(2004)
16.8.2010:
http://www.who.int/csr/delibepidemics/disease/en/
24.9. 2010 Bangladeshissa on Anthrax epidemia, ainakin 500 tapausta, kertoo SMI.se .
29.7. 2010
* Ruotsin SMI antaa seuraavaa informaatiota pernarutosta:
- Pernarutto eli antrax on hyvin vakava akuutti bakterielli infektiotauti, joka iskeä moniin eläinlajeihin, ennen kaikkea ruohoa syöviin, mutta myös ihmiseen. Tauti on zoonoosi, eli sellainen, mikä voi siirtyä eläimen ja ihmisen kesken. Ihmistapauksia Ruotsissa on nähty lähinnä niissä henkilöissä, jotka ovat olleet kosketuksissa maahan tuotuun villaan tai lampaannahkoihin.
Mjältbrand. Annan benämning: antrax
Mjältbrand (antrax) är en mycket allvarlig, akut bakteriell infektionssjukdom som kan drabba många djurslag, framför allt gräsätare men även människan. Sjukdomen är en zoonos, d.v.s. en sjukdom som kan överföras mellan djur och människa. Humana fall i Sverige sågs främst bland personer som haft beröring med importerad ull eller fårhudar.
- Pernaruttoa aiheuttava mikrobi, tartuntatiet ja tartunnan leviäminen
Pernaruttobasilli on nimeltään Bacillus anthracis ja se on itiöitä muodostava bakteeri. Nämä itiöt voivat pysytellä elinkykyisiä vuosikausia eläintuotteissa ja maaperässä, mikä on tärkeää ottaa huomioon taudin leviämisessä ja jatkumisessa. On osoitettu pernaruton itiöiden voivan infektoida noin 45 vuoden ajan. Elossa ne voivat pysyä yli sata vuotta. Bakteerit muuttuvat itiöiksi joutuessaan kontaktiin hapen kanssa esim veristen vuotojen vaikutuksesta, mitä voi sairaista eläimistä tai pernaruttoon kuolleista ruhoista tulla, jos niitä lähdetään viiltämään auki. Itiöitä ei siis normaalisti pääse kehittymään aukaisemattomissa ruhoissa.
Orsakande mikroorganism, smittvägar och smittspridning
Mjältbrand orsakas av Bacillus anthracis, en sporbildande bakterie. Sporernas förmåga att överleva i många år i djurprodukter och i jord är en viktig faktor för sjukdomens utbredning och fortlevnad. Man har visat att mjältbrandssporer haft förmåga att infektera i cirka 45 år och att de kan överleva i mer än 100 år.
Bakterierna omvandlas till sporer när de kommer i kontakt med syre, t.ex. via de blodiga flytningar som kan förekomma hos sjuka djur eller om kroppen från ett djur som dött i mjältbrand skärs upp. Sporbildning sker alltså normalt inte i oöppnade kadaver.
- Pernarutto tarttuu tavallisesti haavan kautta tai kontaktista sairaan eläimen kudoksiin, maaperään, villaan, ansoihin, rehuun tai muihin tuotteisiin, joita bakteerit tai niiden itiöt ovat saastuttaneet. Lisäksi voi tartunnan saanutta eläintä syönyt saada pernaruton nieluunsa tai mahasuolikanavaansa. Ei ole voitu kuitenkaan osoittaa, että infektoituneen eläimen maidosta olisi siirtynyt tartuntaa. Laboratorioperäistä tartuntaa kyllä on havaittu. Mutta koskaan ei ole voitu osoittaa, että pernarutto olisi levinnyt ihmisestä ihmiseen. Eläimet saavat tartunnan esim. laiduntaessaan pernaruton itiöistä saastuneella maaperällä.
Mjältbrand överförs vanligen via sår och efter kontakt med vävnader från sjuka djur, jord, ull, fällar, foder eller andra produkter som förorenats med bakterien eller sporer. Smittöverföring kan också ske genom inandning av bakteriesporer, t.ex. i damm från ull eller jord. Förutom detta kan förtäring av smittat kött ge mjältbrand i svalget eller i mag- och tarmkanalen. Det är inte visat att mjölk från infekterade djur kan överföra smittan. Laboratoriesmitta har påvisats. Smitta från person till person har däremot aldrig rapporterats. Djur smittas t.ex. vid bete på mark som förorenats med mjältbrandssporer.
- Taudin itämisaika on yleensä lyhyempi kuin 48 tuntia, mutta saattaa olla pitempikin
Inkubationstiden är i regel kortare än 48 timmar, men kan dock vara längre.
- Oireet, komplikaatiot, hoito ja diagnostiikka
Symtom, komplikationer, behandling och diagnostik
Koska tartunta tapahtuu ihon kautta, havaitaan aluksi useimmiten haava, joka vähitellen tulee pahaksi, märkiväksi ja syvenee ollen samalla ihmetyttävän kivuton. Kudokset haavan ympärillä voivat paisua ja muodostaa myöhemmin tumman karstan haavan päälle. Sitten bakteerit leviävät toisinaan imusolmuketietä verenkiertoon, niin että ilmenee verenmyrkytys, sepsis. Jos itiöitä hengittää sisäänsä, kehittyy vaikea keuhkotulehdus, josta puolestaan seuraa siitäkin verenmyrkytys, sepsis. Maha-suolikanavan pernarutto aiheuttaa mahakipuja, kuumetta, pahoinvointia, ripulia, oksentelua ja mahdollisesti verenmyrkytystä.
Då smittan sker via huden ses initialt oftast ett sår som efterhand blir ilsket, varigt och djupt men förvånansvärt smärtfritt. Vävnaden runt såret kan svullna upp och efterhand bildas en mörk skorpa (eschar) över såret. Bakterierna sprids sedan ibland via lymfknutorna till blodbanan, så att en blodförgiftning (sepsis) uppkommer. Om bakteriesporer inandas utvecklas en svår lunginflammation, som i sin tur följs av blodförgiftning (sepsis). Mjältbrand i mag- och tarmkanalen ger magsmärtor, feber, illamående, diarré, kräkningar och eventuellt blodförgiftning.
- Ennenkaikkea keuhkotulehdus on hyvin vakava tautitila ja tässä se kehittyy nopeasti, josta syystä diagnoosin teko on vaikea ja asianmukainen hoito useinkaan ei ehdi tulla aloitetuksi ajoissa.
Framför allt lunginflammationen är ett sjukdomstillstånd som är mycket allvarligt och utvecklas snabbt, varför diagnosen är svår och adekvat behandling ofta inte hinner påbörjas i tid.
- Tauti on hoidettavissa antibiootilla. Varhain aloitetussa hoidossa on ennuste hyvä. Kuolleisuus hoitamattomissa tapauksissa on ainakin 5- 20%. Keuhkotulehduksessa ennuste on paljon huonompi. Hoito täytyy asettaa päälle jo kliinisestä epäilystä ja diagnossi varmistetaan viljelemällä bakteeria ennen kaikkea verestä vakavassa infektiossa tai haavasta jos on ihoinfektio.
Sjukdomen kan behandlas med antibiotika. Vid tidig behandling är prognosen god. Dödligheten bland obehandlade fall är åtminstone fem till 20 procent. Vid lunginflammationen är prognosen mycket sämre. Behandlingen måste sättas in vid klinisk misstanke och diagnosen verifieras genom bakterieodling framför allt från blod vid allvarlig infektion eller sårodling vid hudinfektion.
- Yleiset ehkäisevät toimenpiteet
Allmänt förebyggande åtgärder
Ihmisten infektoitumisia estävää perussuojaa vaikuttaa asianomaisen henkilökunnan koulutus ja hyvät työ-ja hygieniarutiinit niissä tehtaissa, missä käsitellään eläinten nahkoja sekä laboratorioissa ja eläinlääketieteellisissä laitoksissa.On olemassa rokote pernaruttoa vastaan, mutta sitä ei ole Ruotsissa saatavilla.
Utbildning av berörd personal och goda arbets- och hygienrutiner vid fabriker som hanterar djurhudar, laboratorier och veterinärmedicinska anläggningar etc. utgör basen för skyddet mot infektioner hos människa. Det finns ett vaccin mot mjältbrand, men det är ej tillgängligt i Sverige.
- Toimenpiteet yksittäisissä pernaruttotapauksessa ja/tai taudin purkauksessa
Åtgärder vid inträffade fall och/eller utbrott
* Tartuntatautilain mukaan pernarutto luokitellaan yleisvaarallisiin tauteihin ja havaitut tapaukset pitää ilmoittaa alueen tartuntatautilääkärille ja Tartuntatautien instituuttiin SMI Ruotsissa. Pernaruttoa tulee myöskin jäljittää alkusyitten selvittämiseksi. Mahdolliset muut tartunnan saaneet henkilöt tulisi myös löytää, jotta he saisivat informaatiota asiasta ja tutkimuksen. Jos eläimissä epäillään tartuntaa, eläinlääketieteen alan virastoille on annettava tietoa. Epizoottilainsäädäntö kattaa pernaruton.
Mjältbrand klassas enligt smittskyddslagen som en allmänfarlig sjukdom och inträffade fall skall anmälas till smittskyddsläkaren i landstinget och Smittskyddsinstitutet (SMI). Mjältbrand är en smittspårningspliktig sjukdom. Eventuellt andra smittade personer måste spåras för information och undersökning. Om smitta bland djur kan misstänkas ska veterinärmyndigheter underrättas. Mjältbrand omfattas av epizootilagen.
- Tartuntatautien virasto kommentoi esimerkein
SMI Kommenterar
- Viimeinen ruotsalaisen pernaruttoon sairastuminen oli 1965. Mattotehtaassa työskennellyt henkilö sairastui vilustumisoirein, huononi ja kuoli aivan parissa vuorokaudessa. Tässä mattotehtaassa käsiteltiin tuontivillaa ja työtilat olivat kovasti villan pölyssä. Kun otettiin villanäytteitä, monissa oli pernaruttobakteereita.
Det senast kända inhemska fallet hos människa inträffade 1965. En person som arbetade på en mattfabrik insjuknade med förkylningssymtom, försämrades och avled inom loppet av några dygn. Vid mattfabriken hanterades importerad ull, och arbetslokalerna var mycket dammiga från ullen. Man kunde i flera av ullproven påvisa mjältbrandsbakterier.
- Koska pernaruttobakteerit pysyvät niin kauan elossa, voi itiöitä löytyä maassa, johon on kaivettu ja haudattu näitä pernaruttoisia eläimiä. Vuonna 2008 sairastui ja kuoli eräällä nautakarjafarmilla Hollannissa useita eläimiä. Mutta ihmisiä ei kuitenkaan sairastunut.
Då mjältbrandssporerna kan överleva extremt länge kan sporer finnas i jorden där man tidigare grävt ner mjältbrandssmittade djur. 2008 insjuknade och avled flera djur på en nötkreatursgård i Halland. Dock förekom inga sjukdomsfall på människor.
- Sverdlovsk-nimisessä paikassa sairastui monta ihmistä pernaruttoon vuonna 1979. On arveltu bakteerien päässeen vuotamaan lähistöllä olevasta biologisten aseitten valmistustehtaasta. Jotkut henkilöt sairastuivat vasta viikkojen päästä tapauksesta.
I Sverdlovsk insjuknade ett stort antal personer 1979 i mjältbrand. Det har antagits att bakterierna härrörde från en anläggning för framställning av biologiska stridsmedel som hade läckt. Några fall insjuknade först efter många veckor.
- Pernarutto on sitä paitsi niitä agensseja, joita mainitaan voitavan käyttää mahdollisten terrori-iskujen yhteydessä. Monet valtiot jopa laajalti kehittelevät tätä asealuetta ja valmistavat suuria määriä antrax- bakteereita, mutta tiettävästi koskaan mikään valtio ei olisi niitä käyttänyt. Syksyllä 2001 tuntemattomalta taholta levitettiin kirjeitse pernaruton itiöitä Amerikassa ja tästä aiheutui useita sairastumisia ja muutamia kuolemantapauksia.
- Joulukuusta 2009 alkaen on ollut menossa antrax-taudinpurkausta Euroopan heroiininkäyttäjien keskuudessa. Tapauksia on havaittu tähän mennessä Skotlannissa, Englannissa ja Saksassa. Tartunta leviää oletettavasti saastuneen heroiinin välityksellä.
Sedan december 2009 pågår ett utbrott av mjältbrand bland heroinmissbrukare i Europa. Fall har hittills upptäckts i Skottland, England och Tyskland. Smittan sprids troligen via kontaminerat heroin.
Uppdaterad 2010-07-29 16:11
Suomennos 16 elokuuta 2010.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar