantaviruses, Jyrsijävälitteisiä.

Hantaviruksista pohjolassa. Etelässä on pahempia verenvuotokuumeita.

Golovljova I. Viral zoonoses in Estonia. Hantaviruses (and tick-borne encephalitis virus) identification, prevalence, serology and genetic relationship. Karolinska Institutet 2006.

ZOONOOSI
tulee kreikkalaisesta sanasta ”zoon”, mikä tarkoittaa animaalista ja ”nosos”, mikä tarkoittaa tautia. Zoonoosit ovat eläinten ja ihmisten kesken luonnostaan välittyviä tauteja. Taudinaiheuttajan reservoaarina, säilöpaikkana, toimii selkärankaiset eläimet, mutta myös ihminen. Jos eläin kantaa infektiota ollen oireeton, se on taudinkantajaisäntä (carrier host). Niiden takia zoonooseista voi tulle pinttyneitä. Zoonooseja on paljon erilaisia.
Ihmiselle vaarallinen on ovat robovirus HANTA.

a) ROBOVIRUKSIIN kuuluu
HANTA-virukset, tietyissä jyrsijöissä pesiytyvät ja niistä ihmiseen välittyvät. Tällaisista on käytetty myös nimeä robo-virukset ( rodent borne viruses)( 2001).
Jos virus ei tarvitse itikkaa välittyessään (arthropoda-vektoria), sen leviäminen ei ole niin nopeaa. Näinpä robovirukset ovat geneettisesti melkoisen stabiileja. Niille voi piirtää melko selkeän sukupuun
HANTAviruksia ovat allamainitut
PUUV (arvicolinae-borne hantaviruses; Suomi)
SAAV (murinae-borne hantaviruses; Eesti)
DOBV( murinae-borne hantaviruses; Slovenia)

HANTA-virukset aiheuttavat 

verenvuotokuumeita, joihin kuuluu munuaisoireistoa (HFRS) Euroopassa.
 Näistä lievempi muotoinen on Puumalavirus (PUUV) ( kuolleisuus 0,1%) ja vaikeampi muoto Dobrava-virus ( DOBV) (Kuolleisuus miltei 14 %).

Keuhko-oireyhtymää Amerikassa aiheuttava hantavirus (Hanta virus pulmonary symptome, HPS) (Kuolleisuus 30 %).

HFRS-tapauksia on Euraasiassa vuosittain 150 000, ja niistä useimmat ovat Kiinassa, Koreassa ja Venäjän Euroopan puoleisessa osassa. Suomesta on ilmoitettu 1000-2000 serologisin kokein vahvistettua HFRS-tapausta, Ruotsista 100-500 ja Norjasta noin 50.

Vuosina 1993-2004 oli Amerikassa HPS-tapauksia 1910, joista 384 johti menehtymiseen.

Eestissä löytyi PUUV ja SAAV (Saarenmaa virus)vasta-aineita miltei koko väestöstä. SAAV-vasta-aineita oli eniten Saarenmaalla ja Vormsi-saarilla. Puumalavirusvasta-aineita keski- ja lounaisosissa maata kuten Raplamaalla. Vasta-aineitten laajasta esiintymisestä Eestissä voi päätellä, että merkittävä osa tapauksia on jäänyt diagnosoimatta verrattuna Suomen tuloksiin. Voitiin osoittaa, että SAAV- ja DOBV- viruksia kantaa eri hiirilajit

• SAAV virusta kantaa   ( Apodemus agrarius, Striped field mouse http://fi.wikipedia.org/wiki/Peltohiiri 
• DOBV virusta kantaa A.flavicollis, Yellow necked mouse).Metsähiiri eli Isometsähiiri http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4hiiri
•  PUUV virusta kantaa Clethrionymus glareolus, Bank vole, metsämyyra ( myyräkuumeen aiheuttaja )( Sorkfeber http://www.smi.se/sjukdomar/sorkfeber/)
•  Fylogeneettisesti PUUV-virus on sukua Venäjän puoleisille viruskannoille.http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4myyr%C3%A4

Suomennettu
6.9.2006
Päivitys 29.12. 2013 

KALIKIVIRUKSET

Kansanterveyslaitoksen mukaan norovirukset ovat yleisimpiä vatsatautiepidemioiden aiheuttajia. Ne kuuluvat kalikiviruksiin ja voivat aiheuttaa epidemioita esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa, hotelleissa, risteilylaivoissa ja kylpylöissä.

Suomessa todetaan vuosittain 30-50 mikrobiologisesti varmistettua norovirustapausten ryvästä, joista keskimäärin vajaa kolmannes on ollut vesi- tai elintarvikevälitteisiä.

Ihmisen KALIKI-viruksia on Norwalk-virus , joka aiheuttaa myös oksennustautia. Nykyisin KALIKI-virukset jaetaan kahteen sukuun:

• Norwalk- virusten kaltaiset (norovirukset): Nämä ovat moninaisia viruksia genoryhmä 1 ja genoryhmä 2.

• Norovirus
• Norwalkinfektion

• Sapporo-virusten kaltaiset (sapovirukset) ( lapsilla tavallisia) .

• Calicivirus (noro- och sapovirus)

Andra benämningar: norwalkinfektion, vinterkräksjuka, akut smittsam icke bakteriell gastroenterit, winter vomiting disease

KALIKI-virusimmuniteetti säilyy vain puoli vuotta, joten KALIKI-virusripulin voi saada aina puolen vuoden päästä, joten ne ovat lähes pohjaton ripulien lähde. Lisäksi ne kestävät hyvin lämpöä, 60 C-astetta kokonaisen tunnin! Lisäksi ne sietävät happoa (pH 2) ja klooria, niin että vain hepatiitti A-virus vetää niille vertoja. Kylmässä vedessä KALIKI-virus säilyttää infektiokykynsä jopa kuukausia.

Uusi talvi, uusi talven tarttuva oksennustauti, NORO-virus

Analys av sökdata från Vårdguiden.se tyder på att vinterkräksjukan är på ingång

Ruotsin Tartuntatautivirasto on tehnyt johtopäätöksen, että nyt on meneillään uusi tämäntalvinen NORO-virus infektiojakso. Tyypitys on nyt tärkeää, koska on muistettava että etelämmässä on alkanut esiintyä erästä vaikeampaa viruskantaa.

NYHET November månad brukar innebära ett ökat antal fall av norovirusinfektioner (vinterkräksjuka) inom vården liksom i samhället i övrigt. Smittskyddsinstitutet (SMI) övervakar vinterkräksjukan inom vården på flera sätt, exempelvis via rapportering av laboratoriefynd och utbrott samt genom typning av ett urval cirkulerande virusstammar.

Myyräkuume, sorkfeber, Puumala-virus

Myyräkuume (suomalainen teksti)

Lääkärikirja Duodecim

29.12.2009

kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen

• Oireet
• Taudin toteaminen
• Hoito

Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama, munuaisoireita aiheuttava tauti, joka leviää jyrsijöiden, erityisesti metsämyyrien välityksellä ja tarttuu satunnaisesti ihmiseen yleensä jyrsijöiden kuivuneista eritteistä. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen. Myyräkuumetapaukset lisääntyvät syksyisin, ja taudin esiintyvyys vaihtelee Suomessa 3–4 vuoden jaksoissa. Suomessa myyräkuumeeksi diagnosoituja tautitapauksia on vuosittain noin

1 000. Vähäoireisia taudin muotoja lienee moninkertainen määrä.

Oireet

Tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkava, yleensä korkea kuume, pahoinvointi, selkä- ja vatsakivut sekä virtsamäärän väheneminen viruksen aiheuttaman munuaisten toiminnan heikkenemisen takia.

Taudin toteaminen

Tautia epäillään tyypillisten oireiden, erityisesti kuumeen ja virtsamäärän vähenemisen perusteella. Mahdollinen altistus myyrien ulosteille vahvistaa tautiepäilyä. Verinäytteestä mitataan virusvasta-aineet, useimmiten yksi verinäyte riittää. Virtsanäytteessä voi esiintyä valkuaista ja virtsatestissä havaittavaa verta.

Hoito

Myyräkuume paranee vähitellen itsekseen eikä siihen ole parantavaa lääkettä. Tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteytyksestä sekä mahdollisten kipujen hoidosta. Sairaalahoito on aiheellinen, jos potilaan oireet ovat rajut tai kunto on heikko. Tauti paranee muutamien viikkojen kuluessa, jona aikana munuaisten toiminta palaa normaaliksi. Sairastamista seuraa elinikäinen immuniteetti.

Artikkeli on tarkastettu 29.12.2009

Artikkelin tunnus: dlk00588 (000.000)

Oy Duodecim

• Sorkfeber( Svensk text)
• Fråga 1177.se

Kapitel 1. Översikt

Sorkfeber / Översikt Reviderad: 2010-03-23 Allmänt Sorkfeber är en virussjukdom som man kan få av smittade skogssorkar. Man kan bli sjuk om man andas in damm som innehåller urin eller avföring från sorkarna eller om man rör vid djuren, deras saliv, urin eller avföring. Sjukdomen smittar inte mellan människor. I Sverige finns sorkfeber i stort sett bara norr om Dalälven, även om det har hänt att människor längre söderut har blivit sjuka. De år som det finns fler sorkar än vanligt blir också fler människor sjuka. Sorkfeber är vanligare i Finland. Man kan minska risken att bli sjuk om man undviker direktkontakt med skogssorkar. använder handskar om man ska städa eller röra vid ställen där djuren kan ha varit, till exempel i vedbodar. städar med våta i stället för torra metoder, så att det inte dammar. krattar fjolårsgräs efter regn eller när man har vattnat, också för att undvika damm. När man får sorkfeber blir man oftast ganska dålig, men de flesta blir helt friska igen. Sjukdomen brukar också påverka njurarna, och det kan då märkas som att man kissar mindre eller mer än vanligt. Det tar oftast mellan två och sex veckor från att man har smittats tills man blir sjuk. Symtom Om man har sorkfeber är det vanligt att man har hög feber muskelvärk mycket ont i magen och ryggen. Behandling Det finns ingen behandling mot sorkfeber, men de flesta blir friska efter en till två veckor. Under tiden får man försöka lindra besvären, med till exempel smärtstillande och febernedsättande medicin. Ibland kan sjukdomen göra så att njurarna under en tid inte kan rena blodet som de ska. Då kan man behöva ligga på sjukhus och få behandling för det. När ska man söka vård? Om man misstänker att man har fått sorkfeber kan man ringa sjukvårdsrådgivningen eller kontakta en vårdcentral.

Tularemia

Nyhetsbrevet EPI-aktuellt / EPI-aktuellt 2010 / EPI-aktuellt, vol 9, nr 46 (18 november 2010)

EPI-aktuellt, vol 9, nr 46 (18 november 2010)

Nyheter från Smittskyddssverige

• Dödsfall i harpest.

Prenumerera på nyhetsbrevet EPI-aktuellt

Dödsfall i harpest

En äldre person i Värmland har avlidit av harpest. Att harpest får dödlig utgång hos människor i Sverige är mycket ovanligt. Sedan 1997 finns inga dödsfall på grund av harpest registrerade i dödsorsaksregistret som finns på Socialstyrelsen.

Harpest förekommer i flera huvudformer. Infektionen kan ge långdragen sårinfektion med lymfkörtelsvullnad efter insektsbett. Den kan också ge lunginflammation vid inandning av damm som innehåller bakterien. Lunginflammationen kan bli mycket allvarlig, men om antibiotika sätts in kan dödsfall i princip alltid undvikas. I det aktuella fallet i Värmland rörde det sig om lunginflammation hos en person med många bakomliggande sjukdomar. Den skörhet detta medfört är med stor sannolikhet en kraftigt bidragande orsak till dödsfallet.

Vanligaste smittvägen myggbett

Smitta genom att man andas in bakterien är ovanlig, men sannolikt är detta smittvägen för det värmländska fallet. Den vanligaste smittvägen för harpest i Sverige är myggbett som ger sårinfektion.

Det finns ingen anledning att undvika att visats i skog och mark på grund av det som hänt. Infektionen kan antibiotikabehandlas och i princip alla sjuka tillfrisknar efter behandling.

Hittills i år har ovanligt många harpestfall, 435 fall, anmälts till Smittskyddsinstitutet. Läs mer om detta här

Länk till pressmeddelande från Värmland

Läs Smittskyddsinstitutets sjukdomsinformation om harpest här

/Marika Hjertqvist, Smittskyddsinstitutet

Malaria falciparum , artesunate

download as PDF
Anti-Malaria Ristiretki
http://www.malaria-ipca.com/pdfs/artesunate.pdf

Malaria falciparum , artesunate ja kiniini

Artesunate ja Kiniini vertailussa vaikean falciparum malarian hoidossa.


The Lancet, Volume 376, Issue 9753, Pages 1647 - 1657, 13 November 2010
doi:10.1016/S0140-6736(10)61924-1Cite or Link Using DOI
Published Online: 08 November 2010

Artesunate versus quinine in the treatment of severe falciparum malaria in African children (AQUAMAT): an open-label, randomised trial
Original Text
Arjen M Dondorp MD l, Caterina I Fanello PhD l et al.



Vaikea malaria on lasten päätappajia ja Sub-saharan alueella pääsyy lasten sairaalahoitoihin.

Severe malaria is a major cause of childhood death and often the main reason for paediatric hospital admission in sub-Saharan Africa.

KINIINI on ensisijainen lääke, mutta on lisääntyvää näyttöä ARTESUNATE- lääkkeen tehosta, johon liittyisi vähempää mortaliteettiakin.

Quinine is still the established treatment of choice, although evidence from Asia suggests that artesunate is associated with a lower mortality.

Tutkijaryhkmä vertaili näitä lääkkeitä afrikkalaisten lasten vaikean malarian hoitoaineina.

We compared parenteral treatment with either artesunate or quinine in African children with severe malaria.

• Yhdeksässä maassa, 11 keskuksessa tehtiin tutkimuksia.

Alle 15 vuotiaat falciparummalariaan sairastuneet sisällytettiin tutkjimukseen. Toisille annettiin parenteraalisesti artesunaattia ja toisille kiniiniä.

This open-label, randomised trial was undertaken in 11 centres in nine African countries. Children (<15> Randomisation was in blocks of 20, with study numbers corresponding to treatment allocations kept inside opaque sealed paper envelopes. The trial was open label at each site, and none of the investigators or trialists, apart from for the trial statistician, had access to the summaries of treatment allocations. The primary outcome measure was in-hospital mortality, analysed by intention to treat. This trial is registered, number ISRCTN50258054.

• 5424 lasta hoidettiin. Artesunate lääkettä sai 2712 ja kiniiniä 2713.

5425 children were enrolled; 2712 were assigned to artesunate and 2713 to quinine.

• 230 ( 8.5% artesunateryhmästä kuoli. 297(10.9 kiniiniryhmästä kuoli).

All patients were analysed for the primary outcome. 230 (8·5%) patients assigned to artesunate treatment died compared with 297 (10·9%) assigned to quinine treatment (odds ratio [OR] stratified for study site 0·75, 95% CI 0·63—0·90; relative reduction 22·5%, 95% CI 8·1—36·9; p=0·0022).

• Neurologisten jälkitautien insidenssi ei eronnut ryhmien kesken. mutta kooman kehittymisessä oli eroa( 3.5% ja 5.1%), kouristuksia (8.3 % ja 10.1%), kooma-asteikossa tapahtuvaa huononemista ( 6.1% ja 7.7%) . Siis artesunate- lääkkeella merkitsevästi vähemmän negatiivisia neurologisia oireita.

Incidence of neurological sequelae did not differ significantly between groups, but the development of coma (65/1832 [3·5%] with artesunate vs 91/1768 [5·1%] with quinine; OR 0·69 95% CI 0·49—0·95; p=0·0231), convulsions (224/2712 [8·3%] vs 273/2713 [10·1%]; OR 0·80, 0·66—0·97; p=0·0199), and deterioration of the coma score (166/2712 [6·1%] vs 208/2713 [7·7%]; OR 0·78, 0·64—0·97; p=0·0245) were all significantly less frequent in artesunate recipients than in quinine recipients.

• Hoidonjälkeinen hypoglykemia oli myöskin harvinaisempaa artesunate-ryhmässä ( 1.8 % ja 2.8%)

Post-treatment hypoglycaemia was also less frequent in patients assigned to artesunate than in those assigned to quinine (48/2712 [1·8%] vs 75/2713 [2·8%]; OR 0·63, 0·43—0·91; p=0·0134).

• Artesunate oli myöskin hyvin siedetty eikä sillä ollut vakavia lääkesivuvaikutuksia.

Artesunate was well tolerated, with no serious drug-related adverse effects.

• Tulosten tulkinta

Interpretation

Artesunate- lääkitys vähentää kuolleisuutta afrikkalaislasten vaikeassa malariassa. Artesunate ja kiniini vertailtuna osoittaa vahvasti, että parenteraalisella artesunaatilla voitaisiin korvata kiniini vaikean malarian ensimmäisenä lääkkeenä kautta maailman.

Artesunate substantially reduces mortality in African children with severe malaria. These data, together with a meta-analysis of all trials comparing artesunate and quinine, strongly suggest that parenteral artesunate should replace quinine as the treatment of choice for severe falciparum malaria worldwide.
Funding
The Wellcome Trust.

Artesunate- hakusana on Wikipediassa ja anti-malariaristiretki( Crusade) lähteestä saa enemmän tietoa ja otan siitä sitaatitn seuraavaan artikkeliin.

Tästä saa lisää hakusanoja:

Artesunate is an antimalarial agent. It is a water-soluble hemisuccinate derivative of dihydroartemisinin.
Artemisinin is a sesquiterpene lactone isolated from Artemisia annua, a herb that has traditionally been used in China for the treatment of malaria.
Artesunate and its active metabolite dihydroartemisinin are potent blood schizonticides, active against the ring stage of the parasite.
Artesunate is ideal for the treatment of severe malaria, including cerebral malaria.
It is also active against chloroquine and mefloquine resistant strains of P. falciparum.
The injectableIt is unstable in neutral solution and is therefore only available for injections as artesunic acid. formulation must be prepared immediately before use in 5% (w/v) sodium bicarbonate solution to produce the salt sodium artesunate.

EHEC

Flera fall av EHEC i Skaraborg

Se hela bilden

373 × 486 - 13k - gif - www.bats.ch/.../pathogenic_escherichia_coli.gif

Bilden kan vara skyddad enligt upphovsrättslagen

Nedan visas bilden på: www.bats.ch/bats/publikationen/1996-1_e.coli/.

SMI nyhetsbrev V 45

Typning visade på ovanlig typ

Typning av den aktuella EHEC-stammen har visat på O153 (eae-positiv, VT1-negativ, VT2-positiv), en i Sverige ovanlig typ. Under oktober-november har det konstaterats ytterligare ett par EHEC-fall i närheten, men utan uppenbar epidemiologisk koppling och de var av andra typer.
Den 30 oktober insjuknade ett nytt barn i EHEC med HUS-syndrom. Detta barn kom från förskolans småbarnsgrupp. I detta läge sammankallades en epidemiledningsgrupp med deltagande från Smittskyddsenheten i Västra Götaland, Lidköpings kommun (miljöförvaltningen och förskolan), barnkliniken på Kärnsjukhuset i Skövde, primärvården i Lidköping, mikrobiologen på Sahlgrenska Universitetssjukhuset, länsveterinären i Västra Götalands län, Jordbruksverket och Smittskyddsinstitutet.
En mer detaljerad kartläggning av livsmedelsleverantörerna till förskolan har startats och det finns resonemang kring andra möjliga smittkällor i barnens närhet, utan att ännu komma närmare en lösning. Alla barn i småbarngruppen är nu också provtagna och inga nya fall har hittats där.

Oklart vad som orsakat smittan

Något i förskolan ter sig vid en första anblick som den sannolikaste smittkällan, men vad mer specifikt som kan ha orsakat smittan är fortsatt oklart.
Vinninga ligger i en jordbruksbygd med många djurbesättningar i omgivningen och flera av barnen kommer från lantgårdar. Annat gemensamt än förskolan kan inte uteslutas. Provtagning på utvalda djurbesättningar skulle därför vara av värde. Orten har en enda affär och det kan även finnas andra gemensamma aktiviteter som utredningen inte lyckats spåra. En del av barnen umgås dessutom även privat.

Läs mer om EHEC här.

Fusobacterium necrophorum

• Läkartidningwen 2.11.2010 Nr 44.
  

• FUSOBACTERIUM necrophorum on anaerobi bakteeri, jonka tiedetään aiheuttavan Lemierren oireyhtymää (LS). Se tunnetaan kurkkuinfektiosta, jota komplisoi kaulalaskimon tromboflebiitti ja septiset emboliat.
  

Fusobacterium necrophorum är en anaerob bakterie, känd för att orsaka Lemièrres syndrom. Lemièrres syndrom kännetecknas av halsinfektion, som kompliceras av vena jugularis-tromboflebit och septiska embolier.

• Nyt on raportoitu lisääntyvin määrin Lemierren oireyhtymää.
  

Ökad incidens av Lemièrres syndromet har rapporterats.

• Tutkimuksista on kåynyt selville. että nuorten tonsilliiteissa esiintyy huomattavissa määrissä F. necrophorumia.
  

Studier talar för att F necro­phorum förekommer i en betydande del av tonsilliter hos unga.

• Ei tiedetä, miten suuressa määrin esiintyy tätä bakteeria normaalissa nielufloorassa.
  

Det är oklart i hur stor utsträckning bakterien förekommer i normal svalgflora.

• On raportoitu tapauksia, joissa on havaittu yhteys Ebstein-Barr-viruksen, invasiivisen F necrophorumbekteerin ja Lemierren syndrooman kesken.
  

Fallrapporter talar för ett samband mellan Epstein–Barr-virus (EBV) och invasiv F necrophorum och Lemièrres syndrom.

• Tarvitaan tutkimuksia, jotka selvittävät nuorten terveitten henkilöitten nielun F-necroforumbakteerin insidenssin ja selvityksiä, joista käy ilmi yhteys EBV ja F- necrophorum-infektion kesken.
  

Studier behövs för att kartlägga förekomsten av F nec­rophorum i svalg hos unga friska och utreda ett eventuellt samband mellan EBV- och F necrophorum-infektion.

Engl. lyhennelm

• Fusobacterium necrophorum (Fn) is an anaerobe bacteria, known to cause Lemierre´s syndrome (LS).

LS is a life-threatening illness, characterized by throat infection, which subsequently develops into a septic illness with thrombophlebitis of the internal jugular vein and metastatic abscesses.

LS is preferrably treated with intravenous clindamycin or a combination with bensylpenicillin and metronidazole.

Several recent studies have postulated that Fn also may be an important cause of tonsillitis in adolescents and young adults. Data concerning whether Fn colonises the healthy oropharynx or not are diverging, and more studies concerning the incidence of Fn in the normal flora are needed to establish the diagnostic value of a positiv test for Fn in tonsillitis. Many case-reports suggest a relation between Fn and anginose mononucleosis caused by Epstein Barr Virus (EBV).

This is supported by case-reports where invasive Fn-infection and LS are preceeded by an EBV-infection, but further studies are needed.

Maria Löfgren, Ingegerd Sjögren, Torvald RipaCorrespondence: Maria Löfgren, Infektionskliniken, Länssjukhuset, SE-301 85 Halmstad, Sweden.

Tularemia Wikipediatekstistä

• Miten hoitaa? Miten estää?
• Streptomysiini on ensisijainen lääke. Tularemiaa voidaan hoitaa myös gentamisiinilla 10 päivän kuurilla, tetrasykliiniryhmän lääkkeellä kuten doksisykliinillä 2-3 viikon kuurilla, kloramfenikolilla tai fluorokinoleilla.
  

The drug of choice is Streptomycin.^[15] Tularemia may also be treated with gentamicin for ten days, tetracycline-class drugs such as doxycycline for 2–3 weeks,^[16] chloramphenicol or fluoroquinolones.

• On olemassa heikennettyä, elävää rokotetta, muta se on varalla vain korkean riskin ryhmiä varten. Sen käyttöä altistuksen jälkeiseen profylaksiaan ei suositella.
  

An attenuated, live vaccine is available, but its use is restricted to high risk groups. Its use as post-exposure prophylaxis is not recommended.

• Tularemia on myös mahdollinen biologinen ase. Tästä löytyy tietoa netistä.
  

The Centers for Disease Control and Prevention regard F. tularensis as a viable bioweapons agent, and it has been included in the biological warfare programs of the USA, USSR and Japan at various times.^] A former Soviet biological weapons scientist, Kenneth Alibek, has alleged that an outbreak of Tularemia among German soldiers shortly before the siege of Stalingrad was due to the release of F. tularensis by Soviet forces, but this claim is rejected by others who have studied the outbreak. In the US, practical research into using tularemia as a bioweapon took place in 1954 at Pine Bluff Arsenal, Arkansas, an extension of the Camp Detrick program. It was viewed as an attractive agent because:

• it is easy to aerosolize- Aines aerosolisoituu helposti.
  
• it is highly infective; 10-50 bacteria are required to infect. Aines on mitä infektoivinta, vain 10-50 bakteeria riittää infektoimiseen.
  
• it is non-persistent and easy to decontaminate (unlike anthrax). Se ei ole pinttyneesti pysyvää ja se on helppo dekaóntaminoida.
  
• it is highly incapacitating to infected persons. Infektoitunut henkilö on tehokkaasti tehty toimintakyvyttömäksi.
  
• it has comparatively low lethality, which is useful where enemy soldiers are in proximity to non-combatants, e.g. civilians. Letaalisuus on suhteellisen matala, mikä on etu silloin kun vihollissotilaat ovat lähellä muita esim siviiliväestöä.
  

Tästä biokemiallisesta puolesta on Wikipediassa vielä enemmänkin tekstiä:

The Schu S4 strain was standardized as Agent UL for use in the U.S. M143 bursting spherical bomblet. It was a lethal biological with an anticipated fatality rate of 40 to 60 percent. The rate-of-action was around three days, with a duration-of-action of 1 to 3 weeks (treated) and 2 to 3 months (untreated) with frequent relapses. UL was streptomycin resistant. The aerobiological stability of UL was a major concern, being sensitive to sun light, and losing virulence over time after release. When the 425 strain was standardized as agent JT (an incapacitant rather than lethal agent), the Schu S4 strain's symbol was changed again to SR.

Both wet and dry types of F. tularensis (identified by the codes TT and ZZ) were examined during the "Red Cloud" tests, which took place from November 1966 to February 1967 in the Tanana Valley, Alaska.^[20]

No vaccine is available to the general public.

• Miten parhaiten estää tularemiaa?
  

• The best way to prevent tularemia infection is to wear rubber gloves when handling or skinning lagomorphs (such as rabbits), avoid ingesting uncooked wild game and untreated water sources, wear long-sleeved clothes, and use an insect repellent to prevent tick bites.

• Dokumentoituja taudinpurkauksia:

In the summer of 2000, an outbreak of tularemia in Martha's Vineyard resulted in one fatality, and brought the interest of the CDC as a potential investigative ground for aerosolized Francisella tularensis. Over the following summers, Martha's Vineyard was identified as the only place in the world where documented cases of tularemia resulted from lawn mowing.

An outbreak of tularemia occurred in Kosovo in 1999-2000.

Franciscella tularensis

smi postia

Ökat antal fall av harpest i Stockholms län

Under hösten har ett ökande antal fall av harpest rapporterats till Smittskydd Stockholm. Hittills i år (till och med 3 november) har 50 fall anmälts. Detta ska jämföras med 20 fall under hela år 2009.-

Harpest är vanligast i norrlandslänen, men på senare år har smittan spridit sig söderut. Minst hälften av årets fall har uppgett att de blivit smittade inom Stockholm län. Flera är smittade på Ekerö, men fall har också kommit från Södertörn. Ofta har smittan skett genom myggbett. Patienterna har vanligen haft sår och regional lymfkörtelförstoring.

Harpest orsakas av bakterien Francisella tularensis och kan spridas från gnagare till människa via framför allt mygg- eller fästingbett, men också genom direktkontakt med infekterade djur. De klassiska symtomen är feber, ett sår vid bettet och en svullen och öm regional lymfkörtel. En lungform av sjukdomen kan uppkomma efter inhalation av kontaminerat damm. Infektionen behandlas med doxycyklin eller ciprofloxacin. Vanligt penicillin hjälper inte.

Smittskydd Stockholm uppmanar till ökad observans på patienter som söker för svullna lymfkörtlar och feber, med eller utan sår, och frikostighet med serologisk provtagning för harpest. Tidigt insatt behandling minskar risken för ett utdraget och komplicerat sjukdomsförlopp.

/Bo Svenungsson och Karin Persson, Smittskydd Stockholm

Publicerad i nyhetsbrevet EPI-aktuellt 2010-11-04