Summa sidvisningar

lördag 4 september 2010

RSV, vilustumisvirus

LÄHDE: Long-Robin Brittain (2010) On the diagnosis and management of viral respiratory infections. Sahlgrenska Akademia. Göteborg universitet. ISBN978-91-628-8118-4.
Tutkija käytti väitöskirjatyössään mm. seuraavaa respiratorista patogeenia: RSV

  • Respiratory Syncytial Virus (RSV)

RSV on vaipallinen RNA virus. Se kuuluu Paramyxoviridae- perheeseen ja sitä on kaksi ryhmää A tyyppi ja B-tyyppi. Näitä on tunnettu vuodesta 1956, joten se ei ole mikään uusi virus. Viruksen kohdesolu on hengitysteitten epiteelisolu. Virukselle ei muodostu immuniteettiä ja sen takia siihen voi sairastua monta kertaa. Mutta harvemmin kuitenkaan tapahtuu vaikeita sairastumisia ensimmäisen infektion jälkeen. Virus leviää aerosolipisaroina. Itämisaika on viikko, keskimäärin 4.4 päivää.

RSV on kaikkein tavallisin syy bronkioliitteihin lapsilla. Usein se aiheuttaa keuhkokuumetta ja trakeobronkiittia. Keskikorvantulehdus on tavallinen komplikaatio. (AOM, akuutti otitis media).
(Kts. http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=16497 )
1-7 kuun ikäisten lasten ottaminen sairaalahoitoon tämän RSV viruksen takia lisääntyy vuosi vuodelta. Pneumoniat ja bronkioliitit ovat tavallisimpia talvisaikaan.

RSV epidemioilla on havaittu ns biennaalinen kulku: Ensimmäisen vuoden infektiot ovat runsaat ja käyrä on korkea sekä varhainen ja toisen vuoden infektioitten käyrä on myöhempi ja matalampi.
Mutta myös iäkkäillä on tästä viruksesta havaittu hankaluuksia. Hengitysteitten virustulehdusten takia sairalaan otettuja 65 vuotiaita on analysoitu Lontoossa aiheuttaneen viruksen suhteen. Tuhannesta sairaalaanotetusta 0,7 oli RSV tapauksia ja 1,1 A-influenssatapauksia.

Ribavirin -nimistä antiviruslääkettä on ainoastaan annettu alempien hengitysteiden (LRTI) hyvin vaikeissa infektioissa tai hyvin vaikean infektion riskissä vauvoille.

  • Ruotsin tartuntatautien virasto antaa yleisohjeita tästä viruksesta seuraavsti.
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/respiratory-syncytial-virus/
Koska tämän viruksen merkitys kasvaa eikä sitä vastaan ole rokotetta olemassa, kirjoitan tästä edelleen blogissa Uutta viruksista

Adenovirus, yksi hengitystietulehduksia aiheuttavista

Long-Robin Brittain (2010) On the diagnosis and management of viral respiratory infections. Sahlgrenska Akademia. Göteborg universitet. ISBN978-91-628-8118-4.
Tutkija käytti väitöskirjatyössään mm seuraavaa respiratorista patogeenia: adenovirus.

Adenovirus kuuluu ryhmään Adenoviridae. Se on vaipaton DNA-virus. Se löydettiin 1953. Serotyyppejä ovat 1-7, 11, 12, 14, 16, 18, 21, 31, 34, 35, 50.
Adenovirus voi infektoida latentisti. Sitä voi erittyä ulostuksiin.

Hengitysteissä se aiheuttaa lievää nielutulehdusta ( faryngiittiä, faryngitis ) ja henkitorven tulehdusta, tracheiittia, tracheitis) ja tavallista "räkätautia", mikä vilustumiseen kuuluu. Täsmän vilustumisviruksen yhteydessä mainitaan erityisesti silmän sidekalvo ja sarveiskalvo, jotka voivat myös tulehtua ja tarvitsevat tällöin oman erityishoitonsa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Coryza.
Nielurisojen tulehdus (tonsillitis) ja kaularauhaset muistuttavat paljon A streptokokin aiheuttamaa tulehdusta. Adenovirus voi aiheuttaa myös keuhkotulehdusta (pneumonitis).

Adenovirukselle kehittyy T-soluvälitteistä immuniteettiä.

On eräs potilasryhmä, joka voi saada vaikeita yleistyneitä adenovirusinfektioita, nimittäin elinsiirtopotilaat ja erityisesti ne, joille siirretään hematopoieettisia kantasoluja ( HSCT).

Mitään yleisesti pätevää antivirusterapiaa sitä vastaan ei ole. Hoito on oireenmukaista vilustumisen hoitoa: Hoidetaan keratiittia, konjunktiviittia, rhiniittiä, faryngiittiä, tracheiittia jne.

Cidofovir- nimisellä antivirusainetta on kuitenkin koeputkissa ja eläinkokeissa ollut tehoa. On olemassa raportteja on myös kliinisistä kokeista ihmisillä tapauksissa, joissa HSCT-lapsi tai aikuispotilaat ovat sairastuneet vakavaan adenovirusinfektioon ja heille on annettu cidofovir-lääkitystä.

  • Onko adenoviruksesta mitään yksittäistä tekstiä SMI-lähteessä?
On, aivan pelkällä nimellä Adenovirus
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/adenovirus/

Miltä rhinovirus näyttää?

http://www.google.se/images?hl=sv&source=imghp&q=Rhinovirus&btnG=S%C3%B6k+bilder&gbv=2&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=
On todennäköistä, että jotain täsmälääkettä tullaan kehittämään sitä vastaan, ehkä rokote on tarpeen. Tästä tulevat muut tiedot laitan toiseen blogiin: Uutta viruksista.

Lancet kirjoittaa rhinoviruksen merkityksestä astmassa

Aivan tänään tulee lisävahvistusta rhinoviruksen pahuudesta. Sillä on vahvistettua osuutta astman kehittymisessä ja pahentumisessa.

The Lancet, Volume 376, Issue 9743, Pages 826 - 834, 4 September 2010
doi:10.1016/S0140-6736(10)61380-3Cite or Link Using DOI Role of viral respiratory infections in asthma and asthma exacerbations
Prof William W Busse MD, Robert F Lemanske , James E Gern MD
Yhteenvetona
_Summary

Viruksen aiheuttamat hengitystiesuedun infektiot ovat tavallisia ja yleensä rajoittuvat itsestään.

Viral respiratory tract infections are common and usually selflimited illnesses.

Mutta astman riskissä oleville ja astmaisille viruksen aiheuttamat hengitystieinfektiot voivat vaikuttaa vakavasti taudin ilmenemsmuotoon tai taudinhallintaan, joka huononee.

For patients at risk of asthma, or with existing asthma, viral respiratory tract infections can have a profound effect on the expression of disease or loss of control.

On uutta näyttöä siittä, että keuhkojen rhinoviruksesta johtuvat keuhkojen vinkunajaksot elämän varhaisvaiheissa ovat pääriskitekijä myöhempään 6- vuoden iässä tehtyyn astmadiagnoosiin.

New evidence has shown that wheezing episodes early in life due to human rhinoviruses are a major risk factor for the later diagnosis of asthma at age 6 years.

Niillä, jotka jo ovat astmaattisia, pahenemiset ovat morbiditeetin pääsyy ja he voivat tarvita akuttia hoitoa ja joskus tosin harvoin tilanne voi olla menehtymiseen vievä.

For those with existing asthma, exacerbations are a major cause of morbidity, can need acute care, and can, albeit rarely, result in death.

Virusperäisten hengitystieinfektioiden, varsinkin rhinovirusperäisten, on havaittu olevan yhteydessä astman pahenemisiin.

Viral respiratory tract infections, predominantly those caused by human rhinoviruses, are associated with asthma exacerbations.

On sellaistakin näyttöä, että antivirusaktiivisuudeen puutteessa ja hengitysteiden epiteliaalisen esteen intergriteetin vajeessa astamaattiset yksilöt voisivat saada vakavampia virusperäisiä hengitystietulehduksia alempiin ilmateihinsä, mikä lisää pahenemisten riskiä.

There is also evidence that deficiencies in antiviral activity and the integrity of the airway epithelial barrier could make individuals with asthma more likely to have severe viral respiratory infections of the lower airway, and thus increase the risk of exacerbation.

Parempia terapiamuotoja etsittäessä on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä ymmärtämään, millä tavalla nämä ilmateitten infektiot aiheuttavat muutoksia hengitysteitten patofysiologiaan kun nyt kerran tiedetään näistä hengitystievirusten monivivahteista vaikutuksista astmaan.

In view of the effect of respiratory viruses on many aspects of asthma, efforts to understand the mechanisms and risk factors by which these airway infections cause changes in airway pathophysiology are a first step towards improved treatment.

fredag 3 september 2010

Coronavirus (CoV)

Long-Robin Brittain (2010) On the diagnosis and management of viral respiratory infections. Sahlgtrensa Akademia. Göteborg universitet. ISBN978-91-628-8118-4.
Tutkija käytti väitöskirjatyössään mm seuraavaa respiratorista patogeenia: CoV

Ihmisen coronavirus merkataan lyhennyksellä CoV. Se on iso ssRNA virus, jolla on vaippa. Se kuuluu virusperheeseen Coronaviridae.
Vuonna 1965 se pystyttiin viljelemään ensimmäisen kerran. Sen genomi on kooltaan suurin kaikista tunnetuista RNA virusgenomeista.

Corona- nimitys on tullut siitä sädekehämäisestä rakenteesta joka sen pinnalla on havaittu elektronimikroskoopilla. 1967.

On kuvattu 5 eri coronaviruslajia ihmisellä.
CoV 229E . Tätä oli vuosina 1965- 67.
CoV OC43
SARS CoV, ,joka on Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus . Tästä oli vakava epidemia 2002- 2003 ja kansainvälisin ponnistuksin se saatin loppumaan.
Tämän jälkeen on identifioitu vielä kaksi ihmisen Coronavirusta:
CoV NL63
CoV HKU1.
Nämä viimeksimainitut coronavirukset ovat voineet aiheuttaa ihmisillä sairautta ja niitä on havaittu maailman laajuisesti. Fylogeneettisissä analyyseissä ne kuitenkin ovat osoittautuneet vanhoiksi viruksiksi eikä niinkään uusiksi ja laajeneviksi viruksiksi.

SARS- viruksen pahuuden takia jaetaan nämä ei-SARS-viruksiin ja SARS- viruksiin.

NON-SARS-CoV-virukset replikoituvat nenänielun epiteelisoluilla ja 3 vuorokauden itämisajan jälkeen aiheuttavat suhteellisen lievän ylempien hengitysteiden infektion, mikä muistuttaa kovasti HRV-virusta, ihmisen rhinoviruksen aiheuttamaa vilustumista.
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/forkylning/

Arviolta n ämä coronavirukset vastaavat noin 35%:sta kaikista vilustumisviruksista flunssa-aallon ollessa huipuillaan. Kaikista aikuisten vilustumisista on Coronavirusten osuus 15%.
Coronavirus voi tarttua kaikkiin ikäryhmiin, mutta lapsissa se on tavallisempi kuin aikuisissa ja uudelleen infektoitumisia tapahtuu usein.

Samanaikaisinfektoituminen muilla hengitysteitten viruksilla on tavallista näiten CoV-virusten yhteydessä.

Kliinisiltä oireiltaan nämä Coronavirus-alatyypit eivät eroa toisistaan paitsi CoV NL63, joka näyttää olevan tavallisempi lapsilla, joilla on laryngotrakeiitti ( kruppi), henkitorven ja kurkun tulehdus krupin oirein.

Eniten infektoitumisia on talvella ja varhaiskeväällä.
Useimmat Coronavirukset aiheuttavat lievää ylempien hengitysteitten infektiota (URTI) , mutta on myös näyttöä vakavammista alempien hengitysteitten infektoitumisista (LRTI) :
bronchioliittia ( bronchiolitis) ja pnemoniaa vauvoilla
lapsilla asthman pahenemisia
aikuisilla keuhkokuumetta eli pneumoniaa, samoin niillä joilla on huonontunut immuunivaste.

SARS-CoV aiheuttaa selvästi erilaista taudinkuvaa.
Infektoitumistie: Todennäköisesti infektoituminen tapahtuu
hengitysteitten kautta. Taudin lopullinen fokus on keuhkot, mutta taudin alkukuvana on sen systeeminen leviäminen, jolloin on kuumetta, lihaskipuja ja laboratoriolöydöksiä kuten leukopeniaa, panlymfopeniaa ja trombosytopeniaa. Yskää ja hengenahdistusta on päiviä tai viikkoja. Vakavat hengitystieoireet käsittävät myös aikuisen akuutin respiratorisen distress syndrooman (ARDS), mikä voi kehittyä taudin myöhäisvaiheessa.

Itämisaika on pitempi kuin muilla coronaviruksilla 4-7 jopa 10-14 päivää.

Hoito:
SARS coronavirusta vastaan ei ole mitään spesifistä antiviraalihoitoa. Mutta kun oli viimeksi SARS-epidemia, käytettiin monia antiviruslääkkeitä ja niiden muassa RIBAVIRIN-nimistä.

Mitä Ruotsin tartuntatautien virasto maintisee SARS- ja muista Coronaviruksista?
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/sars-svar-akut-respiratorisk-sjukdom/

Rhinovirus, HRV, Human Rhinovirus

Long-Robin Brittain (2010) On the diagnosis and management of viral respiratory infections. Sahlgrenska Akademia. Göteborg universitet. ISBN978-91-628-8118-4.
Tutkija käytti väitöskirjatyössään mm seuraavaa respiratorista patogeenia: Rhinovirus, HRV.

Human rhinovirus, HRV.
Tämä virus on kooltaan 30 nm vaipaton ( non enveloped) ssRNA virus
genus Enterovirus Picornaviridae- perheestä, johon kuuluu enterovirukset EV, parechovirus, hepatitis A virus (HAV).

Rhinovirus eristettiin ensimmäisen kerran 1956- 1957 aikoihin. Se on geneettisesti hyvin heterogeeninen. Siinä on erotettu kaksi lajia ainakin selvästi:
HRV-A, jossa on 74 serotyyppiä sekä
HRV-B, jossa on 35 serotyyppiä
Aivan äskettäin on varmistunut vielä kolmas tyyppi HRV-C.

Rhinoviruksen optimaalinen kasvuympäristö on +33 C astetta, joka vallitsee nenän limakalvolla. Viruksen kasvu rajoittuu, jos lämpö alkaa nousta yli 37 C- astetta.
Rhinovirus pysyy ympäristössä elossa tunteja jopa päiviä pinnoilla, joissa lämpötila on 24- 37 C astetta ja huurteisissa olosuhteissa se säilyy vuosia. Happamessa (pH alle 6) se inaktivoituu, joten se ei voi infektoida ollenkaan tehokkasti mahasuolikanavassa.

Rhinovirus infektio alkaa viruksen pääsystä nenän etuosiin tai silmiin ja silmistä se pääsee kulkeutumaan kyyneltiehyttä myöten ja niin pääsee nasofarynx-alueen ( nenänielun) epiteelisolut infektoitumaan.
Jos virusta joutuu suoraan suuhun, se ei pysty infektoimaan tehokkaasti.

Viruksen tarttumista tapahtuu suoraan ihmisestä toiseen tai ilman kautta, mutta todennäköistä on, että käsien kautta tartunnan saaminen on kaikkein tavallisinta.

Viruksen itämisaika on lyhyt, 2-4 päivää, keskimäärin 1,9 päivää, mutta voi olla niinkin lyhyt kuin 8-12 tuntia.

Vuosittain rhinovirus aiheuttaa 30- 50 % niistä infektioista, joita sanotaan tavalliseksi flunssaksi, common cold, vilustumiseksi. Ylempien hengitysteitten infektioitten esiintymiskäyrän huipusta voi 80% olla rhinovirusta.

Oireena on pääasiassa lievä ylempien hengitysteiden infektiotauti eikä epiteelisoluihin tule paljoakaan vauriota itse viruksesta. Oireet ovat enemmänkin immuunivasteen aiheuttamia.

Rhinovirusinfektion komplikaatiot:
AOM, akuutti otiittis media, akuutti keskikorvan tulehdus.
ACAS, akuutti poskiontelotulehdus, acute community- acquired sinuitis
Asthman kehittyminen tai pahentuminen

Hoito:
Ei ole mitään antivirusterapiaa tätä virusta vastaan toistaiseksi. Ei ole rokotettakaan.
Hoito on oireenmukaista ( kuumetta ja kipuja vähennetään, nuhatippuja tai nenäsuihketta käytetään, yskänärsytystä lievennetään).

Mitä kirjoittaa SMI rhinoviruksesta ruotsiksi?
Tämä niputetaan joukkoon vilustumisvirukset: FÖRKYLNING
http://www.smittskyddsinstitutet.se/sjukdomar/forkylning/

Akuutit hengitysteitten infektiot ARTI, URTI, LRTI, ARDS

ARTI on lyhennystä sanoista Acute Respiratory tract infections.
Näitä on
  • URTI, ylempien ilmateitten akuutit infektiot, Upper respiratory tract infections
Tulehdusalueena ovat:
Nenä, suuontelo, kurkku ( larynx) , sivuontelot eli sinukset ja korvat


  • LRTI, alempien hengitysteitten infektiot Lower respiratory tract infections
Tulehdusalueena ovat keuhkoputket ( bronchus) ja keuhkot (pulmo)

HENGITYSTIEINFEKTIOT voivat olla virusten tai bakteerien aiheuttamia ja ne ovat ihmisen kaikkein tavallisimpia infektioita.
Useimmat infketiot ovat kuitenkin hyvin lieviä ja itsestään ohimeneviä ja koskevat ylempien hengitysteitten aluetta (URTI) . Alempiin hengitysteihin iskevät infektiot (LRTI) voivat olla vakavampaa laatua ja usein kyse on myös bakteerista. Mutta sekä virus että bakteeri pystyy infektoimaan hengitysteiden kaikkia osia.

Joskus on vaikea erottaa, mikä mikrobi on kysessä, virus tai bakteeri ja mikä mikrobilaji. Ennen kaikkea diagnoosia päätellään potilaan oireista ja tutkimustuloksista. Ei olemassa mitään yksinkertaista verikoetta, jolla voisi varhaisvaiheessa päätellä, onko kyse viruksesta vai bakteerista. Usein määrätään alkuhätään antibioottia, joka tehoaa vain bakteerin mutta ei virukseen ja silloin sitä on määrätty turhaan. Tällainen antibiootin liian herkästi määrääminen on potilaille haitaksi, sillä niistä voi tulla sivuvaikutuksia, allergisia reaktioita ja samalla mikrobin vastustuskyky antibioottia vastaan alkaa nousta. Nykyajan diagnostiikka on kuitenkin lisännyt mahdollisuuksia varhaisempaan diagnostisoimiseen. Eräs näistä tekniikoista on PCR- tekniikka.

Tänään löysin biomedisiinisestä kirjastosta uudehkon väitöskirjan , jossa oli katsottu PCR- menetelmän soveltuvuttqa akuuttien hengitysteiinfektioitten differentiaalidiagnostiikkaan ja menetelmä aj PCR:n kaltaiset menetelmät katsottiin soveltuvaksi.

Tämä väitöskirja on
Long-Robin Brittain (2010) On the diagnosis and management of viral respiratory infections. Sahlgtrensa Akademia. Göteborg universitet. ISBN978-91-628-8118-4.
Tutkija käytti väitöskirjatyössään seuraavia respiratorisia patogeeneja:
1. RHINOVIRUS (Human Rhinovirus, HRV)
2. CORONAVIRUS (CoV)
3. ADENOVIRUS
4. Respiratory Syncytial Virus (RSV)
5. METAPNEUMOVIRUS ( human metapneumovirus, HMPV)
6. INFLUENSSAVIRUS
7. PARAINFLUENSSAVIRUS ( PIV)
8. ENTEROVIRUS
Lisäksi hän otti tutkimukseensa atyyppisiä hengitystiebakteereita
1.MYCOPLASMA PNEUMONIAE
2. CHLAMYDOPHILIA PNEUMONIAE
Tein näistä muistiinpanoja jotka olivat tälle väitöskirjalle olennaisia seikkoja ja jotka oli mainittu taustamateriaalissa.