Summa sidvisningar

fredag 17 december 2010

CCHF

* Yhteenvetoa tästä punkkivälitteisestä verenvuotokuumeesta:

The Lancet Infectious Diseases, Volume 6, Issue 4, Pages 203 - 214, April 2006
doi:10.1016/S1473-3099(06)70435-2Cite or Link Using DOI
Crimean-Congo haemorrhagic fever
Original Text
Dr Önder Ergönül a

CCHF on usein fataali virusinfektio ja sitä kuvataan 30 eri maasta ja mitä kaikkiin lääketieteen kannalta merkittäviin punkkivälitteisiin infektioihin tulee, niin juuri tämä on kaikkein levinnein maapallolla ja sen leviäminen vastaa tietyn punkkilajin esiintymistä. Punkit ovat on Hyalomma lajeja.

Crimean-Congo haemorrhagic fever (CCHF) is an often fatal viral infection described in about 30 countries, and it has the most extensive geographic distribution of the medically important tickborne viral diseases, closely approximating the known global distribution of Hyalomma spp ticks.

Ihmiset infektoituvat punkin puremasta, kun musertavat infektoitunutta punkkia tai oltuaan kontaktissa CCHF tautiseen potilaaseen hänen infektionsa akuutin vaiheen aikana tai jouduttuaan kontaktiin viremisen karjan veren tai kudosten kanssa.

Human beings become infected through tick bites, by crushing infected ticks, after contact with a patient with CCHF during the acute phase of infection, or by contact with blood or tissues from viraemic livestock.

Kliinisissä piirteissä on tavallisesti nähtävissä dramaattinen progredioituminen, johon kuuluu verenvuoto, lihaskivut ja kuume.

Clinical features commonly show a dramatic progression characterised by haemorrhage, myalgia, and fever.

Maksaentsyymit, kreatiniinifosfokinaasi ja maitohappodehydrogenaasi ovat koholla ja verenvuoto indikaattorit osoittavat pitkittymistä.

The levels of liver enzymes, creatinine phosphokinase, and lactate dehydrogenase are raised, and bleeding markers are prolonged.

Endoteelin infektoitumisella on patogeeninen osuutensa.

Infection of the endothelium has a major pathogenic role.

Endoteeli infektoituu suoraan ja sen lisäksi on epäsuoraa viruksen aiheuttamaa tuhoa tai viruksen välittämien isäntäkehosta peräisin olevien liukoisten tekijöitten aiheuttamaa tuhoa, kun endoteeli aktivoituu ja muuttuu jolloin sen toiminta häiriytynee.

Besides direct infection of the endothelium, indirect damage by viral factors or virus-mediated host-derived soluble factors that cause endothelial activations and dysfunction are thought to occur.

Diagnosoitaessa käytetään ELISA and rtPCR menetelmiä

In diagnosis, enzyme-linked immunoassay and real-time reverse transcriptase PCR are used.

Varhaisdiagnoosi on kriittisen tärkeä hoidossa ja nosokomiaalisten infektioitten estossa.

Early diagnosis is critical for patient therapy and prevention of potential nosocomial infections.

Olennaista hoidossa on supportiivinen terapia.

Supportive therapy is the most essential part of case management.

Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet ribavirinistä olevan hyötyä, vaikka lopullisia tieteellisiä johtopäätöksiä ja tutkimuksia puuttuukin.

Recent studies suggest that ribavirin is effective against CCHF, although definitive studies are not available.

Terveydenholtohenkilöstöllä on vakava infektioriski, varsinkin silloin kun he hoitavat niitä potilaita joilla on nenä-. ien-tai vaginavuotoa tai injektiokohdat vuotavat.

Health-care workers have a serious risk of infection, particularly during care of patients with haemorrhages from the nose, mouth, gums, vagina, and injection sites.

Simple barrier precautions have been reported to be effective.

Crimean-Congo verenvuotokuume ja RIBAVIRIN

  • The Lancet, Volume 346, Issue 8973, Pages 472 - 475, 19 August 1995
doi:10.1016/S0140-6736(95)91323-8Cite or Link Using DOI
Crimean Congo-Haemorrhagic Fever treated with oral ribavirin
Original Text
J.A. Khan FCPS * b, S. Rehman MS b, S.P. Fisher-Hoch MD a, S. Mirza MSc a, M. Khurshid FRCPath a, J.B. McCormick MD a

Suomennosta tästä punkin levittämästä taudista
Abstract

Crimean-Congon verenvuotokuume on usein tappava verenvuotokuume jota aiheuttaa punkkivirus ( Bunyaviridae)

Crimean-Congo Haemorrhagic Fever (CCHF) is an often- lethal haemorrhagic fever caused by a tick-borne virus

Ei ole aiempia julkaistuja tietoja ribavirinin tehosta CCHF-infektoituneilla potilailla, vaikka on osoitettu in vitro ja in vivo herkkyyttä.

There are no published data on ribavirin treatment of CCHF-infected patients, despite established in-vitro and in-vivo sensitivity.

Tutkijat raportoivat kolmen terveystyöntekijön (kahden kirurgin ja yhden sairaalatyöntekijän) CCHF- infektion hoidon Pakistanissa. He saivat suun kautta ribaviriniä 4 grammaa päivässä neljän päivän ajan ja sitten 2- 4 g päivässä kuuden päivän ajan.

We report three health workers—two surgeons and a hospital worker—infected with CCHF virus in Pakistan who were treated with oral ribavirin 4 g/day for four days, then 2·4 g/day for six days.

Suonensisäistä ribaviriniä ei ollut saatavilla.

Intravenous ribavirin was unavailable.

Kaikki kolme olivat vakavasti sairaita, trombosyyttien määrä oli matala, samoin leukosyyttien määrä. ASAT olivat koholla ja hemostaasi osoitti vikuuntumista

All three patients were severely ill with low platelet and white-cell counts, raised aspartate transaminase and evidence of impaired haemostasis.

Raporttien mukaan kaikilla oli arvioitu menehtymisen mahdollisuus 90% ellei ylikin.
Based on published reports, all had an estimated probability of death of 90% or more.

Kun oli alettu antaa ribaviriniä niin 48 tunnissa he muuttuivat kuumeettomiksi ja hematologiset sekä biokemialliset poikkeavuudet palautuivat normaaliarvoihin. Kaikki kolme selvisivät ja heille kehittyi IgG ja IgM vasta-aineita CCHF virusta vastaan.

The patients became afebrile, and their haematological and biochemical abnormalities returned to normal within 48 h of ribavirin treatment; all made a complete recovery, and developed IgG and IgM antibody to CCHF virus

Kokemukset ribavirinistä ovat rohkaisevia, mutta eivät anna näyttöä tehokkuudesta.

Our experience with ribavirin treatment is encouraging, but does not constitute evidence of efficacy.

Ottsen huomioon vaikeudet koota adekvaattia hoitotieto tutkijat ehdottavat yhdenmukaista protokollaa sekä CCHF:n iv että oraalihoidoille. Tämä protokolla voitaisiin sitten jakaa avainasemassa olevalle lääkintähenkilökunnalle CCHF taudin endeemisellä alueella, jotta saadaan hyvät perusteet tehokkaille hoitosuosituksille.

Given the difficulties in gathering adequate treatment data, we propose a consensus protocol for both intravenous and oral treatment of CCHF. This protocol could be distributed to key medical personnel in areas endemic for CCHF and used to provide a firm basis for effective treatment recommendations.

a Departments of Pathology and Community Health Sciences, Aga Khan University, Karachi, Sindh, Pakistan
b Department of Surgery, Sandeman Hospital, Quetta, Balochistan, Pakistan
Corresponding Author Information Correspondence to: Dr S P Fisher-Hoch, Department of Pathology, Aga Khan University, PO Box 3500, Stadium Road, Karachi 748000, Pakistan

WHO:n TERVEYSAAKKOSET Health Topics A-Z

Health topics

The pages linked to below contain links to WHO projects, initiatives, activities, information products, and contacts, organized by health and development topics.
  • Type the word you are looking for

N

X

Omskin hemorrhaginen kuume

The Lancet, Volume 376, Issue 9758, Pages 2104 - 2113, 18 December 2010
doi:10.1016/S0140-6736(10)61120-8Cite or Link Using DOI
Published Online: 16 September 2010

Omsk haemorrhagic fever

Yhteenveto suomeksi Omskin verenvuotokuumeesta

Summary

Omskin verenvuotokuume on akuutti virustauti, jota esiintyy Venäjän Länsi-Siperian eräillä alueilla (Flaviviridae)
Omsk haemorrhagic fever is an acute viral disease prevalent in some regions of western Siberia in Russia.

Tämän taudin oireita ovat kuume, päänsärly, vaikea lihaskipu, yskä ja kohtalaisen vaikeat verenvuotoilmiöt
The symptoms of this disease include fever, headache, nausea, severe muscle pain, cough, and moderately severe haemorrhagic manifestations.

Kolmasosalle kehittyy keuhkokuume, nefroosi, aivokalvontulehdus tai näitten komplikaatioitten kombinaatioita.
A third of patients develop pneumonia, nephrosis, meningitis, or a combination of these complications.

Ainoa nykyään saatavilla oleva hoitokeino on oireitten pitäminen kurissa.
The only treatments available are for control of symptoms.

Spesifistä rokotetta ei ole kehitelty, vaikkakin TBE-rokote antanee jonkinasteista suojaa Omskin verenvuotokuumevirusta vastaan.
No specific vaccine has been developed, although the vaccine against tick-borne encephalitis might provide a degree of protection against Omsk haemorrhagic fever virus.

MITEN TÄMÄ VIRUS LEVIÄÄ?
Virusta levittää pääasiassa punkkilaji Dermacentor reticulatus, mutta ihmisiin tauti tulee lähinnä erään infektoituneen jyrsijälajin, piisamin (eli myskirotan) kautta.
The virus is transmitted mainly by Dermacentor reticulatus ticks, but people are mainly infected after contact with infected muskrats (Ondatra zibethicus).

Nämä eläimet ovat erittäin herkkiä Omskin verenvuotokuumevirukselle.
Muskrats are very sensitive to Omsk haemorrhagic fever virus.

Kun piisamia tuotiin Siperiaan 1930-luvulla ( turkiseläimenä) mahdollisesti juuri siitä alkoi Omskin virustauti levitä alueelle. Aiemmin siellä ei näyttänyt olleen tätä tautia.

The introduction of this species to Siberia in the 1930s probably led to viral emergence in this area, which had previously seemed free from the disease.

Sentakia Omskin verenvuotokuume on esimerkki niistä ihmisten taudeista, jotka ovat levinneet ihmisen aiheuttamasta paikallisen ekologian häiriöstä.
Omsk haemorrhagic fever is, therefore, an example of a human disease that emerged owing to human-mediated disturbance of an ecological niche.

Tässä mainitussa työssä tutkijat tekevät katsauksen Omskin hemorrhagisen kuumeen epidemiologisista ja kliinisistä piirteistä ja viruksen biologisista ominaisuuksista
We review the biological properties of the virus, and the epidemiological and clinical characteristics of Omsk haemorrhagic fever.


SANASTOA:
Muskrat
= suomeksi piisami ja niitä on istutettu Suomeenkin turkiseläiminä.

Wikipedia kertoo piisamista seuraavaa:

Piisami eli vanhoilta nimiltään piisamimyyrä ja biisami (Ondatra zibethicus) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen, pääosin vedessä elävä myyrälaji, jota on istutettu turkiseläimeksi myös Suomeen. Siitä käytetään toisinaan suomenkielisiä nimityksiä vesirotta ja myskirotta, joilla voidaan kuitenkin tarkoittaa myös vesimyyrää ja monia muita lajeja. Piisami on Ondatra-suvun ainoa laji.


onsdag 8 december 2010

Cryptosporidium (Läkartidningen)

Läkartidningen
http://www.internetmedicin.se/dyn_main.asp?page=3497

Docent Eitrem kuvaa viestimissä mainitun Östersundin mahatautiepidemian aiheuttajaa mm näin:
  • TAUSTA
Kryptosporidioosia on pidetty viime vuosikymmeninä ennenkaikkea aidspotilailla vakavana tautina, mutta se on vakava myös esiintyessään laaja-alaisina vesivälitteisinä purkauksina. Kryptospiridioosi on nyt mitä aktuellein myös Ruotsin uutisissa äskettäin tapahtuneen purkauksen takia.

Bakgrund
Cryptosporidios har under de senaste decennierna uppmärksammats som en allvarlig sjukdom hos ffa aids-patienter men också med anledning av stora vattenburna utbrott. Cryptosporidios har blivit en högaktuell diagnos även i vårt land pga. nyligen inträffade utbrott.
  • TAUDIN SYISTÄ
Ihmislääketieteessä on Cryptosporidium hominis ja C. parvum aktuelleja lajeja. Kryptosporidiat ovat alkueläimiä, parasiitteja. Ne pystyvät lisääntymään suoliston epiteelisoluissa, joissa niillä on useita vaiheita käsittävä elinsykli. Ulosteissa osoitettavissa oleva muoto on niiten ookysta.

Etiologi
Cryptosporidium hominis och C. parvum är de cryptosporidiearter som är aktuella inom humanmedicinen. Cryptosporidier är protozooer, dvs. parasiter. De förökar sig i tarmens epitelceller där de har en livscykel inkluderande flera stadier. Det är de s.k. oocystorna man påvisar i feces.
  • EPIDEMIOLOGIA
Kryptosporidia-infektio on zoonoosi, eli tauti esiintyy ensisijaisesti eläimissä mutta voi siirtyä ihmisiin. Kryptosporidioita voidaan löytää 45 eri selkärankaislajissa, mutta ihmislääketieteen kannalta nautakarjalla ja lampailla on tässä yhteydessä suurin merkitys. Tätä parasiittilaatua löytyy kaikkialta maailmasta, mutta se on tavallisempi kehitysmaissa.

Epidemiologi
Cryptosporidieinfektion är en zoonos, dvs. smittan förekommer huvudsakligen bland djur men kan överföras till människor. Cryptosporidier kan finnas hos 45 olika ryggradsdjur, men det är nötboskap och får som har störst betydelse för humanmedicinen. Parasiten finns över hela jorden, men den är vanligare i utvecklingsländer.
  • TAUDINPURKAUKSIA
kuvataan varsinkin vesien saastumisen yhteydessä. Tunnetuin tällainen tapaus on Milwaukeen 1990-luvun taudinpurkaus, missä sairastui 400 000 ihmistä. Nyt on Ruotsissa noteerattu aikojen suurin taudinpurkaus Östersundista, kun jo yli 6500 alkoi olla sairaana. Aiemmin täällä on ollut purkauksia uima-altaista, esikouluista tai elintarvikkeista. Lokakuussa 2010 satakunta ravintolavierasta sairastui Umeåssa.

Utbrott
är ffa beskrivna i samband med förorenat vatten. Det mest kända av dessa är ett utbrott i Milwaukee på 1990-talet när 400 000 personer insjuknade. I Sverige har man haft ett av våra största utbrott alla kategorier i Östersund där 6 500 personer hittills (dec 20101) anmält sig sjuka. Tidigare i vårt land har vi haft utbrott i samband med bassängbad, förskolor och livsmedelsassocierade utbrott. Ett sådant inträffade i oktober 2010 när ett 100-tal restauranggäster i Umeå insjuknade.
  • TAVALLINEN INSIDENSSI
täällä Ruotsissa on sata- parisataa tapausta vuodessa SML-ilmoitusten mukaan.

Under ett ”normalår” i vårt land anmäls annars 100-200 fall enligt smittskyddslagen.

  • MITKÄ OVAT TARTUNTATIET?
Tavallisesti tartunta tulee ruoan tai juodun veden kautta kun fekaalimikrobeja on päässyt ravintoon. Tauti voi tarttua henkilöstä toiseen. Mainittuja OOKYSTA- muotoja esiintyy oireitten alkamisesta lähtien ulosteissa ja sitten useita viikkoja senkin jälkeen kun henkilö vaikuttaa olevan parantunut. Käytännön syistä voidaan katsoa terveeksi tulleen ihmisen olevan tartuntaa levittämätön sillä edellytyksellä, että hän noudattaa normaaleja hygieniasääntöjä WC-käyntien yhteydessä ja ruoanlaitossa.

Smittvägar
Fekal-oral smittväg via mat eller vatten. Infektionsdosen är liten. Person till personsmitta kan förekomma. Oocystor finns i avföringen från symtomdebut och sedan under flera veckor efter tillfrisknandet. Av praktiska skäl kan man anse en tillfrisknad person som icke smittsam under förutsättning att man iakttar normala hygienregler i samband med toalettbesök och matlagning .
  • MIKÄ ON TYYPILLINEN TAUDINKUVA?
Tyypillisesti on vetisiä ja rajuja ripuliulosteita sekä mahakipuja, mutta tällaisia oireita on vaikea erottaa muista ripulitaudeista. Aikuisilla on harvemmin pahoinvointia ja oksenteluja verrattuna lapsiin. Lievää kuumetta nousee. Tauti kestää runsaan viikon, mutta oireita voi kadota ja palata takaisin kuukauden päivät.

Den typiska sjukdomsbilden
inkluderar profusa vattniga diarréer och buksmärtor, men sjukdomsbilden hos den enskilde kan vara svår att skilja från diarrésjukdom av annan genes. Illamående och kräkningar förekommer mindre ofta hos vuxna, men hos barn är dessa symtom vanligare. Låggradig feber förekommer. Sjukdomen varar i en dryg vecka, men symtomen kan komma och gå under en månads tid.
  • ONKO KOMPLIKAATIOITA?
Kirjallisuudessa ei mainita mitään erityisiä komplikaatioita paitsi sappiteitten vaikuttuminen tapahtuu joskus. Vaikka tauti useinkin on muutoin terveillä yksilöillä lieväasteinen, niin vastustuskyvyltään heikentyneellä ja vanhuksilla voi tapahtua vakavaa sairastumista. Erittäin rajuja tapauksia on kuvattu mm aidspotilailla, mutta ne HIV-potilaat, joilla on jarrulääkitys menossa, eivät sairastu sillä tavalla.

I litteraturen nämns inga speciella komplikationer utöver gallvägsengagemang någon gång. Även om sjukdomen oftast är lindrig hos den i övrigt friska individen kan immunsvaga personer, och gamla, bli svårt sjuka. Fulminanta fall finns beskrivna bland t.ex. patienter med aids. HIV-patienter under behandling med bromsmediciner drabbas dock inte på samma sätt.

  • MITEN TÄLLAISTA TAUTIA VOI HOITAA?
Oireenmukainen hoito on kehon nestetaspainon palauttaminen Tauti johtaa harvoin sairaalahoidon tarpeeseen. Joissain erityistapauksissa voi infektioklinikka tarjota erään lisenssilääkekuurin (nitazoxanidi). Rokotetta ei ole kryptosporidiumia vastaan.

Behandling
Symptomatisk behandling med rehydrering. Sjukdomen kräver sällan sjukhusvård. I specialfall kan infektionskliniker erbjuda behandling med licenspreparat (nitazoxanid). Det finns inget vaccin.

torsdag 25 november 2010

Kambylokbakteerista

KAMBYLOBAKTEERI on tavallinen kautta koko maailman sekä eläimissä että ihmisissä. Kambylobakteeri on siten zoonoosi, eli se voi siirtyä eläinten ja ihmisten kesken. Noin 7000 tapausta raportoidaan vuosittain Ruotsin aluella, kesäkuukausina varsinkin. Näistä noin 35% on omassa maassa infektoituneita ja muut ovat ulkomaanmatkalaisia ja saaneet tartuntansa esim Etelä-Euroopassa tai Kaakkois-Aasiassa.

Campylobacter är en vanlig bakterie över hela världen, och den finns hos både djur och människor. Campylobacterinfektion är sålunda en zoonos, d.v.s. en sjukdom som kan överföras mellan djur och människor. Omkring 7 000 fall rapporteras per år i Sverige, med en kraftig ökning under juni, juli och augusti. Av dessa är ca 35 procent smittade inom landet, övriga är utlandsresenärer som smittats t.ex. under semester i Europa och Sydostasien.

  • Aiheuttava mikro-organismi, tartuntatiet ja tartunnan leviäminen

Tätä kambylobakteeria on useita erilaisia, joista varsinkin C. jejuni ja C. coli aiheuttavat ihmisen maha-suolioireita. Cambylobakteeria esiintyy eri linnuilla, possuilla, nautakarjalla, lampailla, vuohilla, koirilla, kissoilla ja jyrsijöillä.

Det finns flera olika campylobacterarter, varav några, framför allt Campylobacter jejuni och C. coli, orsakar mag- och tarmsymtom hos människa. Campylobacter förekommer, förutom hos människa, också hos många olika djurarter som t.ex. diverse fåglar, gris, nötkreatur, får, get, hund, katt och gnagare.

Tätä bakteeria erittyy ulosteisiin ihmisellä ja eläimellä. Niinpä tauti leviää pääasiassa epäpuhtaiden elintarvikkeiden kautta. Yksi syy moniin sporadisiin tapauksiin voi olla kärpästen levittämä saaste. Bakteeri kasvaa huonosti eri elintarvikkeissa, mutta kriittinen infektoiva annos eli vähin määrä tartuntamateriaalia, mikä aiheuttaa tautia, on pieni.

Bakterien utsöndras med avföringen hos människor och djur, och sjukdomen sprids huvudsakligen via förorenade livsmedel. En orsak till många sporadiska fall kan vara förorening via flugor. Bakterien tillväxer dåligt i de flesta födoämnen, men den kritiska infektionsdosen, d.v.s. den minsta mängd smittämne som krävs för att sjukdomen ska slå an, är låg.

Taudin kantajuusaika on tavallisesti kolmisen viikkoa. Vähempi kantajuusaika on Ruotsissa epätavallista, mutta voi esiintyä kehitysmaissa lapsilla. Sekundääritapauksia voi joskus nähdä erityisesti ripuloivilla vauvoilla.

Tiden för bärarskap är normalt omkring tre veckor. Längre bärarskap är ovanligt i Sverige men kan förekomma t.ex. hos barn i utvecklingsländerna. Sekundärfall kan någon gång ses, speciellt kring spädbarn med diarré.

Taudin itämisaika on tavallisesti 1-3 vuorokautta, mutta voi vaihdella 1- 10 päivän rajoissa.

Inkubationstiden är vanligen 1–3 dygn men kan variera 1–10 dygn.

  • Oireet, komplikaatiot, hoito ja diagnostiikka.

Useimmiten havaitaan akuutti sairastuminen ripuliin, joskus verensekaiseen ripuliin, mahakipuihin, pahoinvointiin, oksennuksiin ja kuumeeseen. Komplikaatioina voi tulla reaktiivista artriittia, nivelkipuja ja joskus harvoin Guillain-Barre´ oireyhtymää, joka on halvaustauti.

Oftast ses ett akut insjuknande med diarréer (ibland blodtillblandade), magsmärtor, illamående, kräkningar och feber. Komplikationer kan vara ledbesvär (reaktiv artrit) och i sällsynta fall Guillain-Barré (en förlamningssjukdom).

Tavallisesti ei tarvitse antibioottia, mutta joskus tarvitaan nesteen korvausta. Diagnoosi asetetaan ulostenäytteestä viljellystä bakteerista.

Normalt behövs ingen antibiotikabehandling, men ibland måste vätskeersättning ges. Diagnos ställs genom att bakterien påvisas via odling i ett avföringsprov.

  • Yleisiä tautia ehkäiseviä toimenpiteitä
Yleinen hyvä hygienia estää tautia ennakolta. Jos epäillään, että elintarvikkeessa voi olla kambylobakteeria ( esim kananpojassa, muussa linturiistassa, lampaanlihassa tai ihrassa), koko liha tulee kuumentaa siten, että lämpötila nousee vähintäin 65 + C asteeseen. Tulee välttää puro- ja jokiveden juomista, koska niissä voi olla tartuntaa. Tulee välttää pastörisoimattoman maidon käyttämistä ja moni taudinpurkaus onkin ollut johdettavissa sellaisen maidon käyttöön. Tulee myös suojata ruokaa kärpäsiltä. Mitään rokotetta tautia vastaan ei ole.

Allmän god hygien förebygger smitta. Livsmedel som kan tänkas innehålla Campylobacter (t.ex. kyckling, annan fågel, får- och fläskkött) ska tillagas så att hela köttet uppnår minst +65°C. Vatten ur bäckar och älvar bör man undvika att dricka, eftersom dessa kan vara smittförande. Opastöriserad mjölk bör också undvikas, många utbrott kan härledas till just opastöriserad mjölk. Man bör skydda maten mot flugor. Något vaccin mot sjukdomen finns ej.
  • Mitä tehdä, kun tulee sairastapaus tai taudinpurkaus?

Kambylobakteeri-infektio on tartuntatautilain mukaan yleisvaarallinen ja sattuneet tapaukset on ilmoitettava alueen tartuntatautilääkärille ja tartuntatautien virastoon. Jos epäillään taudinpurkauksen lähteneen vedestä tai elintarvikkeista, on ilmoitettava ympäristöasiain virastoon tai kunnan vastaavaan virkaportaaseen.

Campylobacterinfektion är enligt smittskyddslagen en allmänfarlig sjukdom och inträffade fall anmäls till smittskyddsläkaren i landstinget och till Smittskyddsinstitutet (SMI). Misstänkta utbrott från vatten och livsmedel skall meddelas miljökontoret eller motsvarande i kommunen.

Kambylobakteeri-infektion alkulähde on myös jäljitettävä. Sairasta ei tarvitse eristää, mutta on syytä noudattaa hyvää henkilökohtaista hygieniaa.

Cambylobakterinfektion är en smittspårningspliktig sjukdom. Isolering av den sjuke behövs inte, men en god personlig hygien är angelägen.

  • Kommentteja:
Elintarvikkeista johtunut kambylobakteeri-infektio ei ole varsin tavallinen. Ruotsissa ilmoitetaan vain satunnaisia tapauksia. Näistä on lähinnä pantava merkille huonosti valmistetuista kananpojista tai pastörisoimattoman maidon käytöstä lähtenyt tauti.

Livsmedelsburna campylobacterutbrott är inte särskilt vanliga. I Sverige rapporteras mest sporadiska fall. Av livsmedelsburna utbrott har främst uppmärksammats smitta från dåligt tillagad kyckling och konsumtion av opastöriserad mjölk.

  • Eräät sotilaat eivät nälissään kypsentäneet kananpoikaa tarpeeksi ja saivat kambylobakteeri-infektion.
Några militärer på övning skulle tillaga kyckling. De var hungriga och väntade inte tills kycklingen blivit ordentligt genomvarm och insjuknade med campylobacterinfektion.
  • Koululaiset tekivät opintoretken eräälle maatilalle ja maistoivat pastörisoimatonta maitoa saaden infektion. Eräs maanviljelijä vei tilansa maitoa juhliin ja vieraat sairastuivat.
Flera campylobacterutbrott med opastöriserad mjölk som smittkälla har förekommit: Tretton skolbarn var på studiebesök hos en bonde. De blev bjudna på mjölk och samtliga tio barn som drack av den obehandlade mjölken insjuknade. En bonde hade med sig mjölk från egen gård till ett kalas. Fyrtio gäster åt gröt och mjölk och ca 20 av dem insjuknade med campylobacterinfektion.

Mitä tulee vesivälitteisiin taudinpurkauksiin niin näissä on kambylobakteeri tavallisin mikro-organismi Ruotsissa. Vuoden 1980 jälkeen on raportoitu 20 taudin purkausta.

Vad gäller vattenburna utbrott i Sverige är Campylobacter den vanligast diagnostiserade mikroorganismen. Sedan 1980 har det i Sverige rapporterats mer än 20 vattenburna utbrott.

  • Neljässä laajimmassa vesivälitteisessä purkauksessa sairastui vähintäin 2000 ihmistä joka epidemiassa.
Vid de fyra största vattenburna campylobacterutbrotten insjuknade minst 2 000 vid varje utbrott.
  • Jos jättää huomiotta kambylobakteerin, oli vesi näissä tapauksissa muuten aivan hyvää laatua.
Bortsett från campylobacterfyndet var vattnen i samtliga dessa fall av god mikrobiologisk kvalitet (enstaka coliforma bakterier isolerades vid två av utbrotten, men det fanns ingen indikation på fekal förorening).
  • Näissä vesivälitteisissä kambylobakteeripurkauksissa ei näytä olevan mitään suoraa yhteyttä tavallisiin indikaattoribakteereihin ja veden laatuun, mikä vaikeuttaa mahdollisuuksia jäljittää taudin syitä.
Vid vattenburna campylobacterutbrott tycks det inte finnas något direkt samband mellan sedvanliga indikatorbakterier och vattenkvalitet, vilket försvårar möjligheterna att hitta orsaken till utbrotten.

Cambylo bakteeri

Kambylobakteeri

Campylobacter

Den absolut vanligaste rapporterade orsaken till magsjuka efter utlandsresa är infektion med Campylobacter. I genomsnitt rapporteras årligen 4200 personer som har blivit sjuka efter att de rest utomlands. Det motsvarar cirka 60 procent av alla svenskar som årligen rapporteras ha campylobacterinfektion (Figur 1).

http://www.smittskyddsinstitutet.se/publikationer/smis-nyhetsbrev/epi-aktuellt/epi-aktuellt-2010/epi-aktuellt-vol-9-nr-47-25-november-2010-/#p18594

Sairastumistilastot osoittavat, missä maissa ruotsalaiset matkailevat ja mikä vuodenaika vallitsee. Vuonna 2009 tapahtui useimmat tartunnat Thaimaassa (1152), mutta myös Espanjassa, Turkissa ja Intiassa sairastuttiin kambylobakteeriin. Useimmat Thaimaan ja Intian sairaustapauksista sattui joulu-huhtikuun välisenä aikana, kun taas Espanjan ja Turkin matkoilla tapahtuneet sairastumiset sattuivat kesällä.

Sjukdomsstatistiken visar vilka länder svenskar besöker samt under vilken period av året resan sker. Under 2009 var de flesta av de rapporterade fallen smittade i Thailand (1152 personer) men också i Spanien, Turkiet och Indien. De flesta av dem som smittades i Thailand och Indien insjuknade mellan december och april, medan de som reste till Spanien och Turkiet vanligen insjuknade under sommaren.

Vaikkakin useimmat tartunnat tapahtuivat Thaimaassa, seillä ei kutienkaan tartunnan riski ole suurin siellä. Suurin riski on osoitautunut olevan Intian, Marokon tai Indonesian matkoilla. Huomattavasti alempi riski on matkatessa eteläeurooppalaisissa valtioissa kuten Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa ja Portugalissa. Egyptiä on aiemmin pidetty korkean riskin maana, mutta sielläkin on sairastumisriski ollut matala viime vuosina. Jonkin verran Etelä-Eurooppaa korkeampi riski on Trukissa, bulgariassa ja Tunisiassa.

Även om många smittades i Thailand är det inte där som risken att smittas med Campylobacter är störst. Under de senaste åren har risken att smittas varit störst vid resa till Indien, Marocko eller Indonesien. Betydligt lägre risk är det att resa till de sydeuropeiska länderna Frankrike, Spanien, Grekland och Portugal. Även i Egypten som tidigare sågs som ett högriskland har risken att smittas varit låg under senare år. I Turkiet, Bulgarien och Tunisien är risken något högre än i Sydeuropa (Tabell 1).

Wikipedia esittää systematiikkaa:

Systematik
Domän: Bakterier
Stam: Proteobacteria
Klass: Epsilon Proteobacteria
Ordning: Campylobacterales
Familj: Campylobacteraceae
Vetenskapligt namn
§Campylobacter
Auktor: Sebald and Véron 1963
Arter

C. coli
C. concisus
C. curvus
C. fetus
C. gracilis
C. helveticus
C. hominis
C. hyointestinalis
C. insulaenigrae
C. jejuni
C. lanienae
C. lari
C. mucosalis
C. rectus
C. showae
C. sputorum
C. upsaliensis


måndag 22 november 2010

Malaria ja haavainen viruskeratiitti

Corneal ulceration in Tanzanian children: relationship between malaria and herpes simplex keratitis

  • David Yorston

      Affiliations

    • Kikuyu Hospital, P.O. Box 45, Kikuyu, Kenya
  • ,
  • Allen Foster

      Affiliations

    • Corresponding Author InformationAuthor for correspondence.
    • International Centre for Eye Health, 27-29 Cayton Street, London, EC1V 9EJ, UK

Received 17 April 1991; received in revised form 8 October 1991; accepted 8 October 1991.

Abstract

Two 3-year prospective studies from 1982–1984 and 1986–1988 in Tanzania identified 189 children with corneal ulceration, of whom 92 (48 · 7%) were due to herpes simplex keratitis. In 1982–1984 herpes simplex keratitis was responsible for 35 · 5% of corneal ulcers (38 of 107), compared with 65 · 8% (54 of 82) in 1986–1988 (P = 0 · 00006). It is postulated that the increase in corneal ulceration due to herpes simplex keratitis can be attributed to an increase in the incidence and severity of malaria infection.

No full text is available. To read the body of this article, please view the PDF online.

torsdag 18 november 2010

TBEV, punkkienkefaliitti. Ixodes-punkki

Golovljova I Viral zoonoses in Estonia.( Hantaviruses and) tick-borne encephalitis virus identification, prevalence, serology and genetic relationship. Karolinska Institutet 2006.
  • Vektori
Hyönteinen PUNKKI vektorina erään viruksen (TBEV) siirtymiselle:
Kaksi punkkilajia (Ixodes punkkien suvusta Ixodidae) voi kantaa virusta: Ixodes ricinus ja Ixodes persulcatus. Punkin kehityksessä on 4 vaihetta: muna, toukka, kotilo ja valmis punkki. Jokainen vaihe kestää vuoden, joten joka punkki on ainakin 3 vuotta vanha tai 2-6 kasvu-olosuhteista riippuen. Ixodeslaji voi loisia yli 300 eri villi- tai kotieläinlajissa, linnussa tai matelijassa.
  • Reservoaarieläin on jyrsijöitä
TBE-tautia aiheuttavat virukset käyttävät lähinnä jyrsijämiljöötä säilyäkseen ja lisääntyäkseen. Kaikkein merkittävin reservoaari ja isäntä on villit jyrsijät, lähinnä Apodemus-hiirilaji ja Clethrionomus-peltohiirilaji. Isommissakin eläimissä punkki käy lisääntymässä, mutta niistä se ei pääse välittymään tehokkaasti edelleen.

Miten TBEV virus välittyy?
Virus infektoi punkkia sen eri vaiheessa aiheuttaen kroonisen infektion punkille. Isäntäeläimessä infektoitunut punkki infektoi muita punkkeja ilman, että isäntäeläimessä havaitaan viremiaa. Virus tarttuu selkärankaiseen, kun infektoitunut punkki pääsee puremaan ja virus erittyy punkin infektoituneista sylkirauhasista syljen mukana. Virus menee sitten ihoon ja punkin sylki indusoi puremakohtaan havaittavia muutoksia, johon kertyy isännästä puolustussoluja. Saatuaan niitä infektoitumaan virus sitten pääse edelleen puremakohdasta leviämään kohtiin missä terveet punkit ovat syömässä ja täten nekin tulevat infektoituneeksi.
(non-vireminen transmissio). Pikkujyrsijät ovat alkaneet lisääntyvässä määrin toimia TBEV-isäntinä. Vuohet ja peurat taas ylläpitävät ja laiduntavat näitä punkkiyhdyskuntia.


Punkkienkkefaliittivirukset ( tick-borne encephalitis virus, TBEV)
omaavat siis hyönteisvektorin. Ne ovat ”arthropod-borne viruses”, arboviruksia.

Enkefaliitti, aivotulehdus, TBE,
tarttuu ihmiseen kroonisesti infektoituneista punkeista.
http://www.internetmedicin.se/dyn_main.asp?page=1368
Vuosittain noteerataan 10 000-12 000 kliinistä punkkienkefaliittia maailmassa. TBE:n endeemisiä alueita on kautta Euroopan ja Venäjän. Eniten esiintyy niitä Baltian maissa. TBE-tautiin sairastuu Latviassa vuosittain uusia henkilöitä 15,7/100 000 asukkaasta.
Eestissä 17,5 /100 000 asukkaasta ja erityisesti Saarenmaalla 82 /100 000 asukkaasta. Liettuassa on insidenssi 21,95/100 000.

Ennen tätä väitöskirjaa ei paljon tiedetty, miten punkkienkefaliittivirus TBEV elämänsykliään suorittaa Eestissä ja aiheuttaa niin paljon ikävää aivotulehdusta, punkkienkefaliittia, TBE.

Miten TBEV-infektiota voidaan estää?
Katso myös hakusanoja: Punkki, puutiainen, punkin purema, borrelioosi ( bakteeritauti)
Puutiaisaivokuume (TBE, virustauti)
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/punkit.html

Ei ole mitään täsmä terapiaa, kun on jo saanut TBEV-infektion. Paras on estää punkin purema ja jos se on jo purrut niin poistaa nopeasti ja siististi. On olemassa punkinpoistopinsettejäkin apteekissa. Tietysti vektorieläinten jyrsijöitten pitäminen aisoissa on tärkeää, mutta tavallinen punkkihan on tavallinen luonnossa. Kaikki punkit eivät ole kroonisesti infektoituneita! Pohjolan maat ovat laajoja, kasvillisuus rehevää.

Rokotuksesta TBE:tä vastaan saa suojaa tautia vastaan ja infektio rajoittuu. Euroopassa on käytössä kaksi rokotetta: FSME-Immune (ImmunoAG, Wien, Itävalta) ja Encepur (Behringswerke AG, Marburg, Saksa). Vuoden 1980 jälkeen on Itävallassa rokotettu jo 6,8 miljoonaa henkilöä. Suojatehon katsotaan olevan 96-98,7%, jos on saatu koko rokotesarja (3). Saksassa on käytetty korkean riskin alueella lapsille Encepur-rokotetta.

Ruotsin FASS2006
esittää ylläolevat rokotteet. Encepur, Meda; Encepur Barn, Meda; FSME-IMMUN Junior, Baxter; FSME-IMMUN Vuxen, Baxter.

VEKTORI Jyrsijä, HANTAVIRUSES, Rodent Borne viruses, Roboviruses

ROBOVIRUS, Hantaviruses, Jyrsijävälitteisiä.

Hantaviruksista pohjolassa. Etelässä on pahempia verenvuotokuumeita.

Golovljova I. Viral zoonoses in Estonia. Hantaviruses (and tick-borne encephalitis virus) identification, prevalence, serology and genetic relationship. Karolinska Institutet 2006.

ZOONOOSI
tulee kreikkalaisesta sanasta ”zoon”, mikä tarkoittaa animaalista ja ”nosos”, mikä tarkoittaa tautia. Zoonoosit ovat eläinten ja ihmisten kesken luonnostaan välittyviä tauteja. Taudinaiheuttajan reservoaarina, säilöpaikkana, toimii selkärankaiset eläimet, mutta myös ihminen. Jos eläin kantaa infektiota ollen oireeton, se on taudinkantajaisäntä (carrier host). Niiden takia zoonooseista voi tulle pinttyneitä. Zoonooseja on paljon erilaisia.
Ihmiselle vaarallinen on ovat robovirus HANTA.

a) ROBOVIRUKSIIN kuuluu
HANTA-virukset, tietyissä jyrsijöissä pesiytyvät ja niistä ihmiseen välittyvät. Tällaisista on käytetty myös nimeä robo-virukset ( rodent borne viruses)( 2001).
Jos virus ei tarvitse itikkaa välittyessään (arthropoda-vektoria), sen leviäminen ei ole niin nopeaa. Näinpä robovirukset ovat geneettisesti melkoisen stabiileja. Niille voi piirtää melko selkeän sukupuun
HANTAviruksia ovat allamainitut
PUUV (arvicolinae-borne hantaviruses; Suomi)
SAAV (murinae-borne hantaviruses; Eesti)
DOBV( murinae-borne hantaviruses; Slovenia)

HANTA-virukset aiheuttavat 
verenvuotokuumeita, joihin kuuluu munuaisoireistoa (HFRS) Euroopassa.
 Näistä lievempi muotoinen on Puumalavirus (PUUV) ( kuolleisuus 0,1%) ja vaikeampi muoto Dobrava-virus ( DOBV) (Kuolleisuus miltei 14 %).

Keuhko-oireyhtymää Amerikassa aiheuttava hantavirus (Hanta virus pulmonary symptome, HPS) (Kuolleisuus 30 %).

HFRS-tapauksia on Euraasiassa vuosittain 150 000, ja niistä useimmat ovat Kiinassa, Koreassa ja Venäjän Euroopan puoleisessa osassa. Suomesta on ilmoitettu 1000-2000 serologisin kokein vahvistettua HFRS-tapausta, Ruotsista 100-500 ja Norjasta noin 50.

Vuosina 1993-2004 oli Amerikassa HPS-tapauksia 1910, joista 384 johti menehtymiseen.

Eestissä löytyi PUUV ja SAAV (Saarenmaa virus)vasta-aineita miltei koko väestöstä. SAAV-vasta-aineita oli eniten Saarenmaalla ja Vormsi-saarilla. Puumalavirusvasta-aineita keski- ja lounaisosissa maata kuten Raplamaalla. Vasta-aineitten laajasta esiintymisestä Eestissä voi päätellä, että merkittävä osa tapauksia on jäänyt diagnosoimatta verrattuna Suomen tuloksiin. Voitiin osoittaa, että SAAV- ja DOBV- viruksia kantaa eri hiirilajit


Suomennettu
6.9.2006
Päivitys 29.12. 2013 

KALIKIVIRUKSET

Kansanterveyslaitoksen mukaan norovirukset ovat yleisimpiä vatsatautiepidemioiden aiheuttajia. Ne kuuluvat kalikiviruksiin ja voivat aiheuttaa epidemioita esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa, hotelleissa, risteilylaivoissa ja kylpylöissä.

Suomessa todetaan vuosittain 30-50 mikrobiologisesti varmistettua norovirustapausten ryvästä, joista keskimäärin vajaa kolmannes on ollut vesi- tai elintarvikevälitteisiä.

Ihmisen KALIKI-viruksia on Norwalk-virus , joka aiheuttaa myös oksennustautia. Nykyisin KALIKI-virukset jaetaan kahteen sukuun:

  • Norwalk- virusten kaltaiset (norovirukset): Nämä ovat moninaisia viruksia genoryhmä 1 ja genoryhmä 2.

  • Norovirus
  • Norwalkinfektion
  • Sapporo-virusten kaltaiset (sapovirukset) ( lapsilla tavallisia) .

Andra benämningar: norwalkinfektion, vinterkräksjuka, akut smittsam icke bakteriell gastroenterit, winter vomiting disease


KALIKI-virusimmuniteetti säilyy vain puoli vuotta, joten KALIKI-virusripulin voi saada aina puolen vuoden päästä, joten ne ovat lähes pohjaton ripulien lähde. Lisäksi ne kestävät hyvin lämpöä, 60 C-astetta kokonaisen tunnin! Lisäksi ne sietävät happoa (pH 2) ja klooria, niin että vain hepatiitti A-virus vetää niille vertoja. Kylmässä vedessä KALIKI-virus säilyttää infektiokykynsä jopa kuukausia.

Uusi talvi, uusi talven tarttuva oksennustauti, NORO-virus

Analys av sökdata från Vårdguiden.se tyder på att vinterkräksjukan är på ingång

Ruotsin Tartuntatautivirasto on tehnyt johtopäätöksen, että nyt on meneillään uusi tämäntalvinen NORO-virus infektiojakso. Tyypitys on nyt tärkeää, koska on muistettava että etelämmässä on alkanut esiintyä erästä vaikeampaa viruskantaa.

NYHET November månad brukar innebära ett ökat antal fall av norovirusinfektioner (vinterkräksjuka) inom vården liksom i samhället i övrigt. Smittskyddsinstitutet (SMI) övervakar vinterkräksjukan inom vården på flera sätt, exempelvis via rapportering av laboratoriefynd och utbrott samt genom typning av ett urval cirkulerande virusstammar.

Myyräkuume, sorkfeber, Puumala-virus

Myyräkuume (suomalainen teksti)

Lääkärikirja Duodecim
29.12.2009
kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen

Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama, munuaisoireita aiheuttava tauti, joka leviää jyrsijöiden, erityisesti metsämyyrien välityksellä ja tarttuu satunnaisesti ihmiseen yleensä jyrsijöiden kuivuneista eritteistä. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen. Myyräkuumetapaukset lisääntyvät syksyisin, ja taudin esiintyvyys vaihtelee Suomessa 3–4 vuoden jaksoissa. Suomessa myyräkuumeeksi diagnosoituja tautitapauksia on vuosittain noin

1 000. Vähäoireisia taudin muotoja lienee moninkertainen määrä.

Oireet

Tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkava, yleensä korkea kuume, pahoinvointi, selkä- ja vatsakivut sekä virtsamäärän väheneminen viruksen aiheuttaman munuaisten toiminnan heikkenemisen takia.

Taudin toteaminen

Tautia epäillään tyypillisten oireiden, erityisesti kuumeen ja virtsamäärän vähenemisen perusteella. Mahdollinen altistus myyrien ulosteille vahvistaa tautiepäilyä. Verinäytteestä mitataan virusvasta-aineet, useimmiten yksi verinäyte riittää. Virtsanäytteessä voi esiintyä valkuaista ja virtsatestissä havaittavaa verta.

Hoito

Myyräkuume paranee vähitellen itsekseen eikä siihen ole parantavaa lääkettä. Tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteytyksestä sekä mahdollisten kipujen hoidosta. Sairaalahoito on aiheellinen, jos potilaan oireet ovat rajut tai kunto on heikko. Tauti paranee muutamien viikkojen kuluessa, jona aikana munuaisten toiminta palaa normaaliksi. Sairastamista seuraa elinikäinen immuniteetti.

Artikkelin tunnus: dlk00588 (000.000)