In Wildlife and Emerging Zoonotic Diseases: The Biology, Circumstances and Consequences of Cross-Specis transmission. Springer 2007 . ISBN 978-3-540-70961-9.
Tässä artikkelissaan kirjoittajat kuvaavat valkohäntäpeuran (Odocoileus virginianus) osuutta punkkien ilmenemiseen ja punkkivälitteisten tautien esiintymiseen ajan sekä eläinten määrän funktiona. Koska tuo peuralaatu on hyvin suosittu metsästyskohde, sitä on pyritty lisäämään runsaasti. Toinen eläinlaji, jota myös on paljon metsästetty ja jota myös suositaan lisättäväksi on villikalkkuna ( Meleagris gallopavo) Ympäristönmuutosten vaikutusten myötä näiden peurojen ja villikalkkunoitten kantojen lisääntyminen on antanut punkkikannoille myös suotuisat laidunnusmaat ja niitä arvellaan myös esiintyvän ajan myötä runsaammin kuten villiriistaa. .
VALKOHÄNTÄPEURA on myös tuotu Suomeen (Vitsvanshjort).
( Valkohäntäpeura (valkohäntäkauris, Odocoileus virginianus) on Amerikasta kotoisin oleva peurojen alaheimoon kuuluva hyvin sopeutuvainen hirvieläinlaji. ( a survival virtuoso!). Se elääihmisen siirtämänä vieraslajina ainakin Karibialla, Suomessa, Tsekissä ja uudessa-Seelannissa. Laji tuotiin Suomeen 1930- ja 1940-luvuilla, ja nykyisin se on alueellisesti tärkeä riistaeläin. Luontaisella esiintymisalueellaan valkohäntäpeurasta tunnetaan kymmeniä alalajeja , jotka poikkeavat toisistaan ulkonäöltään ja kooltaan).
VILLIKALKKUNA ei Suomessa kaiketi ole, sen sijaan on kesyä siipikarjakalkkunaa.Kalkkuna (Meleagris gallopavo) on kanalintuihin kuuluva lintu joka on peräisin Pohjois-Amerikasta. Nykyisin yleisimmin tunnettu kesykalkkuna polveutuu villikalkkunasta. Villikalkkuna on istutettu Saksaan. Villillä kalkkunalla on kuusi alalajia.Ne poikkeavat toisistaan jonkin verran sekä kooltaan että väriltään, ja ovat kotoisin Pohjois-Amerikan eri osista. Yksi suurikokoisimmista alalajeista on mantereen itäosissa elävä Meleagris gallapavo silvestris, joka voi painaa yli yhdeksän kiloa. Se on väriltään kuparin- ja suklaanruskea Tällä villikalkkunallakin on niitä samoja punkkeja kuin valkohäntäpeuralla Amerikoissa, jopa niin että punkkia kutsutaan turkey tick- nimellä, kalkkunapunkiksi.
Valkohäntäpeura voi toimia reservoaarina monille parasiiteille:
Punkki A. amer. saa siten veriaterioissa E. caffeensin, E. Ewingii, B. lonestarii . . Peurassa voi olla myös A. phagocytophilum tai epäspesifisiä anaplasmoja . Peurassa voi olla myös siimallisia alkueläinparasiittejä kuten Trypanosoma . . Punkki , joka Amerikassa eniten puree on juuri Amblyomma americanum," lone star tick".
Kun näitä kahta riistaeläinajia alettiin lisätä , havaittiin että tämä punkki nimeltä Amblyomma americanum ( lone star tick) myös lisääntyi samoilla alueilla kuin peurat. .Tällä "yksitähtisellä" punkilla on valkoinen täplä selässään.
http://www.cdc.gov/stari/disease/
Punkkien "laiduneläin" valkohäntäperua on havaittu useassa taudissa parasiitin isäntäeläimeksi.
seuraavissa kuudessa punkkitaudeissa avainasemassa olevaksi isäntäeläimeksi:
(1) Ihmisen monosyytti ( tai monosytotrooppinen ) ehrlichiosis (HME)(1986)( Ehrlichia bakteerien aiheuttama: ( Peura on reservoaari E. caffeensis , E. ewingii ja B. kone star - mikro-organismeille).
(2) Ehrlichia ewingii- ehrlichiosis (Lieväoireinen ehrlichiosis)
(3) STARI, ( Southern Tick Assosiated Rash Illness), punkkiin liittyvä ihottuma , Lymen taudin kaltainen. Aiheutuu A. Americanum punkin puremasta.
(4) Lymen tauti ( Borrelia burgdorferi- spirokeetta, Ixoides- lajin punkin puremasta)
(5) Ihmisen babesiosis
(6) Ihmisen granulosyyttinen anaplasmosis (HGA)
Viime vuosisadalla identifioitiin ja luonnehdittiin ensin viisi näistä punkkivälitteisistä taudeista ja viimeksi on havaittu sitten STARI,. A. Americanum- punkilla on osuutta vektorina HME taudissa ja ehrlichiooseissa sekä Starissa.
Ixoides . scapularis voi välittää HGA-tautia ja babesioosista sekä Lymen tautia. Näiden punkkilajien alueet ovat toisiaan osittain kattavia.
- PUNKKI nimeltä Ixoides scapularis (blacklegged tick) aiheuttaa BABESIOOSI tautia. Tämä punkki viihtyy mieluiten pikkujyrsijöissä.
Luonnollisesti ei peura ja villikalkkuna ole ainoita, joissa on PUNKKI A. americanum .
Luonnollista infektoitumista tapahtuu koiriin, kojootteihin, kaniineihin, kettuihin, makeihin, pesukarhuihin ym.
A. americanum punkkiin on assosioitu muitakin mahdollisia patogeenejä, joille se voi olla vektori, kuten
tularemiaa välittävä Franciscella tularensis,
Q- kuumetta välittävä Coxiella burnetii,
Pilkkukuume- ricketsioosia välittävä Rickettsia parkeri ja mahdollisesti Rickettsia amblyommii.
sekä Lone star virus ( arbovirus 1969).
Panola Mountain Ehrlichia (PME) - bakteeri on märehtijöten sydänsairautta aiheuttava. Tätä PME:tä on voitu eristää peurojen verestä. Punkki voi välittää tätä PME myös vuohiin ja peuroihin edelleen. Tämän PME:n merkitystä ihmiselle ei vielä tiedetä .
LISTA TICK BORN DISEASES, Punkkiväliteiset taudit
http://www.cdc.gov/ticks/diseases/index.html
Toinen punkki, jonka alue osittain kattaa A. americanum- punkin alueita on Ixoides scapularis, mustajalkainen punkki, blackleggerd tick
VERTAA Suomen punkkiin Ixodes ricinus:Puutiainen. On hyvä uskaltaa silmäillä vähän pitempään purevaa punkkia, sillä ilmastonmuutos voi tuotaa muitakin lajeja Pohjolaan.
http://www.ihotauti.net/puutiainen_pic3.htm
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar