Keltakuume

Keltakuume
Keltakuumeen epidemiologia ja taudinkuva

Keltakuumetta esiintyy Etelä-Amerikassa Amazonin alueella ja trooppisessa Afrikassa. Ajoittain se aiheuttaa laajoja epidemioita. Ihminen saa tartunnan hyttysen piston välityksellä. Itämisaika on 3-6 vrk. Taudinkuva vaihtelee lievästä kuumetaudista vakavaan henkeä uhkaavaan tautiin. Vakavassa muodossa esiintyy kuumetta, bradykardiaa, päänsärkyä ja lihassärkyjä ja muutaman vuorokauden kuluttua ilmaantuu keltaisuus, maksan ja munuaisen toimintahäiriöitä, verenvuotoja, tajunnan tason laskua ja sokki.
Keltakuumeen diagnoosi, hoito ja ehkäisy

Keltakuume luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Keltakuume-epäilyssä tulisi ottaa yhteyttä oman yliopistosairaalan infektiolääkäriin tai HYKS Auroran sairaalaan. Diagnoosi voidaan varmistaa spesifisten vasta-aineiden määrityksellä. Spesifistä lääkehoitoa ei ole. Taudin vakavaa muotoa sairastavat kuuluvat tehohoitoon. Keltakuumetta vastaan on olemassa tehokas ja turvallinen rokote. Yksi pistos antaa kymmenen vuorokauden kuluttua suojan kymmeneksi vuodeksi. Kansainväliset terveysmääräykset suosittavat keltakuumerokotuksen ottamista aina keltakuumealueelle matkustettaessa, ja useat maat vaativat virallisen rokotustodistuksen keltakuumealueilta saapuvilta matkailijoilta. Hyttysen pistojen välttäminen on ehkäisyssä tärkeää.