Summa sidvisningar

onsdag 31 december 2014

THL hinkuyskästä ( Sivu on vuodelta 2013) Sitaatti

Hinkuyskä


Mikä on hinkuyskä? Mitkä ovat hinkuyskän oireet?

Hinkuyskä on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama infektio, jonka tyypillinen oire on jopa useita viikkoja kestävä puuskittainen, tikahduttava yskä. Tyypillinen puuskittainen yskä ilmenee noin 1-2 viikon kuluessa ensi oireista. Puuskat esiintyvät etenkin öisin ja ne voivat päättyä limaoksenteluun. Hinkuyskässä voi esiintyä sisään hengityksen vaikeutumista, jolloin kuuluu hinkuva ääni yskänpuuskan loppuvaiheessa. Puuskien välillä potilas voi olla hyväkuntoinen ja vähäoireinen. Hinkuyskän vakavimmat muodot esiintyvät pienillä lapsilla, joilla tauti voi olla vaarallinen. Hinkuyskää esiintyy myös kouluikäisillä lapsilla sekä aikuisilla.

Miten hinkuyskä tarttuu?

Hinkuyskä tarttuu tautia sairastavasta henkilöstä pisaratartuntana suoraan toiseen henkilöön. Tartuttavuus on suurimmillaan aivan taudin alkuvaiheessa ja vähenee taudin kestäessä. Kolmen viikon sairastamisen jälkeen tartuttavuus on yleensä ohi. Mikäli vielä tartuttavassa vaiheessa oleva tauti hoidetaan tarkoitukseen sopivalla antibiootilla, tartuttavuus loppuu viiden päivän kuluttua hoidon alusta ( toimintaohje hinkuyskää epäiltäessä). Rokottamattomat tai osittain rokotetut lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua hinkuyskään. (Artikkeli soluttomasta hinkuyskärokotteesta,Duodecim 2002, Jussi Mertsola)

Miten hinkuyskä todetaan?

Hinkuyskä voidaan todeta oireiden alkuvaiheessa viljelemällä bakteeri tai osoittamalla sen osia geenimonistusmenetelmin hengitystie-eritteestä. Jos tauti on kestänyt viikkoja, diagnoosi voidaan varmentaa vasta-ainemäärityksellä verestä.

Miten hinkuyskää hoidetaan?

Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, joka aloitetaan 1-2 viikon kuluessa taudin alusta. Pitempään kestäneeseen hinkuyskään antibiootista ei ole apua, vaan oireet häviävät vähitellen useiden viikkojen kuluessa.

Miten hinkuyskän tarttuminen ehkäistään?

Hinkuyskää ehkäistään rokottamalla lapset yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvalla hinkuyskärokotteella. Hinkuyskärokotus ehkäisee tehokkaasti vakavat taudinmuodot, mutta vain osittain lieviä taudinmuotoja.Hinkuyskän leviämistä voidaan eräissä erityistilanteissa ehkäistä myös antibiooteilla ( toimintaohje hinkuyskää epäiltäessä).

Viite apukeinoista hinkuyskän estossa . Muutama yksityiskohta

Detalji: Sfingomyeliini, D-vitamiini, K-vitamiini, B6 vitamiini 
 
 Tässä  allaoelvassa  artikkelissa joka jouluaattona ilmestyi, kerrotaan  miten sfingosiinifosfolipidin aineenvaihdunta-alueen tuotteen  reseptoriagonsitilla on voitu vaikuttaa  hinkuyskätaudin patologiaan.  Toisaalta  tämä tuote S1P on katabolinen tuote kalvolipidista sfingomyeliini ja normaalisti jos henkilö on hyvässä ravitsmuksessa ja saa tarpeeksi mm K1 vitamiinia, B6 vitamiinia sekä D-vitamiinia ja energia ( siis ruokaa)   sfingosiinin   de novo synteesi ja salvage tie  ovat  fysiologisimmillaan ja varsinaisia fosforyloituneita kataboliatuotteita  tulee vähemmän kuten S1P.  Joten tästä voisi päätellä että  tilanteelle olisi edullista  K-vitamiinipitoisen ravinnon (kuten  vihreän salatin ja  kasvisöljyn)  lisääminen  päivittäin  ravintoon ja  D-vitamiininsaannin varmsitus sekä ( varsinkin)  ulkoilmasta että D-vitamiinista   
Luonnollsesti sfingomyeliinin alkusynteesissä on normaalit  aminohapot  tärkeitä,kuten kaikissa  kehorakenteissa. Hyvä yleistila ja normaaliravinto kyllä tuottaa  tavallisilla ihmisillä tuota tärkeää sfingomyeliiniä ( joka on  kaikkien soulupintojen ja hermokaapeleitten pintakelmun aine)   ja muita kalvo- lipidejä sen ohella. 
Mitä tulee keuhkojen  erityiseen lipidiin keuhkolesitiiniin, keuhkosurfaktanttiin, siinä on apua   ihan  tavallista ruoan rasvoistakin, maitorasvoista. Varsinkin lapset tarvitsevat ravinnossaan maitorasvoja. ja rasvaa  alkuvaiheessa ylipäätänsä  suheeellsiesti enemmän kuin aikuinen, vaikka aikuisenkin keuhkoille hyvä surfaktanttimuodostus tehostuu  sopivista ölyistä ja rasvoista (dipalmityylilesitiinisurfaktantti  on keuhkoille ominainen)  Maitoa ei pidä  unohtaa hyvänä keuhkolääkkeenä.  Jos aikuinen joutuu keuhkojensa puoelsta kompromittoitumaan esim COPD taudissa, nostetaan dieettisuosituksissa jälleen  rasvojen energiaprosentti korkeaksi aivan kuten  vauvaikäisilläkin, jpotta  saa keuhkosurfaktantit jollain tavalla vielä virkoamaan. Aikuisilla on myös sama tärekä merkitys K-vitamiinipitoisella ravinnolla,  auringon  ja D3 vitamiininsaannilla ja tietysti  tupakansavun välttämisellä. 
Tässä  yllä esitetty on  lähinnä sfingosiinin salvage ( talteenotto) prosessin  tehostamista ja alla taas esitetään ikäänkuin pudonneen sfingosiiniin  aineenvaihdunnan pohjan tulpittamista siten että kataboliset  tuotteet  8(jotka ovat isohko  kirjo vahvoja  signaalivaikuttajia)  eivät pääse kehkeyttämään  tulehduksellisia  vasteita hiirellä. 
 Siis aikuinen  ihminen voi tehostaa  terveyttään kasvisravinnolla, maitorasvoilla, K-vitamiinipitoisilla öljyillä ja D-vitamiinilla- ja raikkaalla ulkoilmalla. Vauvoille tietysti mikään ei ole parempi kuin rintamaito, kodin suoja, tupakansavun välttö kotimiljöössä ja D-vitamiini. Tietysti  olevainen pertussisrokotus, joka on parempi kuin ei mitään vaikka bakteeri onkin muuntunut jonkin verran. Vauvat saavat syntymän  jälkeen k1-vitamiinia alkupäiviksi, mitta  siten ovat riippuvaisia  äidin kautta  tulevasta K-vitamiinista . K1  muotoa on vain vähän rintamaidossa. Mutta K2 muotoa on, mikä  tekee sen että yhessä nämä kattavat  vauvan K-vitamiinitrpeen- rintalapsella.  

  •  SFINGOMYELIININ kataboliatuote  S-1-P


LÄHDE1 J Infect Dis. 2014 Dec 23. pii: jiu823. [Epub ahead of print]

Sphingosine-1-phosphate receptor agonism reduces Bordetella pertussis-mediated lung pathology.Skerry C1, Scanlon K1, Rosen H2, Carbonetti NH3.

Recent pertussis resurgence represents a major public health concern. Currently, there are no effective treatments for critical pertussis in infants. Recent data have demonstrated the potential of sphingosine-1-phosphate receptor (S1PR) agonism in the treatment of infectious diseases. We used the murine B. pertussis model to test the hypothesis that treatment with S1PR agonist AAL-R reduces pulmonary inflammation during infection. AAL-R treatment resulted in reduced expression of inflammatory cytokines and chemokines and attenuated lung pathology in infected mice. These results demonstrate a role for sphingosine-1-phosphate (S1P) signaling in B. pertussis-mediated pathology and highlight the possibility of host-targeted therapy for pertussis.
© The Author 2014. Published by Oxford University Press on behalf of the Infectious Diseases Society of America. All rights reserved. For Permissions, please e-mail: journals.permissions(at) oup.com.
PMID:
25538274
[PubMed - as supplied by publisher]

  • Asiaa K-vitamiinin saannista.  Vauvan K-vitamiinin saanti

  • Tutkimus äidinmaidon K1 + K2 pitoisuuksista japanilaisilla äideillä. Artikkelista näkee, että  äidiltä saatu , rintamaidossa tullut   K1 vitamiini pitoisuus on alempi kuin maidon K2 pitoisuus. K2  näyttää jopa olevan valmiina "aivomenakinoni" muotoisenakin eli MK-4 jota  aivot käyttävät.  Aikuisellakin  K1 muuttuu aivojen puolella myös MK-4 muotoon.
      Lisäksi maidossa näyttää tulevan vauvaan pitempiäkin menakinoneja kuten MK-7, joka taas on tärkeä luuston muodostuksessa.
  •  Luonnollisesti kaikki K-vitamiini mitä vauva rintamaidossa saa, tulee äidin dieetin puolelta; Äidinkin keho tekee vain äirin dieetissä saamasta  K-vitamiinista erilaisia  kudosspesifisiä  MK-muotoja 
  •  Vaikka  rintamaidon K-vitamiinimäärä on pieni,  se on tärkeä. Tarve K-vitamiinista on hyvin pieni  aikuisellakin painokiloa kohden,  siitä puhutaan mikrogrammaluokkina)  ja K-vitamiininmolekyylin aineenvaihdunnallinen jäännetuma ( metylnaftokinoni)  on xenobioottinen, joten  vauvalle riittää nuo mitä  rintamaidosta tulee.
  •   Toivottavaa onm että äidit  käyttävät vihreää ravintoa myös ja hieman  kasvisöljyäkin  päivittäin.
    •  K-vitamiinia ei voi varastoida vaan se tulee päivittäin saada. Jos saanti on päivittäin riittävä  "Kvitamiinistatus" näkyy normaalien  K-vitamiinista riippuvien  funktioiden normaalisuutena ja  sitä tarvitsevien rakennemolekyylien normaalina  pitoisuutena.  Siis  se kuuluu niihin tekijöihin jotka ilmaistaan lähinnä  vaikutuksistaan kuten auringon valo, eikä niinkään  punnitsemalla tekijää itseään.  Itse asiassa ei tiedetä paljonko K- vitamiinia ihminen oikeasti tarvisee   tai paljonko aurinkoa on suotavaa ihmiskunnalle.

  • Japanilainen tutkimus äidinmaidon K-vitamiinilajeista

LÄHDE2: 
Acta Paediatr. 2004 Apr;93(4):457-63. Vitamin K concentrations in the maternal milk of Japanese women. Kojima T1, Asoh M, Yamawaki N, Kanno T, Hasegawa H, Yonekubo A.
To determine the concentration of vitamin K including K1 (phylloquinone) and K2 (menaquinone-n; MK-n) in the maternal milk of Japanese women.
We collected human milk samples from more than 4000 mothers living throughout Japan from December 1998 to September 1999, and analysed the contents of vitamin K1 and K2 in 834 of the samples. We defined as group A the 555 samples among them that met the following conditions: breast milk of mothers who were under 40 y old, not in the habit of smoking and/or using vitamin supplements, and whose babies showed no symptoms of atopy and whose birthweights were 2.5 kg or more. Vitamins extracted from the enzymatic hydrolysates of the human milk were purified with a Sep-Pak Plus silica cartridge, and then measured by a method based on high-performance liquid chromatography (HPLC) combined with coulometric reduction and fluorometric detection.
The mean concentration of vitamin K (K1 + K2) of mothers of group A and all groups were 0.434 +/- 0.293 and 0.517 +/- 1.521 microg/100 ml (average +/- SD), respectively, and menaquinones containing 4, 6 and 7 isoprenoid residues could be detected in the milk samples. Vitamins K1 and MK-4 were found to be predominant in the milk samples, and the concentration of MK-4 in colostrum was higher than that of MK-4 in mature milk. We also found that the MK-7 concentration in the milk of mothers living in eastern Japan was higher than that of mothers living in western Japan.
The different features of vitamin K1 and MK-7 concentrations in the milk of Japanese women may be due to differences in dietary foods.
Vitamin K in human milk--still not enough. [Acta Paediatr. 2004]

Ruotsin Lääkärilehti mainitsee lisääntyvästä hinkuyskästä, B. pertussis bakteerin aiheuttamasta taudista

 Virastotaholta kehoitetaan tarkkaavaisuuteen, sillä  tänä vuonna on ollut tavallista useampia hikuyskätapauksia. Kansanterveysviraston asiantuntijaryhmä kerää parhaillaan alustavaa tietopakettia  hinkuyskätilanteesta.

 15:een  joulukuuta mennessä  2014 on raportoitu 655  hinkuyskätapausta, joista vauvaikäisiä on ollut 114. Kaksi vauvaa on menehtynyt tautiin.  Kansanterveysvirasto  on sitä mieltä, että taudin esiintymisessä on tapahtunut aika moinen lisääntyminen. Virastossa pidetään uskottavana, että tapausluvut kohoavat vielä  670: :een ennen kuin vuosi on päättynyt.  Tämä tarkoittaa sitä,  että vuosi 2014 on ollut hinkuyskän suhteen pahin sitten vuoden 2007. 

On tavallista, että  vuosittain  esiintyy 200- 300 hinkuyskätapausta, joista  vauvoilla  niistä 40- 50. Kansanterveysvirasto ja Sosiaalihallitus pitävät tärkeänä, että  terveydenhoidossa  paikallistasolla  annetaan vanhemmille informaatiota hinkuyskän yleistyneisyydestä ja siitä, että lasten pitää saada suoja sitä vastaan. Alle  kuuden kuukauden ikäisiä  vauvoja ei tule altistaa henkilöille,  joilla on pitkittynyt keuhkoputkentulehdus  ja yskää, sanotaan Kansanterveysvirastosta, jossa juuri nyt  työstetään uutta  alustavaa tietopakettia hinkuyskästä. Sen odotetaan valmistuvan  kevääksi. 

Terveyskeskuksia ja poliklinikoita  taas kehoitetaan  ottamaan herkemmin näytteitä. Lasten tulee saada ennaltaehkäisevää hoitoa, jos  arvellaan heidän altistuneen tartunnalle. Tärkeää on myöskin, että lapset saavat ensimmäisen hinkuyskärokotuksensa 2.5- 3 kuukauden iässä.

 (31.12.2014  Oma kommentti:  Sanomattakin on selvää, että lapsia ei saa altistaa tupakansavulle, joka lamaa hengitysteitten värekarvat, sillä hinkuyskäbakteerin  myrkyt  vielä tuhoavat kokonaan ne hengitystien värekarvat, ja tupakansavu olennaisesti  heikentää lasten selviytymsitä taudista). .

 

 Nettiartikkelissa M Ström kirjoittaa seuraavaa ( ruotsalainen sitaatti alla)

Myndigheter uppmanar till vaksamhet
I år har det var ovanligt många fall av kikhosta. En expertgrupp på  Folkhälsomyndigheten arbetar nu med att ta fram ett nytt kunskapsunderlag om kikhosta.

Marie Ström
655 fall av kikhosta hade rapporterats in den 15 december 2014, varav 114 bland spädbarn. Två spädbarn har dött.
Folkhälsomyndigheten bedömer att en reell sjukdomsökning har skett. Enligt myndigheten är det troligt att siffran fortsätter upp till 670 fall innan året år slut. Det innebär i så fall att 2014 har varit det värsta året sedan 2007. Normalt brukar 200–300 fall av kikhosta, varav 40–50 rör spädbarn, rapporteras in årligen.
Enligt Folkhälsomyndigheten och Socialstyrelsen är det viktigt att vårdgivare informerar föräldrar om att kikhosta har blivit vanligare och att barnen därför bör skyddas. Spädbarn under sex månader bör till exempel hållas borta från personer som har en långdragen luftrörsinfektion med hosta, enligt Folkhälsomyndigheten som just nu arbetar med att ta fram ett nytt kunskapsunderlag om kikhosta. Det väntas vara klart i vår.
Vårdgivare rekommenderas också vara frikostiga med provtagning. Barn under sex månader bör få förebyggande behandling om de misstänks ha utsatts för smitta. Det är också viktigt att barnet får sin första dos vaccin när det är 2,5 till 3 månader gammalt.

lördag 27 december 2014

Prioritoinnista sananen. Ebolasta selviäminen.

Nyt kun Ebolavirus runtelee Afrikassa ja on laadultaan sitä luokkaa, että  voi surmata tuntemattoman määrän  ihmiskuntaa, jos ihminen vain joutuu sen lähikontaktiin- siis se on pandeminen siinä mielessä, että jos se hankkii lisäkykyjä siirtyä ihmisestä toiseen, se olisi  kuin uusi  suuresti patogeeninen influenssavirus, vaarallinen, tosin ebolaviruksen komplisoitu suuri rakenne saattaa vaatia trooppisen ilmaston joitakin perusominaisuuksia  siten että  mikään suurempi pandemia ei tule kuitenkaan koskan tuollasella filamenttisella   jättihahmolla  tapahtumaan.
Mutta  paikallisesti - jos ei mitään  tehdä se kyllä  autioittaa  alan  koko Afrikan mannerta  sen trooppista  märkää vyöhykettä.
Toinen Afrikan alueen virus, pandemia, retrovirus on taas mukautunut koko maailmaan ja käyttää "trooppista" leviämistapaa,  seksuaalisuhteita, jossa  elinnesteet ovat suora silta virukselle.  Kömpelörakenteinen  rihmastoinen  ebolavirus on hankkinut retrovirukselta  jonkin  keinon saada infektioprosessi   solun sisällä  täydellistymään. Saattaa olla että  ebola on  nytkin hankkiamssa lisäominaisuuksia ja  raivoaasamalla alueella kuin esim dengue ja moni muu kuuman kostean trooppisen alueen tauti, myös  HIV kattaa  samoja alueita.Ja kuka tietää mitä kaikkia viruksia  vain  sillä alueella spesifisesti piilee.  Ebola voi vaihtaa tai täydentää  geenimateriaalia tämän jättipurkauksen aikana. Se voi jopa  sievennellä rihmastoaan, jotka ovat eräänlaisia kopulointiputkia joista se päästelee viruspakettiaan, kuin itiötä, jos onnistuu samaan putkensa kiinittymään  johonkin pintaan.  Se surmaa nopeasti uhrinsa ja siinä on sen ainoa heikkous:  Se ei voi pitää ihmistä reservoaarina. Se ei voi  jäädä  kehoon kuten EBV tai HIV.   Ihmiskunta voi rajoittaa infektiota  hautaustekniikalla, diagnostiikalla ja  suojatoimenpiteillä. Jos  ebola  muuttuu sellaiseksi, että se pitää uhriaan kauemman aikaa hengissä,  se on askeleen vaarallisempi, katalampi  ja askeleen lähempänä pandemisuutta. Toisaalta  jos ihminen pysyy kauemmin hengissä  hänellä on virinnyt vastustuskykyä ja sitä ebola virus ei kestä. Sen ainoa tappo keino on  nopea  vastustuskyvyn katala  täydellinen hävitys.
Samalla kun ebolan aiheuttama haaste kasvaa kuin jättiläinen ja sitoo  maailman  tehokkaimmat ja parhaiten varustetut laboratoriot ja  koulutetuimmat  laborantit ja  tieteen tutkijat,  saattaa  tässä sokeassa  pisteessä tasapainoinen prioritointi  ontua ja voidaan joutua yhtäkkiseen resurssipulaan,  jos ilmenee uusi  globaali haaste.  Maailman aivot ovat  ebolan ongelmaa ratkaisemassa ja kohta armeijatkin. koska samalla vyöhykkeellä  raivoaa vielä genosidiset sota-aallot.  Moni  sotaakyvä ei ole edes motivoitunut  pitämään ketään hengissä. 
Samalla  koulutustaso  kansoissa, jotia  ongelma koskee, on paikoitellen  alle standardin ja  voi tapahtua kuten on tapahtunut, käsittämättömyyksiä:  Terveydenhoitohenkilökuntaa surmataan,  infektoituneita ruumiita heitetään  laitoksen johtajan  työhuoneen eteen  palkkakiistaa  tehostamaan, siis poliittisista syistä, jos  rahaa hautaustyöstä ei heti lennä käteen. tämä heijastaa  täyttä ymmärtämättömyyttä  infektion laadusta ja käsittämätöntä vastuuttomuutta ihmisistä.
 Ja samalla  terveysasemien pystyttäminen täys "avaruusolosuhteisiin "  on kuin salaatin kasvattamista Marsissa. siis yhtä hengenvaarallista- ilmapiiri ympärillä voi olla  täysin asiaa hankaloittava. siis ilmaton piiri.   Tavalliset  hyväntekijät ovat sulkeneet  virastonsa ja vetäytyneet pois alueelta. Ei se nyt ole mitenkään tuomittava asia, koska he muutenkin tekevät  alipalkatusti hyvät työnsä  ainoana apuna  moskiittoverkko ja  silloin tällöin tippuvat  kolehtikannatukset jos hyvinvointivaltiossa asuvat kannattajat  tulevat  omantunnontuskiin, kun eivät ole muistaneet lähettiensä kannatuksia.
Toisaalta on suuret joukot tavallisia  ihmisiä jotka haluavat auttaa, mutta olisivat vain  läntti  verisiä elinnesteita ja suuri vaiva ja vastus ,jos ilmenisivät sinne katsomaan ebolaa paikan päällä. 
Moni haluaisi tietysti  ekonomisestikin auttaa, mutta  entiset korruptiohuhut erilaisten järjestöjen rahakanavien suuntautumisesta  yksilöiden omiin taskuihin  on mitätöinyt monta  mahdollisesti hyvää tarkoittavaa yritystä ja kylmentänyt monen auttajan mielenkin.
Hallitukset luonnollisesti  erottavat  ebolan vastaiseen taisteluun budjetistaan jonkin  määrän. Se on hyvä. toisaalta virastoja ja hallituksia ei pitäisi  syöstä pois tasapuolisesta prioritoinnista.  Tässä voisi olla  eduksi jos hallituksen taholta annettaisiin kansalle  virallisesti valvottu kanava, jossa kukin voi  avustaa sitä asiaa, mihin  henkilökohtaisesti  haluaisi antaa avustuksensa luotettavasti.  esim MSB voisi- ja ehkä  jo onkin- avannut  esim ebola-avustuskanavan. Siitä vain pitäisi  viraston antaa lehdistötieto.  MSB:n  panos on  asiantuntijatasoa, mihin ei muut pysty. Siellä on  suuri joukko niitä  pelottomia  ja samalla asian osaavia jotka ovat valmiita  käymään käsiksi vaikeisiinkin tehtäviin.
Ebolan jälkeen voi tulla jokin muu. Tsunami oli yksi asia.  Näihin  tarvitaan hallituksen  hyväksymä ja  valvoma kanava.että kruunukaan kansan varoista tällaisena aikana ei mene  hukkaan. Sillä rikollisuus  ei kaihda  ryöstää myöskään näistä avustuskanavista ja toisaalta hallitus nääntyisi jos  kansan yleisbudjetista sinänsä pitäisi erottaa  varat ulkomaiden  mitä yllättävämmän laatuisiin katastrofiapuihin.  Kansalaisten mahdollisuus tässä ojentaa  avustuksensa tukkisi  sitä murtumaa mitä näistä katastrofien kertymistä  valtiobudjettiin tulee.
Sitä paitsi  laboratoriotieteen alalla  kyllä tiedetään, mistä käsin taas uutta katastrofia on tulossa esim rokotuskehittelyn tarvetta ym. joten täytyy priorisoida.

On hyvä että  kyseiset maat, katastrofifokusmaat,  osallistuvat omaan koulutukseensa ja oman tasonsa kohottamiseen  niin tehokkaasti kuin mahdollista ja lähettävät   omia  delegaattejansa  oppimaan tekniikoita ja keinoja selvitä tilanteesta.  ja saamaan yleisnäkymää .  Ikävä että  he joutuvat  sitten hengenvaaraan  alkeellisten omien kansalaistensa taholta, koska yhteiskunnan koulutustason erot ovat  vielä liian suuria.

 Suuri ongelma on  malnutritio. Toinen ongelma on asumistavan kurjuus- - siis osa  kansa asuu kuin maan pinnassa jonkin rievun  päällä- missä sitten juoksee kaikenlaista elävää ja inisee hyttystä.  Mutta  eihän Afrikkaa voi yhdessä vuodessa muuttaa  miksikään  New Yorkiksi, jossa taas tuskin  näkeekään ruohoa tai puuta ja puun lepakkoa.  Sinänsä en kannata taloja jotka ovat yli 3-4 kerrosta korkeat, koska sitten vaaditaan  hissi ja sen myötä sähkö ja sen myötä ydinvoimala, ja sitä taas ei joka paikkaan voi rakentaa. Afrikassa nyt ensisijaisesti kyseeseen tulee aurinkoenergia  ja merivedenpuhdistuslaitokset.

Mikä on varmaa, jokainen ruotsalainen on sikäli  erikoinen ihminen, että ruotsalaisuuteen kuuluu valtava avustamisen halu, kun maailmassa jossain on hätätilanne. Siinä aivan suomalaisena joskus kauhistuu, miten ruotsalainen  selviää siitä maapallon hoitopolitiikastaan.

Tässä tulee mieleen se  avustamisen ja auttamisen halu, mikä jo Mooseksen kirjassa esiintyi kun rakennettiin Ilmestysmajaa. Sehän oli  monimutkainen rakennus - jonka avulla orientoitui monimiljoonainen kansa lopulta, ja siinä oli paljon materiaalia. Jokaiselle tuli halua antaa jotakin sen pystyttämiseksi  ja jokainen antoi sen mukaan, minkä hänen sydämensä  kehoitti ja niin alkoi kertyä mitä monipuolisin materiaali kokoon kunnes johtajat havaitsivat että ainesta oli jo yli tarpeen ja antoivat kehoituksen lakata antamasta siihen tarkoitukseen.  Olen sitä mieltä että  tällainen kollektiivis-yksilöllinen tapa antaa sen mukaan kuin hallitus pyytää spesifisesti  ja yksilö voi ja  haluaa antaa , tulee tuottamaan kuitenkin riittävän määrän avustukseen tarvittavaa materiaalia (resurssia) että saadaan taas ihmsikunta tästä asiasta  jaloilleen.   Asia on nyt ebolasta selviäminen.  uudessa testamentissa on myös tuosta samasta antamisesta. Korostetaan että kukin antaa vain varojensa mukaan, ei yli varojensa, ettei itse tulisi sitten muille taakaksi.



Influenssakausi alkanut. Rokote kannataa ottaa

http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus
 THL kertoo tavallisesta kiertävästä flunssasta seuraava: ( Tässä tavallisessa  A(H3N2)  ja B-virusinfluensassa ei ole mitään pandemista uutta virusta tällä kertaa , entinenkin AH1N1- pandemiavirus näyttää jo  vaimentuneen postpandemiseen  hahmoonsa ja sillekin on rokotekattavuutta olemassa)
Uudemmat   virukset joita lehdistössä mainitaan, eivät vielä ole hankkineet ihmiskunnassa laajempaa kiertämiskykyä, jotta ne voisivat alkaa uutta pandemiaa tänä talvena.
Joten tavallinen nykyrokote on  nyt tehokas tälle influenssakaudelle.

Tilanne Suomessa

  • Influenssakausi on käynnistynyt. Tartuntatautirekisterin ilmoitusten perusteella suurin osa löydöksistä on influenssa A -virusta. Ilmoituksia on tullut lähes kaikista sairaanhoitopiireistä ja kaiken ikäisistä. Hengitystievirusinfektioiden seurannan näytteissä on todettu influenssa A (H3N2)- ja B-virusta. Influenssa A (H3N2) -virus on aiheuttanut myös muutamia hoitolaitosrypäitä. Tutkitut influenssa A (H3N2) -virukset ovat olleet herkkiä viruslääke oseltamiviirille.
  •  Lisäksi seurannassa on todettu RS-, adeno- ja rinovirusta.
    Tartuntatautirekisteri: tapaukset vuosittain ja viikoittain (pdf 10kt)
    THL, influenssan seuranta: viikoittaiset viruslöydökset

lördag 29 november 2014

Syyrialaiskurjuutta, jopa myiaasia,lihaasyöviä kärpästoukkia tavattu ihmisissä kurjuuden heijastajana


 Todettuja tauteja  Iltasanomien mukaan:Myiaasi, TBC, lavantauti, syyhy, polio

"Syyrialaisissa tavattu lihaa syöviä toukkia 
Myiasis:
 http://www.cdc.gov/parasites/myiasis/biology.html
Therapia Fennica  kertoo suomeksi matkailijoiten ihotaudeista. 
 http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Matkailijan_ihotaudit
 Myiaasi on kärpäsen toukkien aiheuttama vaiva, mitä esiintyy Afrikassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Kärpäsen munan jouduttua ihoon tai ruumiin onteloihin siitä kehittyvä toukka käyttää ravinnokseen isännän kudosta, ruumiin nesteitä tai ruuansulatuskanavan sisältöä. Ihomyiaasi ei ole kovin harvinainen lämpimissä maissa, sen sijaan muut myiaasit ovat hyvinkin harvinaisia. Ihomyiaasi voi kulkeutua oireettomassa matkustajassa kotimaahan saakka puhjetakseen vasta täällä paisetautia muistuttavana tilana. Ihmisen ihomyiaasia aiheuttaa ainakin 13 eri kärpäslajia. Kärpäsen toukan aiheuttama ihomyiaasi on hyvänlaatuinen, toukat eivät vaella muualle elimistöön.

Julkaistu: 28.11.2014 22:25

Syyriassa on havaittu ensi kertaa sisällissodan aikana tapauksia, joissa ihmisestä löytyy lihaa syöviä toukkia.
Myiaasiin sairastutaan, kun kärpäset pääsevät munimaan haavoihin.
Myiaasi ei johda kuolemaan. Sen ilmaantuminen kertoo kuitenkin paljon elinolojen heikentymisestä, arvioi Maailman terveysjärjestö WHO.
Ensimmäiset kolme myiaasitapausta tavattiin pääkaupunki Damaskoksen lähistöltä.
WHO on aiemmin varoittanut polion paluusta Syyrian pohjoisosiin.
Epidemiaksi sillä alueella ovat jo ryöstäytyneet tuberkuloosi, lavantauti ja syyhy."

fredag 28 november 2014

Pelastakaa Lapset ry toimii ebola-alueella

Ruotsin Rädda Barnen kirjoitaa nettikohdassaan:

"(--en)  familj fick överlevnadskit

Med varje nytt fall av ebola måste familjen som sitter i karantän börja om den 21 dagars långa isoleringsperioden.
Överlevnadskitet Konnahs familj fick av Rädda Barnen hjälpte dem att klara perioden av isolering. Överlevnadskitet innehöll ris, smörgåspålägg, sardiner, klorin, hink, tvål, tandkräm och tandborstar. De fick också en madrass eftersom de var tvungna att bränna den de hade i huset när mamman blev sjuk.

Några av våra insatser hittills

Rädda Barnen kämpar mot ebolan i Liberia, Guinea och Sierra Leone.
I Liberia har vi nyligen byggt ett behandlingscenter för ebolapatienter. Det drivs av International Medical Corps och har redan skrivit ut 18 överlevande. I Sierra Leone öppnades nyligen ytterligare ett behandlingscenter.
Nästan 300 000 har nåtts av radiomeddelanden med information om ebola. Vi samarbetar med 14 radiostationer där meddelandena sänds tre gånger per dag, sju dagar i veckan.
Över 800 - varav 700 barn - har fått psykosocialt stöd.
1 800 har fått handtvättningskit.
Över 600 ebola-patienter har fått mat och vatten.
Vi tränar hälsopersonal att informera om tecken och symtom på ebola och hur man förhindrar smitta.
Vi upplyser om vikten av personlig hygien och hur barnen skyddas."

torsdag 27 november 2014

Taulukko. Esim. GRAM+ ja GRAM- bakteereista . Huomaa taulukosta: S. aur on Gram positiivinen cocci

Bakteerien saaminen näkyväksi. GRAM värjäys 1884

Grampositiivinen bakteeri on gramvärjäyksen avulla gramnegatiivisesta bakteerista erottuva bakteeri. Sen soluseinässä on vain yksi kalvo, mutta peptidoglykaani eli mureiini on paksumpi kuin gramnegatiivisella bakteerilla. Teollisuus­entsyymien tuotannossa grampositiivinen bakteeri on käytännöllisempi, sillä se pystyy ohuen soluseinämänsä avulla erittämään suuria määriä proteiinia. Grampositiivinen bakteeri värjäytyy gramvärjäyksessä violetiksi.
Bakteerien GRAM-värrjäys on saanut nimensä tanskalaisesta hra Gramista, Hans Christian Gram ( 1853- 1938) . tekniikkaa hän kehiteli yhdessä Calr Friedländerin kanssa  berliinissä 1884.  gram halusi vain saada bakteerit paremmin näkyviin, muta  siten havaittiin että  bakteerit suhtautui  eri tavoin väriin, toiset ottivat väriä toiset eivät. ne ovat nykyisin niitä GRAM-negatiivisa bakteereita.


The method is named after its inventor, the Danish scientist Hans Christian Gram (1853–1938), who developed the technique while working with Carl Friedländer in the morgue of the city hospital in Berlin in 1884. Gram devised his technique not for the purpose of distinguishing one type of bacterium from another but to make bacteria more visible in stained sections of lung tissue.[2] He published his method in 1884, and included in his short report the observation that the typhus bacillus did not retain the stain.[3]

Gram-värjäysmetodi  kristallivioletilla ( engl.)
http://biofilmbook.hypertextbookshop.com/public_version/contents/appendices/appendix002/pages/page008.html

(4) jatkuu. Miten S. aureus välttää ihmisen immuunipuolustusta , evaasiostrategiat.

LÄHDE:    Väitöskirja vuodelta 2007: hdl.handle.net/2077/2584 LÄHDE: Ann-Marie Calander. Proteases in Staphylococcal Arthritis. Dep. of Rheumatology and inflammation Research. Sahlgrenska Academy, Göteborg university. ISBN 978-91-628-7040-9

 

( III) Mitkä ovat S. aureuksen evaasiostrategiat ( Miten se välttää ihmisen immuunipuolustuksen?)

Mitkä ovat S. aureuksen evaasiostrategiat ( miten se välttää ihmisen immuunipuolustuksen?)

Stafylokokki on kehkeyttänyt moninaiset mekanismit, joilla se pystyy välttämään ihmiskehon puolustuksen.

  • Bakteerin kalvon  vahva  rakenne: 

Unfortunately we are unable to provide accessible alternative text for this. If you require assistance to access this image, please contact help@nature.com or the author S. aureuksen  soluseinämä pystyy kestämään lysosyymiä ja se voi pysyä elossa fagosomien sisälläkin. 

Bakteerin oma solupinta vähentää isäntäkehon kationisten antimikrobiellien peptidien tehokkuutta neutraloiden kehosolunpinnan negatiivista varausta bakteerisolukalvon fosfolipideillä ja teiko- sekä lipoteikohappoilla. 
 
(Staphylokokin kapselirakenne on erityisen kova ja kestävä.Solukalvo koostuu peptidoglykaanista (PDG 100-300 Å), plasmamembraanista, lipoteikohappokompleksista ja proteiineista joita voi erittyä ulkopintaan asti. 
Kapselin PEPTIDOGLYKAANI (PG) rakenne: Transglykosidaasientsyymi liittää monomeerit peptidoglykaaniksi. Transpeptidaasi tekee poikkisidoksia seinämän vahvisteeksi ja samalla tekee bakteerin osmoottista lyysiä kestäväksi. Monomeerissä on rakenne pentapeptidiä AEKAA. Peptidoglykaanin yksi monomeeri koostuu aminosokerista N-asetyyliglukosamini(NAG) ja N-asetyylimuramiinihaposta (NAM). NAM osasta tulee pentapeptidi. (L-Ala, D-Glu, L-Lys, D-Ala, D- Ala). 
 Kapseliin liittyvän (lipo-)teikohappojen rakenne
 Teikohappo, anioninen (-) fosfaattipitoinen polymeeri, joka liittyy peptidoglykaaniin (PG) ja kumoaa varauksia neutraaliksi, joten siihen ei pääse depolarisoivilla antimikrobeilla peptideillä käsiksi. Kaikissa grampostitiivisissa organismeissa on lipoteikohappoa, membraaniin liittynyttä teikohappoa, mutta kaikissa ei ole peptidoglykaaniin (PG) sitoutunutta muotoa (teikohappoa).
Kapselin osana olevan muramiinirakenne. Muramiinihappokaan ei ole ihmisen rakenne. . N-asetyylimuramiinihapon (NAM) sijainti peptidoglykaanissa on kuvattu kaavana.
Näistä viitteistä voi sanoa, että stafylokokki on "kova pala" ihmisen puolustuksen entsyymien purtavaksi). 
 
Laaja joukko ihmispatogeeneja on evoluutiossaan hankkinut komplementtia välttäviä mekanismeja ja saman on tehnyt stafylokokkikin.

Stafylokokin extrasellulaarinen fibrinogeenia sitova proteiini (EfbP) estää komplementin välittämän opsonofagosytoosin blokeeraamalla C3 -komplementtitekijän saostumisen mikrobin pintaan tai estämällä komplementin jatkoaktivoitumisen C3b.stä eteenpäin.

Stafylokokkiperäistä komplementin estäjää (SCIN) esiintyy 90%:ssa kliinisiistä kannoista. Se on 10kD kokoinen proteiini, joka tekee interaktiota erityissti bakteeriin sitoutuneeseen C3-konvertaasiin ja täten estää tehokkaasti C3b-saostumisen ja fagosytoosin.
 Sekä SCIN että kemotaktisuuden estävä stafylokokkiperäinen proteiini,CHIPS , ovat extrasellulaarisia.- ja päinvastoin kuin muut stafylokokin extrasellulaariset proteiinit niitä esiintyy varhain kasvun aikana eksponentiaalisen kasvun faasissa. CHIPS tuottuu 65%.ssa kliinisistä S. aureuskannoista ja se on 14 kD proteiini, joka blokeeraa neutrofiilien chemotaxis-ilmiön sitoutumalla neutrofiilien formyloituihin peptidireseptoreihin ja C5a reseptoriin.

Stafylokinaasi (SAK) on proteiini jota yleisesti erittyy S. Aureuksesta ja se aktivoi plasminogeenin (PLG) plasmiiniksi bakteeripinnassa. Tämä saataa kehittää ideaalisen mekanismin mikrobin näkökulmasta, mikä sitten moduloi opsonisaatiota ja lisää bakteeriin elossapysymistä. On osoitettu, että SAK:lla  aktivoitunut plasminogeeni irrottaa sekä immunoglobuliinia IgG että C3b- komplementtitekijää bakteeripinnasta tehden fagosytoosiyrityksen tehottomaksi.
 On myös osoitettu, että SAK sitoutuu ihmisen defensiineihin ja vasta-vaikuttaa niiden bakteerintappokykyyn. muodostamalla niitten kanssa kompleksin. Biologisena seuraamuksena tästä interaktiosta on defensiinien miltei täydellinen bakterisidisen tehon estymä.

S.aureus käyttää extrasellulaarisia proteaasejaan vähentämään alttiuttaan isäntäkehon antimikrobisille peptideille. Aureolysiinin erittyminen korreloi hyvin LL-37 hajoamisen monitorointiin massaspektrometrisissä analyyseissä.

S. Aureuksella on kuvattu olevan 19 erilaista superantigeeniä (SAgs). Superantigeenit pystyvät ohittamaan konventionellin antigeenin tunnistamis järjestelmän linkkiytymällä suoraan MHCII molekyylikompleksin APC soluissa ja tiettyyn Vbeeta-perheeseen T-solureseptorissa. Tämä johtaa T-solujen massiiviseen proliferoitumiseen ja sytokiinien vapautumiseen, mikä voi päätyä toksisen shokin oireyhtymään . Viime kädessä isäntäkehon puolustusarsenaalin keinokkuuden ja kehoon tunkeutujan kapasiteetin paremmuuden välisessa tasapainossa selviää, tuleeko ilmiselvä infektio vai ei

S. aureus’strategies to evade host defence

The staphylococcus has developed a multitude of mechanisms to escape host defence. Its cell wall is resistant to lysozyme and it can survive within phagosomes. The bacteria’s own cell surface reduces the efficacy of host antimicrobial cationic peptides due to cell membrane phospholipids and cell wall teichoic and lipoteichoic acids that neutralize the cell surface negative charge [46].
A large number of human pathogens have evolved mechanisms of complement evasion and so has the staphylococcus as well. The staphylococcal extracellular fibrinogen binding protein (EfbP) inhibits complement-mediated opsonophagocytosis by blocking deposition of C3 on the surface of the microbe or by preventing further complement activation beyond C3b [47].
Staphylococcal complement inhibitor (SCIN) is found in 90% of clinical strains. It is a 10 kD protein that specifically interacts with bacterium-bound C3 convertase and thus efficiently prevents C3b deposition and phagocytosis [48]. Both SCIN and the chemotaxis inhibitory protein of staphylococci (CHIPS) are extracellular proteins, and in contrast to other staphylococcal extracellular proteins they are expressed early during growth, in exponential growth phase. CHIPS is produced by 65% of clinical S. aureus strains and is a 14 kD protein that blocks neutrophil chemotaxis by binding the formylated peptide receptor and the C5a receptor on neutrophils[49-54].
Staphylokinase (SAK), a protein commonly released by S. aureus,activates plasminogen (PLG) to plasmin at the bacterial surface. This could create an ideal mechanism, from a microbe’s point of view, to modulate opsonization and thus increase bacterial survival. It has been demonstrated that SAK-activated PLG removes IgG as well as C3b fromthe bacterial surface, leading to impaired phagocytosis [55]. It was recently shown that SAK binds and counteracts the bactericidal effect of human defensins. A direct binding between staphylokinase and defensins was
observed, leading to complex formation. The biological consequence of this interaction was an almost complete inhibition of the bactericidal effect of defensins [56].
S. aureus uses extracellular proteases to decrease its susceptibility to host antimicrobial peptide LL-37. Indeed, the secretion of aureolysin correlated well with the rate of LL-37 degradation monitored by mass spectroscopy analysis [57].
In S. aureus, 19 different superantigens (SAgs) have been described.
SAgs bypass conventional antigen recognition by directly cross-linking major histocompatibility complex class II (MHCII) molecules on antigen-presenting cells with certain Vβfamilies within T cell receptors. This leads to massive T cell proliferation and cytokine release, which may end up in toxic shock syndrome [58]. Ultimately the balance between the host arsenal of defence measures and the invaders’ capacity to surpass them will decide whether the result will be an overt infection or not. 
 
 Suomennosta 27.11. 2014 

( BLOGIIN 27.11. 2014  on jo kirjoitettu  niistä extrasellularisista proteaaseista joita  S. aur käyttää
S.aureus käyttää extrasellulaarisia proteiineja vähentämään alttiuttaan isäntäkehon antimikrobisille peptideille. metalloproteaasi aureolysiinin   mainittu  jo edellä yllä)

(3) jatkuu...Stafylokokki ja ihmisen immuunijärjestelmä (Luonnollinen ja adaptoitunut hankittu immuniteetti)

LÄHDE:   Väitöskirja vuodelta 2007: hdl.handle.net/2077/2584 LÄHDE: Ann-Marie Calander. Proteases in Staphylococcal Arthritis. Dep. of Rheumatology and inflammation Research. Sahlgrenska Academy, Göteborg university. ISBN 978-91-628-7040-9

(I) Luonnollinen immuunijärjestelmä

Komplementin osuus, neutrofiilit, fagosytointi, happilajit, NADH, defensiinit, koagulaatiojärjestelmä

Infektiokaskadin tapahtumissa on ensimmäisiä vaiheita komplementtijärjestelmän aktivoituminen, mikä johtaa komplementtitekijän C3-konvertaasin sitoutumiseen bakteerin pinnalle asettuneisiin komplekseihin C4b2a ja C3Bb. C3- konvertaasi pilkkoo esiin C3- tekijää ja täten aloittaa bakteerin opsonisaation C3B:n avulla ja samalla vapautuu kemoattraktanttia C3a (anafylatoksiinia). 
C3-konvertaasi osallistuu myös aktivoimaan C5-konvertaasia, joka kehkeyttää C5b ja C5a tekijät. (Jälkimmäinen on anafylatoksiini.)
 Nämä pienet kemoattraktantit C3a ja C5a ja bakteeriperäiset formyloituneet peptidit liipaisevat esiin neutrofiilien (jyväisten granulosyyttien, valkosolujen) paikalle saapumista verisuoniston seinämistä päin ja kemotaktisesti ohjaavat niiden kulkua kohti kudoksessa olevaa infektiokohtaa.
Komplementtisysteemin suojaava rooli S. aureusta vastaan on katsottu johtuvan sen kombinoidusta vaikutuksesta neutrofiilien migroitumiseen ja fagosytoosiin.
 
Fagosytoosissa neutrofiilit ottavat sisäänsä stafylokokkeja ja tämä sisäänotto välittyy lähinnä neutrofiilireseptorien (komplementtireseptorien1,3 (CR1, CR3) ja Fc reseptorin) sitoutumisella opsoniinimolekyyleihin, jotka peittävät bakteeripintaa (C3b, sen inaktivoitu muoto iC3b ja vasta-aineet). 
Neutrofiilien kriittisen tärkeä osuus S. aureusinfektiossa osoitettiin siitä löydöstä, että neutrofiilien poistaminen hiiriltä johti 100%:sti verenmyrkytyskuolemaan, kun taas kontrollihiiret pysyivät elossa. Lisäksi havaittiin, että neutropeniset hiiret näyttivät omaavan merkitsevsti suurempaa taipumusta niveltulehdukseen.

Stafylokokki tuhoutuu lopullisesti fagolysosomissa antimikrobiaalisten peptidien avulla ja niillä happiradikaaleilla, joita neutrofiilien hengitysketjusta purkaantuu. Siinä prosessissa vapahtuu myeloperoksidaasia (MPO) azurofiilisistä jyväsistä fagosomiin ja siinä onkin neutrofiilin, jyväisen granulosyytin vahva antimikrobiase- ja jos se puuttuu koehiirestä, alenee hiiren neutrofiilien (jyväisten valkosolujen)  sytotoksinen bakteereita ja sieniä tappava kyky.
 MPO toimii yhteistyössä NADPH-oksidaasin kanssa ja muodostaa hyvin bakterisidistä hypokloriittia, mikä tappaa S, aureuksen. NADPH-oksidaasin roolia kuvaa hyvin granulomatoositaudissa esiintyvä tilanne. Siinä yksilöltä puuttuu funktionaalista NADPH-oksidaasia ja hän on hyvin altis saamaan stafylokokki-infektioita. 
Oksidatiivisen purkauksen aikana nimittäin vapautuu typpioksidia (NO), vetyperoksidia (H2O2) ja superoksidianionia (O2-) ja ne ovat suoraan bakteeritoksisia.

Tämän hapesta johtuvan bakteerien tuhoamisen lisäksi luonnollinen immuunijärjestelmä välittää hapesta riippumatonta bakterisidisyyttä defensiineillään ( antimikrobisilla peptideillään) ja entsyymeillään, joita on neutrofiilin fagolysosomissa.
 Defensiinit ovat kationisia peptideitä, jotka tekevät interaktiota bakteerisoluseinämän anionisten komponenttien kanssa johtaen bakteerisoluseinämän depolarisoitumiseen.

Luonnollisen immuniteetin järjestelmän solut ilmentävät itusolulinjan koodaamia reseptoreita, jotka tunnistavat patogeeniin liittyvää molekulaarista mallia (PAMP), esimerkiksi lipopolysakkaridia (LPS) ja peptidoglykaania(PG). Makrofagin mannoosi-endosyyttireseptori tunnistaa bakteerissa olevaa PAMP-tyyppiä , välittää bakteerin sisäänoton makrofagiin ja edelleen toimituksen lysosomiin: bakteeri hajoitetaan, prosessoidaan ja sitten esitetään pieninä oligopeptideinä MHCII-molekyylien avulla.ja täten ne ovat linkkinä luonnollisen immuniteetin ja hankitun, spesifisen immuniteetin välillä. ( jonka reseptorit ottavat vastaan MHCII modulin  esittämää antigeeni-informaatiota).(Kts. Keskimmäinen kuva:MHCII molekyyli makrofagin pinnalla ja siinä tarjoutuu bakteerista jokin kehovieras peptidiosa,fragmentti. Ja Th1 auttajasolu solu tunnistaa  vierasta pala palalta  TCR ja CD modulilla ja alkaa aktivoida  muita soluja ja  myös immunoglobuliinituotantoa B-solutietä, humoraalista immuunivastetta)

Koagulaatiojärjestelmä
Toinen tärkeä osatekijä luonnollisessa puolustuksessa on koagulaatiojärjestelmä
Bakteeri-infektio aktivoi hyytymisjärjestelmän (koagulaatiokaskadin) ulkoista ( extrinsic pathway) tietä, jossa TF( kudostekijä) ja fVII (koagulaatiotekijä) tekevät kompleksin, joka aktivoi veressä kiertäviä fIX ja fX-tekijöitä ja niitten välityksellä trombiinin (fII). Sitten aktivoitu trombiini (fIIa) konvertoi veressä kiertävän fibrinogeenin fibriiniksi.
 Fibriinin muodostus bakteeritulehduksessa katsotaan isäntäkehon keinoksi koettaa rajoittaa bakteereitten leviämista, mutta tilanteen ollessa paha reaktio saattaa johtaakin hengenvaaralliseen yleistyneeseen verisuoniston sisäiseen hyytymiseen ( disseminated intravascular coagulation, DIC).

Infektio saattaa liipaista hyytymisjärjestelmän ( koagulaatiokaskadin) käyntiin myös sisäistä tietä ( intrinsic pathway). Kontaktisysteemi käsittää koagulaatiotekijät fXI, fXII, plasman kallikreiinin (PKK) ja kofaktorin, raskaspainoisen kininogeenin (HK). HK:n prosessoinnissa vapautuu bradykiniiniä (BK), joka on vahvasti verisuonia laajentava peptidi ja avainmolekyyli siinä hypovolemisessa shokissa, mikä sepsistilassa (verenmyrkytyksessä) kehittyy. 
Kun kontaktijärjestelmää aktivoituu S.aureuksen kaltaisen bakteeripatogeenin pinnalla, HK:n pilkkoutumisesta seuraa edelleen sellaistakin  peptidiä, joka pystyy tappamaan bakteeria, mikä viittaa koagulaatiojärjestelmän ja immuunipuolustuksen läheiseen suhteeseen.

Innate immunity

One of the very first steps in the infection cascade of events is the activation of the complement system, which leads to the binding of C3 convertase (complexes C4b2a and C3bBb) to the bacterial surface
[21]. The C3 convertase cleaves C3 and thereby initiates the opsonization of the bacteria with C3b and the release of the chemo-attractant C3a [22]. C3 convertase also takes part in activating C5 convertase to generate C5b and C5a [23]. The small chemo-attractants C3a, C5a and bacterial formylated peptides trigger neutrophil diapedesis, migration through the blood vessel wall, but also exert chemotaxis that is direct the movement of neutrophils to the site of infection in the tissue [24].
The protective role of the complement system against S. aureushas been attributed to its combined action on neutrophil migration and phagocytosis [25]. Phagocytosis, the uptake of staphylococci by neutrophils, is largely mediated by the binding of neutrophil receptors, i.e. complement receptor 1, 3, and the Fc receptor to opsonic molecules covering the bacterium (C3b, inactivated C3b and antibodies) [26].
The crucial role of neutrophils in S. aureus infection was demonstrated by the finding that eradicating neutrophils resulted in 100% septic mortality whereas all the control mice survived.
Furthermore, neutropenic mice also showed a significantly increased arthritis frequency [27]. Staphylococci are finally killed in the phagolysosome by antimicrobial peptides and by oxygen radicals generated during the neutrophil respiratory burst [28]. During this process myeloperoxidase (MPO) released from azurophilic granules into the phagosome forms a powerful antimicrobial tool, shown by the fact that MPO-deficient mice display a severely reduced cytotoxic capacity towards bacteria and fungi [29]. MPO works in concert with NADPH oxidase to form the highly bactericidal hypochlorous acid which kills S. aureus
The role of NADPH oxidase is further illustrated by the high susceptibility to staphylococcal infections among individuals suffering from chronic granulomatous disease (CGD) lacking functional NADPH oxidase [31]. During the oxidative burst, nitric oxide (NO), hydrogen peroxide (H2O2 ) and superoxide anion (O2-) are formed, which are directly toxic to bacteria.
In addition to this oxygen-dependent killing of bacteria, the innate immune system mediates oxygen-independent killing exerted both by anti-microbial peptides, so called defensins, and enzymes within the neutrophil phagolysosome. Defensins are cationic peptides that interact with the anionic components of bacterial cell membrane leading to depolarization, permeabilization, leakage of bacterial cell content and finally to bacterial death [32, 33].

The cells of the innate immune system express germ-line encoded receptors that recognize pathogen associated molecular patterns (PAMPs), for example lipopolysaccharides (LPS) and peptidoglycans (PG). The macrophage mannose endocytic receptor recognizes PAMPs on the bacteria, mediates their uptake and delivery to lysosomes where they will be degraded, processed and presented be MHC molecules on the cell surface thereby constituting an important link between innate and acquired immunity.

Another important player in innate immunity is the coagulation system. Bacterial infection activates the coagulation cascade through the extrinsic pathway in which tissue factor and coagulation factor VII form a complex that through activation off actor IX and X activates thrombin which in turn converts fibrinogen to fibrin [34].
The formation of fibrin is considered as an attempt from the host to limit the spread of bacteria but in severe cases it may give rise to a fatal syndrome called disseminated intravascular coagulation (DIC).
Infection can also trigger the coagulation cascade via the intrinsic pathway i.e. via the contact system. The contact system is composed of coagulation factor XI, XII,plasma kallikrein and the co-factor high molecular weight kininogen (HK). Processing of HK releases bradykinin (BK) which as a potent vasodilatator is a key molecule in the development of sepsis induced hypovolemic shock [35]. Activation of the contact system at the surface of bacterial pathogens like S. aureus was recently found to result in further cleavage of HK resulting in a peptide with high capacity for bacterial killing [36], additionally pointing to the close relationship between coagulation and immune defence.

(II) Adaptoitunut, sopeutettu  immuniteetti, immuunipuolustuksen hankittu osa

Kun ihminen on käynyt läpi stafylokokki-infektion, hän ei saa kuitenkaan mitään immuniteettia uutta infektiota kohtaan. Noin 25% terveisestä aikuisista on oireettomia S-aureuksen kantajia ja jos he joutuvat sairaalaan jostain muusta syystä, lisäntyy nosokomiaalisen S-aureus-verenmyrkytyksen riski. Mutta mielenkiintoista kyllä heillä näyttää ennuste olevan kuitenkin parempi kuin niillä, jotka eivät kanna S..aureusta. 
Verrataessa kantajien ja ei-kantajien vasta-ainekirjoja S.aureus superantigeenin suhteen, kantajilla näytti olevan kolonisoiduissa kannoissaan ilmentyviä superantigeenejä kohtaan spesifiset korkeat neutraloivat vasta-ainetiitterit . Tulokset osoittavat,että kantajuus voi merkitä kantaspesifistä humoraalista immuniteettia, jolla saattaa olla osansa S.aureusverenmyrkytyksen aikaisessa suojaavuudessa. 
Hiirikokeissa kuitenkaan ei ole voitu osoittaa edullisia vaikutuksia kokeellista septistä endokardiittia vastaan niistä vasta-aineista, joita kehkeytettiin S.aureus -bakteerikapselin polysakkaridilla tai koko bakteerisolulla. Kuitenkin jos annettiin stafylokokin ilmentämiä pintaproteiineja kuten kollageeniadhesiinia,ClfA tai typistettyä fibronektiiniadhesiinia rekombinoituina proteiineina, ne nostattivat esiin suojaavaa immuniteettia sekä systeemi-infektiota että artriittia vastaan.
Jo muutaman päivän kuluttua auttaja-T-solut,  (CD4+)T-solut invasoituvat S-aureuksen infektoimaan niveleeseen ja useimmilla niistä soluista ilmenee Vbeeta11 TCR.
Sellaiset  solut vastaavat stafylokokkiperäisiin superantigeeneihin, TSST-1. 
 Tehtiin kokeita poistamalla hiiriltä joko koko T-auttajasolu CD4+ aitio tai vain CD4+ Vbeeta11+ solut ja tällainen poisto lievensi sepsiksen indusoimaa kuolleisuutta ja niveltulehdusta, mitä johtuu TSST-1 -positiivisista S-aureus kannoista.

Acquired immunity

Having gone through a staphylococcal infection does not usually render the patient any protection against reinfection. Approximately 25% of all healthy persons are symptom free S. aureuscarriers, and when hospitalized for any other reason they have an increased risk of developing nosocomial S. aureus septicaemia. Interestingly, their prognosis was found to be better than that of noncarriers. When comparing the antibody profiles for carriers and noncarriers toward S. aureus superantigens (se page 15), carriers were found to have high titers of neutralizing antibodies specific for those superantigens that were expressed by their colonizing strain. These results show that carriage status can confer strain-specific humoral immunity, which may contribute to protection during S. aureussepticaemia [37].
Studies in mice have failed to show beneficial effects of antibodies to capsular polysaccharide (CP) or whole cells of S. aureusfor the protection against experimental septic endocarditis [38, 39].
However, if surface proteins expressed by staphylococci, like collagen adhesin, ClfA or truncated fibronectin adhesin are administered as recombinant proteins they will give rise to protective immunity in both systemic infection and arthritis [40-42].
CD4+T cells invade the S. Aureus infected joint after a few days, a majority expressing the Vβ11 TCR. These T cells respond to the staphylococcal superantigen TSST-1. Depletion experiments in mice of either the whole CD4+ cell compartment or just CD4+Vβ11+cells clearly ameliorates both sepsis induced mortality and arthritis provoked by a TSST-1 positive S. aureus strain [43-45].


(2) jatkuu: Yksityiskohtia stafylokokin proteaasien arsenaalista

Väitöskirja vuodelta 2007: hdl.handle.net/2077/2584 LÄHDE: Ann-Marie Calander. Proteases in Staphylococcal Arthritis. Dep. of Rheumatology and inflammation Research. Sahlgrenska Academy, Göteborg university. ISBN 978-91-628-7040-9

Yksityiskohtien suomennosta: 

      • S.aureus käyttää extrasellulaarisia proteiineja vähentämään alttiuttaan isäntäkehon antimikrobisille peptideille.

Todellakin aureolysiinin erittyminen korreloi hyvi LL-37 hajoamisen monitorointiin massaspektrometrisissä analyyseissä. S. Aureuksella on kuvattu olevan 19 erilaista superantigeeniä (SAgs). Superantigeenit pystyvät ohittamaan konventionellin antigeenin tunnistamis järjestelmän linkkiytymällä suoraan MHCII molekyylikompleksin APC soluissa ja tiettyyn Vbeeta-perheeseen T-solureseptorissa. Tämä johtaa T-solujen massiiviseen proliferoitumiseen ja sytokiinien vapautumiseen, mikä voi päätyä toksisen shokin oireyhtymään (TSS) . Viime kädessä isäntäkehon puolustusarsenaalin keinokkuuden ja kehoon tunkeutujan kapasiteetin paremmuuden välisessa tasapainossa selviää, tuleeko ilmiselvä infektio vai ei

S. aureus uses extracellular proteases to decrease its susceptibility to host antimicrobial peptide LL-37.

Indeed, the secretion of aureolysin correlated well with the rate of LL-37 degradation monitored by mass spectroscopy analysis [57]. In S. aureus, 19 different superantigens (SAgs) have been described.
SAgs bypass conventional antigen recognition by directly cross-linking major histocompatibility complex class II (MHCII) molecules on antigen-presenting cells with certain Vβfamilies within T cell receptors. This leads to massive T cell proliferation and cytokine release, which may end up in toxic shock syndrome [58]. Ultimately the balance between the host arsenal of defence measures and the invaders’ capacity to surpass them will decide whether the result will be an overt infection or not.
      • Stafylokokin extrasellulaariset proteaasit

Joukko stafylokokin proteaaseja on kuvattu tähän mennessä. Bakteeri on hyvin varustautunut. 
 Bakteerin kromosomissa on neljä eri operonia, joiden mukaan koodautuneet proteaasit luetteloidaan lyhennyksellä- eikä niinkään niiden funktion mukaisesti, mikä taas tulee esiin niiden pidemmistä nimistä, joten nimeäminen oon jonkin verran hämäävä..
Extrasellulaariset proteaasigeenien bakteerikromosomissa sijaitsevat ovat neljä eri operonia ovat:
Stafylokokin seriiniproteaasi-operoni, Staphylococcal serine protease (Ssp) operon
Stafylokokin seriiniproteaasin kaltainen operoni, Staphylococcal serine protease like (spl) operon
Stafylokokin cysteiiniproteaasioperoni, Staphylococcal cysteine protease(scp) operon
Aureolysiinioperoni. Aureolysin (aur) operon

Täten V8 proteaasi (SAspA) ja stafopaiini B( SspB) on molemmat nimetty sen operonin mukaan, josta ne koodautuvat (Ssp), vaikka vain SspA on seriiniproteaasi kun taas SspB on kysteiiniproteaasi.

Staphylococcal extracellular proteases

Until today a handful of extracellular proteases from S. aureus have been described. Their short denominations emanate from the operon by which they are encoded and not from their function as do their longer names which makes the nomenclature somewhat confusing.
The genes of extracellular proteases are organized on the bacterial chromosome into four distinct operons:
staphylococcal serine protease (ssp) operon,
serine protease like proteins (spl) operon,
staphylococcal cysteine protease (scp) operon,
and aureolysin (aur) operon.
Thus the V8 protease (SspA) and staphopain B (SspB) both are named by their encoding ssp operon although only SspA is a serine protease whilst SspB is a cysteine protease

      • Seriiniproteaasi V8 (Ssp A)

V8 proteaasi saatin puhdistettua S- aureuskannasta V8 vuonna 1972( Draopean et al). He havaitsivat, että V8 proteaasi pilkkoo C-terminaalisen aspartaatin (D, Asp) tai glutamiinihapon (E, Glu) peptidisillan . Sentakia sitä on voitu käyttää ratkaistaessa proteiinien primäärirakenneta, peptidien sekvenssiä.
Tässä proteaasissa ei ole yhtään rikkisiltoa eikä sillä ole paljoakaan sekvenssien samankaltaisuutta muitten seriiniproteiinien kanssa. Mutta sen sijaan sen tertiäärinen rakenne omaa merkittävää struktuurihomologiaa esim. stafylokokin epidermolyyttisten toksiinien A ja B kanssa.

Serine protease V8 (SspA)

V8 protease was first purifiedfrom culture filtrate of S. aureus,strain V8 by Drapeau et al in 1972. Their studies revealed that V8 protease exclusively cleaves peptide bonds on the carboxyl-terminal side of either aspartic acid or glutamic acid [60]. Since then V8 protease has been widely used for determining the primary structures of proteins. The V8 protease does not have a high degree of sequence identity with other serine proteases and does not contain any disulphide bridges, but it’s tertiary structure was found to have significant structure homology with, for example the staphylococci epidermolytic toxins A and B .
      • Metalloproteaasi AUREOLYSIINI  (aur)

Aureolysiinin primäärinen ja tertiäärinen rakenne on selvitetty. Seon rakenteeltaan polypeptidiketju, jossa on 301 aminohappoa. Proteiini on laskostunut N-terminaalidomaanissa on beetatuppirakenteella ja C-terminaalissa on alfa-helix.domaanilla. Sellainen rakenne on tyypillinen metalloproteinaasien termolysiiniperheelle. 
Bakteerien metalloproteinaasien sekalaiseen perheeseen kuuluu monia entsyymeitä, tunnettuja virulenssitekijöitä mm.
Pseudomonas aeruginosan elastaasi,
Legionella pneumophilan metalloproteinaasi
Listeria monocytogenes-mikrobin metalloproteinaasi
Vibrio cholerae -bakteerin hemagglutiniini proteaasi
Staphylococcus epidermidiksen elastaasi
Chlostridium perfringes -bakteerin lambda-toksiini.
Päinvastoin kuin näistä luetelluista proteinaaseista niin S. aureuksen aureolysiinin merkityksestä ja tarkasta tehtävästä patogeneesissä ei tiedetä niin paljon.
Koeputkessa aureolysiini pilkkoo plasmaproteinaasin inhibiittoreita: alfa1-antikymotrypsiiniä ja alfa1-proteinaasin inhibiittoria. 
Aureolysiini pilkkoo plasman alfa1-proteinaasi-inhibiittorin oksidoitua muotoa nopeammin kuin inhibiittorin natiivia muotoa. Tästä voisi olettaa, että sellaiset bakteerit, jotka tuottavat metalloproteinaaseja ,saavat vain etua isäntäkehon oksidatiivisesta (happimolekyyliä käyttävästä) puolustusstrategiasta, jolloin samalla alfa1-proteinaasi-inhibiittorin eliminominen kiihtyy ja siitä taas on seurauksena, että kudosten hajoaminen neutrofiilien elastaasin vaikutuksesta lisääntyy .
Aureolysiinigeenin rakenne on hyvin konservoitu S-aureuskannoissa. Se puoltaisi todennäköisyyttä, että enzyymillä lienee tärkeä funktio bakteerin taloudenhoidossa.

Metalloprotease aureolysin (Aur)

The primary and tertiary structures of aureolysin have been determined revealing a polypeptide chain of 301 amino acids which is folded into a β-pleated N-terminal domain and an α-helical C-terminal domain, a typical fold for the thermolysin family of metalloproteinases [62]. The diverse family of bacterial metalloproteinases encompasses several enzymes, which are acknowledged virulence factors, including Pseudomonas aeruginosa elastase,
Legionella pneumophila and Listeria monocytogenes metalloproteinases,
Vibrio cholerae hemagglutinin protease, Staphylococcus epidermidis elastase,
and the lambda toxin of Clostridium perfringens.
In contrast to these proteinases, however, little is known about the exact role of aureolysin in the pathogenicity of S. aureus.
In vitro, aureolysin has been shown to cleave the plasma proteinase inhibitors, α1-antichymo-trypsin and α1-proteinase inhibitor.
Aureolysin cleaves the oxidized form of α1-proteinase inhibitor faster than it cleaves the native inhibitor, suggesting that bacteria which secrete these metalloproteinases may specifically take advantage of the host defense oxidative mechanism to accelerate elimination of α1- proteinase inhibitor and consequently increase tissue degradation by neutrophil elastase[63].
The structure of the aureolysin gene is strongly conserved among S. aureus strains. This argues in favor of the likelihood that the enzyme may have an important house keeping function [64].
      • S.Aureuksen cysteiiniproteaasit STAFOPAIINI  B (Ssp B)
         ja STAFOPAIINI A (Scp A).

Kysteiiniproteiineilla on papaiinin kaltaisia piirteitä, ja voimakas elastinolyyttinen aktiivisuus, millä katsotaan olevan merkitystä bakteerin leviämisesä kudoksissa ja abskessien (paiseitten) muodostuksessa. Kiniiniä vapauttavia kysteiiniproteinaaseja on raportoitu useilta mikrobeilta.

S.aureuksesta peräisin oleva stafopaiini A, (Scp A) kehkeyttää ihmisplasmasta jo submikromolaarisessa pitoisuudessa esiin suuria kiniinimääriä viidessä minuutissa altistuksesta. Vastaavassa koe-eläinmallissa marsulla ScpA- ja Ssp B- stafopaiinit aiheuttivat verisuonten läpivuotoa ja verenpaineen madaltumista. Täten stafopaiinien välittämän verisuonten seinien läpitihkumisen oletettiin olevan turvotusten (oedema) muodostumisessa osallisena tulehduskohdassa kuten myös septisen shokin indusoitumisessa

Cysteine proteases Staphopain B (SspB) and Staphopain A (ScpA)

The cysteine proteases exhibit, with their papain like features, potent elastinolytic activity which has been considered to be of importance for bacterial spread within tissues and also for the forming of abscesses [65]. Kinin-releasing cysteine proteinases have been reported from various microbes. From S. aureus a submicromolar concentration of ScpA generated large amounts of kinin from human plasma within 5 minutes from exposure and in a guinea pig experimental model, ScpA in concert with SspB induced vascular leakage and lowering of blood pressure. Thus staphopain mediated vascular leakage was proposed to be involved in the oedema formation at the infected sites as well as in the induction of septic shock [66]
      • S.aureuksen extrasellulaaristen proteaasien geenisäätely, agr ja sarA  säätelijöillä

Useimpien extrasellulaaristen proteaasien geenien transkription havaittiin olevan maksimaalista juuri exponentiaalisen kasvun jälkeisessä vaiheessa, joten geeni säätyy positiivisesti lisägeenin säätelijällä (accesory gene regulator, agr) ja negatiivisesti stafylokokin apusäätelijällä ( staphylococcal accessory regulator, sarA).
Entsyymit erittyvät zymogeeneinä. Jokaisen proteaasin geenin mutaatioita käyttämällä on analysoitu proteolyyttisen kaskadin aktivoitumista
Aureolysiini katalysoi SspA zymogeenin aktivaatiota, vaikka se ei ole ainoa aines, joka pystyy tähän prosessiin
Aktivoitu Ssp A aktivoi puolestaan Ssp B-proentsyymin.
Aureolysiini ei voi autokatalysoitua aktivoituakseen, joten vielä ei ole osoitettu varmuudella, mikä triggeröi alkuun extrasellulaaristen entsyymien aktivaation. .
Kaiken lisäksi proteaasien aktivaation säätely on jo bakteerin sisässä kontrollinalaista.
Stafostatiini C (Ssp C) on inhibiittori Ssp B:lle ja suojaa intrasellulaarisia proteiineja proteolyyttistä vauriota vastaan, mitä voi tulla liian varhain aktivoituneesta stafopaiini B:stä.

Regulation of S. Aureus extracellular proteases

The transcription of most of the extracellular protease genes occurs maximally at post-exponential-phase, being positively regulated by the accessory gene
regulator (agr) and negatively regulated by the staphylococcal accessory regulator (sarA). The enzymes are excreted as zymogens. Using mutations in
each protease gene the proteolytic cascade of activation has been analyzed. Aureolysin catalyzes the activation of the SspA zymogen although it is not the sole agent capable of conducting this process.
Activated SspA in turn activates the SspB pro-enzyme [59]. Aureolysin has not been shown to be capable to undergo auto-proteolysis to achieve activation. Thus it is still not proven what triggers the start of the activation of the extracellular enzymes.
The regulation of protease activity is also under control already within the bacteria. Staphostatin C (SspC), the inhibitor of SspB, protects intracellular proteins against proteolytic damage by prematurely activated Staphopain B [67].


Suomennoksia  27.11. 2014