Summa sidvisningar

måndag 5 juni 2023

TUBERKULOOSI on maailmassa tavallinen tauti. Katala miliaaritubi.

 https://www.duodecimlehti.fi/duo15036#top-wrapper

 

Korvatulehdus miliaarituberkuloosin harvinaisena ilmentymänä ja paradoksaalisen reaktion aiheuttama mahalaukun haavauma kuolinsyynä

2019;135(15):1403-7

Jouni Hedman, Ekaterina Musatova ja Tuula Vasankari

Tuberkuloosi on edelleen maailman tappavin infektiotauti. Joka kolmannen maapallon asukkaan arvellaan olevan Mycobacterium tuberculosis -bakteerin infektoima. Suomessa todetaan nykyisin noin 250 uutta tapausta vuodessa, ja noin 30 % tapauksista on keuhkojen ulkopuolisia tautimuotoja. Korvatuberkuloosi on erittäin harvinainen tauti. Kuvaamme miliaarituberkuloositapauksen, jossa potilaalla oli myös ulko- ja välikorvatulehdus. Asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta potilas menehtyi mahahaavaan, jonka kudosnäytteen histologisesta löydöksestä diagnosoitiin tuberkuloosi.

Tuberculosis of the ear as a rare manifestation of miliary tuberculosis and a fatal perforated stomach ulcer due to paradoxal reaction

Tuberculosis remains the deadliest infection in the world. Every third human is infected by Mycobacterium tuberculosis (LTBI). In Finland nowadays about 250 new cases are diagnosed each year, about 30% of them being extrapulmonary tuberculosis. Tuberculosis of the ear is an extremely rare disease. We present a patient case with miliary tuberculosis involving a manifestation of external and media otitis. In spite of adequate tuberculosis treatment with a 4-drug regimen, the patient died because of a perforated stomach ulcer, in which the histological examination was diagnostic for tuberculosis.

Ehkäisevästä toiminnasta, diagnostiikasta ja hoidosta huolimatta tuberkuloosi on edelleen tärkeä globaali terveysongelma. Vuodesta 2000 alkaen on onnistuttu estämään noin 54 miljoonaa tuberkuloosikuolemaa, mutta tuberkuloosi on edelleen tappavin infektiotauti maailmassa (1). Tuberkuloosikuolemien määräksi on arvioitu enintään kolme miljoonaa vuodessa. Vuonna 2017 tautiin tiedetään kuolleen 1,6 miljoonaa ihmistä, joista 300 000 oli HIV-positiivisia. Kymmenen miljoonaa ihmistä sairastuu maailmassa vuosittain tuberkuloosiin (1).

Maailman väestöstä jopa joka kolmannen arvellaan olevan M. tuberculosis -bakteerin infektoima (latentti tuberkuloosi-infektio, LTBI). Taudin leviämiseen ja kuolleisuuteen johtavia tekijöitä ovat köyhyys, hoidon puute, lisääntyvä lääkeresistenssi, diabetes, huumeiden ja alkoholin käyttö sekä samanaikainen HIV-infektio (2). Yli 90 % uusista tapauksista ja kuolemista esiintyy köyhissä maissa. Kehitysmaissa ilmaantuvuus on noin 200/100 000 henkeä vuosittain. Euroopassa se on vastaavasti 13/100 000 elintason paranemisen sekä rokotusten ja tehokkaan lääkehoidon ansiosta (3).

Suomessa tuberkuloosin ilmaantuvuus väheni 1900- ja 2000-luvuilla. Nykyisin ilmaantuu noin 250 uutta tapausta vuodessa eli vuosittainen ilmaantuvuus on alle 5/100 000 (3-5). Kuten muissakin pienen ilmaantuvuuden maissa, myös Suomessa todetuista keuhkotuberkuloositapauksista noin 10-20 % johtaa potilaan kuolemaan (5). Noin 30 %:ssa todetuista tapauksista kyseessä on keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi (3).

Korvatuberkuloosi on hyvin harvinainen länsimaissa ainakin kantaväestön keskuudessa. Saksalaistutkimuksen mukaan kaikista korvainfektioista alle 0,1 % johtuu tuberkuloosista (2,6).

Paradoksaaliseksi reaktioksi kutsutaan tilannetta, jossa asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta potilaan yleistila heikkenee ja tuberkuloosi etenee nopeasti (7). Paradoksaalinen reaktio voi ilmentyä uusina vaurioina keuhkoissa, imusolmukkeissa, aivoissa tai muissa elimissä. Nykyisin vain 1,6 %:ssa kaikista tuberkuloositapauksista tautia todetaan maha-suolikanavassa, ja suolen puhkeama on erittäin harvinainen komplikaatio. Japanissa on kuvattu paksusuolen puhkeamaan johtanut paradoksaalinen reaktio (8).

Kuvaamme diagnostisesti vaikean potilastapauksen, jossa tauti levisi poikkeavasti keuhkojen ulkopuolelle ja mahalaukun puhkeaminen johti asianmukaisen hoidon aikana potilaan kuolemaan.

måndag 29 maj 2023

Rokoteborrelioosia vasaan kehiteillä, kertoo Tekniikka&Talous!

 

Ruotsalaiset tutkijat kehittävät parhaillaan maailman ensimmäistä rokotetta borrelioosia vastaan. Nyt rokote on testivaiheessa. Asiasta uutisoi norjalainen tiedeuutissivusto Forskning.no.

Tällä hetkellä 15 000 testihenkilöä saavat jo kolmannen annoksensa uutta rokotetta. Rokotustutkimus kestää vähintään kaksi punkkisesonkia. Sen jälkeen kestää vielä pari vuotta ennen kun rokote hyväksytään ja tulee saataville Eurooppaan.

”Arvioin uuden rokotteen olevan saatavilla vuonna 2026”, sanoo tutkimusta johtava professori Johan Sanmartin Berglund Blekingen teknisen korkeakoulun tiedotteessa.

Tavoitteena on kehittää kaikkialla maailmassa eri punkkilajeihin tehoava rokote. Koska borrelioosia tai lymen tautia aiheuttavia bakteereja on niin monta, on tällaisen rokotteen kehittäminen vaikeaa, kertoo Berglund.

Punkkien eli puutiaisten levittämää borrelioosia ei tule sekoittaa puutiaisaivokuumeeseen, johon rokote on jo olemassa. Vahvistettuja borrelialöydöksiä oli tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa 2571 vuonna 2021. Tapaukset ovat lisääntyneet viime vuosien aikana.

Arviolta 20–25 prosenttia puutiaisista kantaa borrelioosibakteeria. Borrelioosin ensioireisiin kuuluu purema-alueelle ilmestyvä ihottuma ja flunssan kaltaiset yleisoireet.

THL:n mukaan hoitamattomana tauti voi johtaa oireisiin ihossa, hermostossa, nivelissä, lihaksissa, sydämessä ja silmissä.

söndag 28 maj 2023

GRAM + bakteerit ovat joko kokkeja, basilleja tai haaroittuneita filamentteja sisältäviä sauvoja, joiden soluseinämä on paksua peptidoglykaania

 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK470553/

Gram Positive Bacteria

; ; . Last Update: February 19, 2023.

Continuing Education Activity

Gram-positive organisms have highly variable growth and resistance patterns. The SCOPE project (Surveillance and Control of Pathogens of Epidemiologic Importance) found that in those with an underlying malignancy, gram-positive organisms accounted for 62 percent of all bloodstream infections in 1995 and 76 percent in 2000 while gram-negative organisms accounted for 22 percent in 1995 and 14 percent in 2000. This activity reviews the evaluation and management of gram-positive bacterial infections and explains the role of the interprofessional team in improving care for affected patients.

Objectives:

  • Explain how to evaluate for a gram-positive bacterial infection.
  • Identify common infections caused by gram-positive bacteria.
  • Describe treatment strategies for gram-positive bacterial infections.
  • Outline interprofessional team strategies to improve care coordination and communication to provide quality care to patients with gram-positive bacterial infections.
Access free multiple choice questions on this topic.

Introduction

Health professionals need to understand the important difference between gram-positive and gram-negative bacteria. Gram-positive bacteria are bacteria classified by the color they turn in the staining method. Hans Christian Gram developed the staining method in 1884. The staining method uses crystal violet dye, which is retained by the thick peptidoglycan cell wall found in gram-positive organisms. This reaction gives gram-positive organisms a blue color when viewed under a microscope. Although gram-negative organisms classically have an outer membrane, they have a thinner peptidoglycan layer, which does not hold the blue dye used in the initial dying process. Other information used to differentiate bacteria is the shape. Gram-positive bacteria comprise cocci, bacilli, or branching filaments.

Etiology

Gram-positive cocci include Staphylococcus (catalase-positive), which grows clusters, and Streptococcus (catalase-negative), which grows in chains. The staphylococci further subdivide into coagulase-positive (S. aureus) and coagulase-negative (S. epidermidis and S. saprophyticus) species. Streptococcus bacteria subdivide into Strep. pyogenes (Group A), Strep. agalactiae (Group B), enterococci (Group D), Strep viridans, and Strep pneumonia.

Gram-positive bacilli (rods) subdivide according to their ability to produce spores. Bacillus and Clostridia are spore-forming rods while Listeria and Corynebacterium are not. Spore-forming rods that produce spores can survive in environments for many years. Also, the branching filament rods encompass Nocardia and actinomyces

Gram-positive organisms have a thicker peptidoglycan cell wall compared with gram-negative bacteria. It is a 20 to 80 nm thick polymer while the peptidoglycan layer of the gram-negative cell wall is 2 to 3 nm thick and covered with an outer lipid bilayer membrane.

 

Uuden antibiootin kehittelya: Abausiini ( GmPcide, Gram(+) bacteriecide)

 https://www.forskning.se/2022/11/03/ny-typ-av-antibiotika-effektiv-mot-resistenta-bakterier/

Aamu-uutisissa  helluntaisunnuntaina mainitaan abausiinin kehittely antibioottikäyttöön multiresistenttejä bakteereita kohtaan. Göteborgin yliopiston fys.kem. laitoksella   Aiempaa tietoa Umeån yliopsitosta.

Ny typ av antibiotika effektiv mot resistenta bakterier

Klockan tickar för att få bukt med den växande antibiotikaresistensen som hotar vår hälsa. En ny sorts antibiotika som kan döda svårbekämpade bakterier kan vara en viktig pusselbit i kampen för nya effektiva preparat, visar forskning vid Umeå universitet.

– Det här är starten på en ny klass av antibiotiska substanser som fungerar på väldigt många bakterier som förknippas med vårdrelaterade infektioner, som man även brukar kalla sjukhussjuka, till exempel VRE och MRSA, säger Fredrik Almqvist, professor vid Umeå universitet och som forskat om nya alternativ till antibiotika sedan slutet av 1990-talet.

Fungerande antibiotika är avgörande för att rädda liv inom till exempel kirurgi, cancerbehandling och intensivvård, men också för att behandla vanliga sjukdomar som klamydia eller lunginflammation. Men i takt med att antibiotikaresistensen ökar tickar klockan för forskarvärlden.

– Antibiotikaresistens är listat av WHO som en av planetens största utmaningar. Man pratar om att det är i paritet med klimathotet, säger Fredrik Almqvist.

Ny klass antibiotika

Studier som gjorts vid Umeå universitet och Washington university i Saint Louis, USA, kan vara en viktig pusselbit i kampen mot de farliga bakterierna.

Den nya klassen antibiotika, som forskarna kallar GmPcider, bekämpar så kallade Gram-positiva bakterier. Enligt studierna är de effektiva på egen hand, men förhöjer även effekten när de kombineras med redan existerande antibiotika.

Dödar även bakterier som växer

Forskningen visar att GmPciderna inte bara kan stoppa bakterierna från att försöka sig, utan även döda bakterier som inte är under tillväxt. Något som annan antibiotika ofta har svårt att göra.

Fredrik Almqvist är väldigt hoppfull över resultaten.

– Det här är ett första steg, en ny klass som har spännande egenskaper, och nu jobbar vi såklart vidare för att de här ska gå att utveckla till något som också kan hjälpa människor framöver. Vårt mål är att komma till en substans som bakterierna inte lätt blir resistenta mot, säger han.

Vetenskaplig artikel

Ring-fused 2-pyridones effective against multidrug-resistant Gram-positive pathogens and synergistic with standard-of-care antibiotics. Pnas.

Kontakt:

Fredrik Almqvist, professor vid Kemiska institutionen, Umeå universitet

tisdag 23 maj 2023

Mehiläisissä ja kimalaisissakin voi olla punkkia Miten se haittaa ihmiskuntaa?

 https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tuonti-ja-vienti/eu-maat-norja-ja-sveitsi/elaimet/mehilaiset-ja-kimalaiset/

Haitta on ilmeisesti ekonomista tasoa, koska näiden  hyötyhyönteisten medentuotto ja pölytyskapasiteetti  huononevat niiden taudeista.  

SITAATTI ruokaviraston ohjeistuksista:

Mehiläisten (bin) ja kimalaisten (humlor) siirrot EU:n jäsenvaltioiden välillä

HUOM! Tutustuthan huolellisesti eläimien ja niiden sukusolujen EU-sisämarkkinakaupan muihin yleisperiaatteisiin verkkosivuillamme.

Tämä ohje koskee kaikkia niitä toimijoita, jotka siirtävät tässä ohjeessa tarkoitettuja tarhamehiläisiä ja kimalaisia Suomesta EU-maihin, Norjaan tai Sveitsiin ja tuovat niitä Suomeen EU-maista, Norjasta tai Sveitsistä.

Siirrettävien mehiläisten ja kimalaisten mukana voi levitä tarttuvia tauteja. Lisäksi ne voivat levittää kasvitauteja. Tarkistathan ennen tuontia myös kasvitauteihin liittyvät siirtorajoitukset kasvinterveys@ruokavirasto.fi. Koska lainsäädännössä mehiläisille, kimalaisille ja pakkausmateriaalille vaaditaan vain silmämääräinen tarkastus, on olemassa riski, että mehiläisten mukana siirtyy esikotelomätäbakteereja. Tuoja voi halutessaan pyytää alkuperätarhasta todistuksen esimerkiksi hunaja- tai sikiökakkunäytteiden tutkimisesta esikotelomädän varalta. Ruokavirasto suosittelee kaiken pakkausmateriaalin polttamista, kun mehiläiset on purettu. Kuningattarien mukana tulevat seuralaismehiläiset tulisi myös hävittää.

1. Eläintaudeista voi aiheutua siirtorajoituksia

Seuraavista eläintautiepidemioista voi aiheutua lajikohtaisia rajoituksia lähtömaissa ja niiden alueilla:

Esikotelomätä (American foulbrood, Paenibacillus larvae): mehiläiset

Pieni pesäkuoriainen (Small hive beetle, Aethina tumida): mehiläiset ja kimalaiset

Tropilaelaps punkki (Tropilaelaps mite, Tropilaelaps sp.): mehiläiset

Varroa -punkki (Varroa mite, Varroa spp.): mehiläiset

Tarkista aina ennen jokaista siirtoa ajankohtaiset siirtorajoitukset tältä Maa- ja metsätalousministeriön sivustolta.

2. Terveystarkastus ja eläinterveystodistus

Lähetys on tarkastettava ennen siirtoa. Tarkastuksen tekee lähtömaan virkaeläinlääkäri viejän pyynnöstä. Eläinlajikohtaisissa eläinterveysvaatimuksissa on eritelty tarkemmin, milloin ja mitä tarkastuksia eläinlääkärin tulee tehdä.

Tarkastuksen tehnyt eläinlääkäri myöntää siirrettävälle erälle eläinterveystodistuksen sähköisessä TRACES-järjestelmässä. Terveystodistus on voimassa 10 päivää myöntämishetkestä ja sen täytyy olla eläinlähetyksen mukana koko matkan ajan.

Eläinterveystodistuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

  • Lähettäjän ja vastaanottajan nimi ja osoite
  • Lähettävän ja vastaanottava pitopaikan nimi, osoite ja hyväksyntä- tai rekisterinumero
  • Eläinlaji- ja luokka sekä vaadittaessa tunnistetiedot
  • Tiedot eläinten terveystilanteesta ja lisätakeet seuraavista:
    • alkuperäjäsenvaltio tai -vyöhyke
    • eläinten alkuperäinen pitopaikka ja alkuperäparvi, mukaan lukien testitulokset soveltuvin osin
    • lähetettävät eläimet, mukaan lukien testitulokset
  • Myöntämispäivä, -aika, -paikka ja voimassaoloaika, virkaeläinlääkärin nimi, virka-asema, allekirjoitus ja toimivaltaisen viranomaisen leima

Asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/688 71 artiklassa ja liitteessä I.

3. Eläinterveysvaatimukset

3.1 Mehiläiset

Mehiläisten alkuperätarhan on oltava rekisteröity pitopaikka ja sen on sijaittava sellaisen alueen keskellä, jota:

  1. kolmen kilometrin säteellä ympäröivällä alueella ei ole raportoitu esikotelomätää lähtöä edeltävien 30 päivän aikana ja jossa ei sovelleta siitä johtuvia rajoituksia.
  2. 100 kilometrin säteellä ympäröivällä alueella ei ole raportoitu pienen pesäkuoriaisen esiintymistä, ja jossa ei sovelleta siitä johtuvia rajoituksia. Tästä kohdasta voidaan poiketa, kun siirretään pelkkiä mehiläiskuningattaria, katso lisää kohdassa 3.1.1.
  3. 100 kilometrin säteellä ympäröivällä alueella ei ole raportoitu Tropilaelaps-punkin esiintymistä, ja jossa ei ole voimassa siitä johtuvia rajoituksia.
  4. Varroa spp. -punkista vapaille alueille siirrettävien mehiläisten on tultava Varroa spp. punkista vapaasta jäsenvaltiosta tai vyöhykkeeltä. Lisäksi mehiläiset on suojattava varroa -punkilta kuljetuksen aikana.

Siirrettävissä mehiläisissä, niiden alkuperäpesissä, pakkauksissa ja muissa materiaaleissa ei saa esiintyä merkkejä esikotelomädästä, Tropilaelaps-punkista tai pienestä pesäkuoriaisesta.

Lähettäjämaan virkaeläinlääkärin täytyy tehdä lähetyksen tunnistustarkastus ja silmämääräinen tarkastus siirtoa edeltävien 48 tunnin aikana esikotelomädän, pienen pesäkuoriaisen ja Tropilaelaps-punkin havaitsemiseksi.

Asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/68 48, 50 ja 91 artikloissa.

3.1.1 Mehiläiskuningattaria koskeva poikkeus

Mehiläiskuningattaria voidaan siirtää sellaiselta tarhalta, joka sijaitsee vähintään 30 kilometrin etäisyydellä pienen pesäkuoriaisen esiintymisen vuoksi perustetun suojavyöhykkeen (säteeltään vähintään 20 km) rajasta. Tämä edellyttää, että yllä olevat mehiläisten siirtovaatimukset täyttyvät, ja:

  • alkuperätarha sijaitsee alueella, jolla suoritetaan vuosittaista viranomaisvalvontaa pienen pesäkuoriaisen esiintymisen havaitsemiseksi. Lisäksi tarhassa on tehty tuotantokaudella kuukausittaiset viranomaistarkastukset, joissa pientä pesäkuoriaista ei ole havaittu, ja
  • mehiläiset on pakattu yksittäishäkkeihin, joissa niillä on kullakin enintään 20 seuramehiläistä.

Tätä poikkeusta soveltaessa virkaeläinlääkärin täytyy tehdä lähetyksen tunnistustarkastus ja silmämääräinen tarkastus siirtoa edeltävien 24 tunnin aikana. Samalla on tarkastettava pitopaikan kirjanpidosta, ettei kuukausittaisessa valvonnassa ole todettu pientä pesäkuoriaista, ja ettei seuramehiläisten lukumäärä ylity. Virkaeläinlääkärin täytyy myös valvoa, että koko lähetys tai kuljetushäkit peitetään heti tarkastuksen jälkeen tiheäsilmäisellä verkolla (silmäkoko enintään 2 mm).

Asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/688 5, 49 ja 91 artikloissa.

3.2 Kimalaiset

Siirrettävien kimalaisten tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

  1. Niissä ei saa esiintyä merkkejä pienestä pesäkuoriaisesta.
  2. Ne ovat peräisin rekisteröidystä pitopaikasta, jota 100 km säteellä ympäröivällä alueella ei ole raportoitu pienen pesäkuoriaisen esiintymistä.

Lähettävän maan virkaeläinlääkärin täytyy tehdä aikaisintaan 48 tuntia ennen siirtoa kimalaislähetykselle tunnistustarkastus ja silmämääräinen tarkastus pienen pesäkuoriaisen havaitsemiseksi.

Asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 48 ja 91 artikloissa.

3.2.1 Poikkeus, joka koskee kimalaisten siirtoa ympäristöstään eristetyistä kimalaisten tuotantolaitoksista toisiin jäsenvaltioihin

Toimijat saavat siirtää kimalaisia ympäristöstään eristetyistä kimalaisten tuotantolaitoksista toisiin jäsenvaltioihin, jos kimalaisissa ei esiinny merkkejä pienen pesäkuoriaisen esiintymisestä, JA

  1. ne on kasvatettu eristettyinä erillisissä epidemiologisissa yksiköissä siten, että kukin yhdyskunta on suljetussa kuljetuspäällyksessä, joka oli ennen käyttöä uusi tai puhdistettu ja desinfioitu
  2. epidemiologisen yksikön säännöllisissä tutkimuksissa, jotka tehdään vakioitujen kirjallisten toimintaohjeiden mukaisesti, ei ole havaittu pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) esiintymistä kyseisessä epidemiologisessa yksikössä.

lördag 20 maj 2023

Viimeksi GITHUB sivulle tullut linja Kiinasta on XBB.1.9.1 alalinja

 XBB.1.9.1  alias FL

XBB.1.9.1 sublineage with S:D215V (A22206T) rapidly increases in China (57 seqs) #2001
 Defining mutations: XBB.1.9.1>C3511T>A22206T(S:D215V)
GISAID query: Spike_D215V, C3511T, C11956T
Earliest seq: 2023-04-25 (Sichuan Province, China, EPI_ISL_17637501)
Most recent seq: 2023-05-08 (Hubei Province, China, EPI_ISL_17671943)
Countries detected: China (57, Hubei Province 27, Sichuan Province 21, Shanghai Municipality 6, Gansu Province 1, Henan Province 1, Heilongjiang Province 1)